Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Päivi Alasalmesta löytyy runsaasti tietoa internetistä. Seuraavassa luettelo valikoiduista sivuista:
1) Suomen kirjallisuden tiedotuskeskus http://www.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/pa.html
2) Sanojen aika -tietokanta, johon on linkki Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta
www.lib.hel.fi
3) Gummeruksen sivut
http://www.gummerus.fi/
4) Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
5) Tietoa Päivi Alasalmesta ja hänen tuotannostaan löytyy myös teoksesta Kotimaisia nykykertojia 1-2, BTJ Kirjastopalvelu 2003.
6) Päivi Alasalmesta on myös kirjoitettu artikkeleita, joista uusimmat ovat ilmestyneet seuraavissa lehdissä:
Kaleva 2002-12-28; Anna 2002, nro 41, sivu 42-45; Ydin 2001, nro…
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja…
Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm.
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
Kirjaa on tulossa runsaasti HelMet-kirjastoihin mutta siitä ei voi tehdä ennakkovarausta. Heti kun yksikin nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavaksi siitä voi tehdä varauksen. HelMetin osoite on: www.helmet.fi. Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi.
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista…
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja…
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Vuosien 1998-2001 tilastoja kirjastojen suosituimmista/lainatuimmista nuortenkirjoista ei enää löydy. Risingshadow-nettisivulla on kirjalistaushaku, jossa voi hakea tietyllä aikavälillä julkaistua kirjallisuutta (pääpaino scifi- ja fantasiakirjallisuudessa). 1998-2001 aikavälillä tulee seuraava tulos, josta voi saada joitakin suuntaviivoja:
https://www.risingshadow.fi/library/searchlist#nav
Luultavimmin suosituimpia nuortenkirjoja noina vuosina olivat ainakin J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan teokset.
Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee tilastoa vuosittain, mutta arkisto ulottuu heilläkin vain vuoteen 2016.
https://kirjakauppaliitto.fi/mita-suomi-lukee/
Onpa vaikea kysymys. Jamaikalaisnuorten arjesta on todella vaikea löytää aineistoa, varsinkaan suomeksi. Marianne Backlen kuvaa romaanissaan "Donovan" samannimistä 9-vuotiasta poikaa, joka kirjan alussa asuu Kingstonissa mutta myöhemmin muuttaa vuodeksi Suomeen. Tämän kirjan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Muuten löysin aiheesta vain muutamia englanninkielisiä lehtiartikkeleita, joissa referoitiin jamaikalaisnuoriin kohdistuneita psykologisia tutkimuksia. Näiden sanoma oli tiivistettynä se että, jamaikalaisperheissä samoin kuin kouluissa kasvatusasenteet ovat varsin ankarat ja autoritaariset. Ruumiillinen rangaistus on tavallista. Mielenkiintoista on se, että nuorempiin teini-ikäisiin suhtaudutaan…
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
