Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
Valitettavasti emme pysty näkemään kirjaston järjestelmästä, mitä videokasetteja kirjastossa on ollut lainattavissa vuonna 2005. Lapset laulavat ja leikkivät mukana ainakin jonkin verran esim. Huvitutti-ohjelmissa sekä Fröbelin Palikoiden jaTi-Ti Nallen musiikkiesityksissä.
Voisikohan kyseessä olla Huojuvat keulat -kokoelman runo Ääni läheltä? Siinä runon minä tilaa "hyvin kaukaisen, hyvin loiton" puhelun "luo Herramme istuimen". Lopussa "soi aivan likeltä ääni: -- Mua liian kaukaa hait".
Tietoa Louhi-kylpylän pääsylippujen/kausikorttien lainaamisesta Valkeakosken kirjastosta ei löydy ainakaan kirjaston verkkosivuilta. Tietoa kausikorteista, joita kirjastosta voi lainata: Lainattavat välineet, pelit, kausikortit ja soittimet | Valkeakosken kaupunginkirjasto ValoMyöskään Vesimaailma Louhi ei mainitse verkkosivuillaan mahdollisuudesta lainata kausikorttia kirjastosta.
Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:
- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa:
- Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava, 1984 käsittelee Sinkkosen Sirkkelisirkus -teosta.
Lehtiartikkeli löytyy esim.…
Rikosseuraamusviraston mukaan EU ei varsinaisesti tue vapautuneiden vankien asumista/kuntoutusta, joskin on osallistunut joihinkin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projekteihin, kuten Keravalla Work Out-projektiin.
Kuvittaja ja taidemaalari Rita Rapp (Rapp-Lennmor)
on syntynyt Helsingissä 17.1.1924 ja opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä 1940-1946.
Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ruotsissa. Kuvitustyötä pääasiallisesti lastenkirjoihin ja aikakauslehdistöön; tekniikat: tussi, akvarelli, guassi.
1. Henkilötietoja:
Svenskt konstnärslexikon / [Red.: Gösta Lilja, Bror Olsson, S.Artur Svensson.]
Del 4. - Malmö : Allhem, 1961. - Sivulla 456: Rapp-Lennmor, Rita Marjatta.
2. Kirjallisuutta kuvitustöistä:
Satujen saari : suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 / [Maria Laukka (toim.)] ;
[julk. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry]
[Tampere] : [Tampereen nykytaiteen museo], [1985]
(Suomen…
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä uusinta versiota Gt reittikarttaa, mutta se on mahdollista kaukolainata. Kaukolainapyynnön voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston sivulla
http://lib2.vaasa.fi/kaukolainatilaus/
Frank-monihaussa "Kaikki kirjastot" -valikko listaa
kaikki kirjastojen kokoelmatietokannat, joista Frank voi hakea. Siinä ei ole oletuksena kaikki tietokannat valittuina, sillä Frankin nykyisessä versiossa haku kaikista tietokannoista ei välttämättä toimi aina oikein eikä ainakaan kovin nopeasti. Kaikki tietokannat voi valita valikosta esim. klikkaamalla ensimmäistä tietokantaa ja sen jälkeen vaihto-painiketta pohjassa pitäen klikkaamalla viimeistä tietokantaa.
Frankin uudessa versiossa on kaikki tietokannat -valinta toteutettu
käyttäjäystävällisemmin. Uusi versio pyritään saamaan vielä tässä kuussa käyttöön.
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Valitettavasti vastaus on vähän viivästynyt. Yläluostarin Majalan taistelusta on kuvaus kirjassa K.M.Wallenius: Petsamo - mittaamattomien mahdollisuuksien maa. Muissakin teoksissa saattaa löytyä tietoja: Turjanmeren maa - Petsamon historia 1920-1944. Toimittajat Vahtola ja Onnela. 1999; Erno Paasilinnan Petsamo - kirjoissa, Tuulikki Soinin kaunokirjallisissa Petsamo - kirjoissa. Ja tietenkin kannattaa tarkistaa yleiset Suomen sotahistoriaa käsittelevät teokset.
YouTubesta löytyy montakin karaokeversiota kyseisestä kappaleesta. Linkki YouTubeMyös Karaokeversion sivustolta laulu löytyy. Linkki sivulle.Finna-haku ei löytänyt kappaletta kirjastojen valikoimista.
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Seuraavista artikkeleista voi olla hyötyä, ko. lehtiä löytyy yleisisssä ja erikoiskirjastoissa. Lopussa on myös yksi mahdollisaesti kiinnostava kirjaviite.
Tekijä Väänänen, Alpo
Nimeke Kuka sopii vetäjäksi
Aikakauslehti Työ-terveys-turvallisuus
ISSN 0041-4816
Vu/vsk/nro/s 1996 ; (26) ; 13 ; 6-10
Huomautus Tiimityö ja tiimin vetäjät; haastateltavina psykologi Liisa Moilanen ja tutkimusprofessori Kari Lindström. - Artikkeliin liittyy kirjoitus Paineet ennakoitiin, stressi hallintaan : unelmatiimi onnistui
Tekijä Ventä, Mari
Nimeke Tiimivalmentaja Plus -välineistö tiimien kehittämisen tukena (Katsauksia)
Aikakauslehti Aikuiskasvatus
ISSN 0358-6197
Vu/vsk/nro/s 1998 ; (18) ; 2 ; 134-138
Tekijä Saunders, Rebecca M.
Nimeke Johtaminen : miten…
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Samaa kirjaa voi lainata useampia kappaleita. Sen sijaan saman kirjan varaaminen ei onnistu helmetin kautta. Kirjaston henkilökunta voi tehdä varaukset tällaisessa tapauksessa.
Tällä hetkellä saatavana on ainakin vuonna 2012 ilmestynyt Sopivasti ihana : Q & A tyttöjen seksuaalisuudesta ja seksistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2062697
Kirjoittaja Maaret Kallio kertoo kirjastaan blogissaan seuraavasti: "Kirjan tarkoituksena on kulkea vuosia tytön mukana. Osa luvuista sopii jo 13-vuotiaalle, osa on parhaimmillaan vasta 18-vuotiaan pohdinnoissa." Kallio piti Miss Mix -lehdessä palstaa, jossa vastasi seksuaalisuutta koskeneisiin kysymyksiin.
