Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Oma kirjahylly -sivulta näet ne kirjat jotka sinulla on tällä hetkellä lainassa, aikaisemmat lainat ja selaushistorian. Mikäli olet valinnut kirjaa lainatessasi "lue selaimessa" -vaihtoehdon, pääset jatkamaan lukemista valitsemalla kirjan nykyisten lainojen kohdalta.
Akateemisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myytävänä tämä: Suomi-persia ja persia-suomi sanakirja / H. Vazvan (ISBN 9789529025770). Mutta vaikuttaa tosiaan siltä, että muut kirjat eivät ole tällä hetkellä ostettavissa:
Yksi mahdollisuus olisi etsiä kirjoja divarien kautta:
http://www.antikka.net/
Keravan kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusssa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan sinne. Tässä yhteystiedot:
Paasikivenkatu 12
04200 Kerava
kirjasto(at)kerava.fi
Palvelukeskus
040 318 2157
Neuvonta
040 318 2580
Kuvauksesi sopii Tanja Lintulan romaaniin Huomenna rakastan vähemmän (2012). Alla olevissa linkeissä on kuvaus teoksesta. Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1801596#.WmxPyU32RoI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2053439__SHuomenna%20rakastan%20v%C3%A4hemm%C3%A4n%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2012/08/tanja-lintula-huomenna-rakastan-vahemman.html
Useiden lähteiden mukaan Trebia-joen taistelun tarkka tapahtumispaikka ei ole tiedossa, mutta tutkijat olettavat, että se on tapahtunut Rivergaro-nimisestä kaupungista pohjoiseen Trebia-joen varrella. Alue on hyvin laaja, joen vartta pitkin kulkien yli 20 kilometriä, joten valitettavasti täsmällisiä reittiohjeita on mahdoton antaa. Mahdollisesti samoista syistä taistelulle ei ole tehty muistomerkkejä tai museota.
Jotkin lähteet arvioivat tapahtumispaikaksi San Nicolon aluetta, mutta niiden luotettavuudesta ei ole takeita. Jos haluat mennä tutkimusretkelle San Nicoloon, sinne liikennöivät Google Maps -sivuston reittihaun mukaan ainakin suorat bussilinjat E11 ja E14. Matka-aika on reilut puoli tuntia.
Lisätietoa:
Trip Historic -…
Valentin Vaalan ohjaama elokuva Jossain on railo ei perustu romaaniin, vaan Hella Wuolijoelta tilattuun alkuperäistekstiin. Varsinaisen kuvauskäsikirjoituksen laati Vaala kuvaaja Eino Heinon kanssa.
Jossain on railo | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/
Barbapapan synnyinhistoriasta löytyy tieto, että hän on syntynyt puutarhassa, kuin kukka, https://www.barbapapa.com/barbapapa-en/. Muuta valaistusta tähän asiaan ei kirjailijoiden Barbaperheen kotisivulta löydy. Kirjoissakaan ei käsittääkseni tästä ole tietoa. Sivustossa on kuitenkin yhteystiedot, joten voit kirjoittaa ja kysyä asiasta https://www.barbapapa.com/contact-us/
53 viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), B II -tarkenne toiminnanvajauksettomaan tapaukseen.
54 viittaa sydänlihaksen sairauksiin (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica), B I lievään, täysin toiminnanvajauksettomaan tapaukseen. 54.2 kuulostaa erikoiselta, sillä alaluokat on merkitty kirjaimin. Olisikohan kyseessä 54a, eli sepelvaltimojen toiminnanvajaus (Insufficientia arteriarum coronarium cordis)?
Katkelma näyttäisi olevan jaksosta numero 4673, jonka alkuperäinen esityspäivä oli 2. marraskuuta 2005.
Lähteet:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2005/051031.php
Tvdb: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/episodes/322529
Renault-johtaja Georges Besse murhattiin kotinsa edustalla Pariisissa 17.11.1986. Vasemmistolainen Action Directe -järjestö ilmoittautui murhan suorittajaksi. Tapahtumasta kerrottiin Helsingin Sanomissa ensin lyhyesti 18.11.1986 ja seuraavan päivän 19.11.1986 uutisessa melko laajasti. Varmasti myös muut sanomalehdet siitä tuolloin kirjoittivat.
Helsingin Sanomat 19.11.1986
https://en.wikipedia.org/wiki/Georges_Besse
Tietoa runon tekijästä ei valitettavasti löytynyt. Onko tekijä tuttu jollekin lukijoistamme? Siinä tapauksessa vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record…
Joissakin kirjastoissa, ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, on otettu käyttöön mahdollisuus tallentaa oma lainaushistoriansa. Asiakas aloittaa ja halutessaan lopettaa tallentamisen itse, muut asiakkaat tai henkilökunta eivät näe tallennuksia.
Tallentaminen alkaa, kun asiakas ottaa sen käyttöön, eli sitä aiempia lainoja ei kirjaston kautta ole mahdollista selvittää.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kolmiosainen jatkokertomus Emännän tytär on ilmestynyt Koti –lehdessä vuonna 1990. Kirjoittajiksi mainitaan Enni ja Johanna Mustonen. Ensimmäinen osa Kaupunki kutsuu Koti 1990 : 10 s. 2-3, 23.Toinen osa Tupatöissä Koti 1990 : 11, s. 2-3. Kolmas osa Laittaa niitensä itse Koti 1990 : 12, s. 2-3, 39. Kirjana Emännän tytär ei ole ilmestynyt.
Löydät haluamasi teokset helposti menemällä Hämeenlinnan kirjaston kotisivuille www.vanamokirjastot.fi. Etusivulta löydät hakukentän (Hae kirjaston kokoelmasta), johon voit kirjoittaa hakusanaksi tekijän Nietzsche, Friedrich. Tällä hetkellä suomenkielisiä teoksia löytyy 14 kappaletta. Klikkaamalla hakutuloksista haluamasi teoksen nimeä, pääset saatavuustietoihin.
