Privacy is one of the library's core values, so you must be allowed to read, borrow or return books as well as use the library's computers undisturbed. Please let the library personnel know when and where there are shortcomings in this respect.
Many libraries have separate working rooms for researchers, or even large quiet sectors within the library, just to secure peace and quiet.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät kirjat:
Miettinen, Marketta: Pajutyöt, painokset vuosilta 1984 ja 1995.
Simonsen, Gie: Pileflet i haven, 1999.
Burns, Hilary: Cane, rush and willow, 1998.
Luontoäidin lähikauppa, 1996.
Kosonen, Markku: Paju/willow, 1991.
Lisäksi pajutöitä löytyy punontatöitä käsittelevistä kirjoista asiasanoilla korityöt ja punontatyöt Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll Samasta osoitteesta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita, viitteitä voi hakea kirjaston internettyöasemilta Aleksi-tietokannasta. Listausta viitteistä voi pyytää myös tietopalvelusta.
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sekä Adlibriksen sivuilta löytyy alla olevat tiedot:
"E-kirjat ja äänikirjat ostetaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä niitä saa kopioida tai jakaa muille. E-kirjaa tai äänikirjaa ei voi ostaa lahjaksi, koska niihin tulee ostajan henkilökohtainen vesileima."
"Et voi myöskään lainata e-kirjaa toiselle. E-kirja löytyy omalta tililtäsi verkosivuiltamme ja tämä kirja lukitaan tälle tilille."
Kannattaa varmistaa asia siitä palvelusta, josta olet oman e-kirjasi ostanut.
suomalainenkirjakauppa.fi
adlibris.fi
Ilman tarkempia kirjan tietoja en löytänyt kysymääsi kohtaa.
Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "Pääsen aina sinne minne olen menossa kulkemalla poispäin sieltä mistä lähdin."
Uuden-Seelannin maoreista kertova Witi Ihimaeran Valasratsastaja voisi olla sopiva kirja piiriinne.Listana lisäksi muita ehdotuksia:Lizzie Pook: Helmenkalastajan tytärNam Le: Merimatka (novellikokoelma, kysymykseesi sopii niminovelli)Tamara McKinley: Merten taaLiza Marklund: HelmifarmiNathaniel Philbrick: Kamppailu merta vastaanSujata Massey: Rei Shimura menetysten rannikollaMarianna Kurtto: TristaniaJojo Moyes: Morsianten laivaClive Cussler & Graham Brown: Merenpinta nouseeYann Martelin Piin elämä ei aivan vastaa kysymääsi, mutta laitan sen bonuksena tähän loppuun.
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Vuonna 1999 on ilmestynyt useita html-oppaita suomeksi. Niiden nimet ja saatavuuden eri kirjastoissa löydät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp Sivulta on pääsy Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Esimerkiksi Tampereen kokoelmaa tarkastellessasi saat kaipaamasi kirjat esille valitsemalla tarkan haun ja kirjoittamalla asiasana-kenttään html.
Tällaisia kirjoja ovat mm. Linjama, Tero: Kotisivun tekeminen (1999); Phillips, Lee Anne: HTML-ohjelmoijan käsikirja (1999); Ek, Jesper: Dynaaminen HTML käytännössä (1999); Pirouz, Raymond: HTML expert (1999).
Asia ei ole ongelmaton, ja vastaus riippuu paljolti siitä, kuinka kokoelmatermi määritellään. Yliopistokirjastojen ja Varastokirjaston yhteistyönä toiminut Kokoelmakarttahanke on aihetta pohtinut. Se on päätynyt määrittelemään kokoelman näin:
Kokoelma on kokonaisuus, joka voi tarkoittaa
- kirjaston kaikkea tietoaineistoa
- kirjaston omistamaa kokoelmaa
- kirjaston lisensioimaa tietoaineistoa
- tiettyä osaa kirjaston omistamasta ja/tai lisensioimasta tietoaineistosta > osakokoelmat
Samassa yhteydessä ongelmaksi katsotaan kuitenkin se, että "kokoelman käsitettä ei ole standardoitu; esim. verkkoaineiston nopea kasvu painetun rinnalla on entisestään hämärtänyt kokoelman käsitettä".
Lisää tietoa aiheesta ja Kokoelmakarttahankkeesta:
http://…
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta taiteessa ovat suomeksi kirjoittaneet esimerkiksi Kaarina ja Kalevi Pöykkö. Heidän kirjaansa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi : Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa (Atena, 1998) sisältyy Marian ilmoitusta käsittelevä osio, johon sisältyy käyttökelpoista taustatietoa aiheesta.
Pöyköt käsittelevät kirjassaan myös kristillisen enkelin hahmon muotoutumista ja Dionysios Areopagitan laatimaksi oletettua enkelihierarkiaa, jossa enkelit jaetaan kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat serafit, kerubit ja vallat, toiseen herruudet, voimat sekä valtiaat ja kolmanteen ruhtinaat, arkkienkelit ja enkelit. Marialle ilmestyi arkkienkeli Gabriel. Marian ilmoitusta kuvaavissa taideteoksissa enkelit kuvattiin usein päässään…
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)…
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi…
Lainaus on Arvid Järnefeltin teoksesta Vanhempieni romaani, 1. osa (1928).Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana alla olevista linkeistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906925?term=Revontulineen,%20linnunratoineen,%20pohjant%C3%A4htineen&page=188https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100641/Vanhempieni_romaani-1.osa.pdf?sequence=1&isAllowed=yJärnefeltin Vanhempieni romaani kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin useampanakin painoksena, mutta kaikki näyttävät tällä hetkellä kesäkuussa 2024 olevan lainassa ja teoksista on varausjonojakin.https://helmet.finna.fi/
Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
