Kun puhutaan muusta musiikista kuin länsimaisesta taidemusiikista käytetään useimmiten yläkäsitettä populaarimusiikki. Haettaessa asiasanoilla populaarimusiikki, historia, löytyy runsaasti
kirjallisuutta aiheesta. Populaarimusiikki sisältää mm. seuraavat musiikinlajit: country, gospelmusiikki, latinalaisamerikkalainen populaarimusiikki, popmusiikki, viihdemusiikki, joilla kaikilla edellä mainituilla on edelleen alalajeja, joilla voi etsiä tarkemmin teoksia tietystä musiikin lajista. Näin ollen kysymyksesi on sen verran laaja, että annan muutaman viitteen, jotka auttavat eteenpäin: The Virgin encyclopedia of nineties music/ edited and compiled by Colin Larkin, London, 2000; Morris, Tudor: Essential guide to music, London,1998; Charlton,…
Emme onnistuneet löytämään tekijää kyseiselle runolle. On myös mahdollista että runo on jonkun Kotilieden lukijan lähettämä. Aikoinaan Kotiliedessä saatettiin julkaista lukijoiden nimimerkillä lähettämiä tekstejä. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä satua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon sadusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin seutu -lehtiä vuodelta 1978 ei ole valitettavasti saatavissa Helmet-kirjastoista. Vanhempia Helsingin seutu -lehtiä löytyy Pasilan kirjavaraston käsikirjastosta.
Vuoden 1978 Helsingin seutu -lehtien mikrofilmejä voi lukea Kansalliskirjastossa. Mikrofilmit täytyy tilata etukäteen.
https://finna.fi/Record/fikka.3483508
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1724674
Luotsitupa on yhdyssana. Joissakin yhteyksissä näkyy käytettävän myös sanaa luotsiasema.
Luotsi-sana on lainaa ruotsin kielen sanasta lots. Verbi luotsata lienee erillinen laina ruotsin kielen verbistä lotsa. Suomen kirjakielessä luotsi on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuonna 1727. Verbi luotsata on esiintynyt purjehtimista koskevassa asetuksessa vuonna 1774.
Asuinrakennusta, mökkiä tai talon keskeistä huonetta merkitsevällä tupa-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalassa tupa, virossa tuba ja liivissä tubā. Sanaa on aikoinaan arveltu balttilaisperäiseksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on vanha germaaninen laina. Suomen kirjakielessä tupa on ensi kertaa mainittu 1540-luvulla laaditun Uppsalan…
En ainakaan onnistunut painetusta aineistosta löytämään Kalevalan satavuotispäivää varhaisempaa Harkimo-nimen esiintymää, joten on hyvin mahdollista, ettei nimeä ole ollut olemassa tätä ennen. Se ei esimerkiksi ole mukana Suomalaisuuden liiton vuonna 1930 julkaisemassa Sukunimioppaassa, joka sisältää yli 20 000 erilaisista nimikokoelmista kerättyä uutta (ei käytössä olevaa) sukunimeä – pääasiallisesti paikannimiä ja niiden johdannaisia.
"Ei itketä lauantaina", suomenkielinen versio laulusta "Wer wird denn am Sonntag weinen", on nuotinnettu kokoelmille Hitit : 60-luku ja Suuri toivelaulukirja 12. Kirjojen saatavuuden omalla alueellasi näet tästä.
Teekannu-nimistä runoa ei löytynyt. Solveig von Schoultzilla on Lohkeillut teekannu –niminen runo, joka löytyy ainakin kokoelmasta Puitten takaa kuulee meren – valitut runot 1940-1989. H. C. Andersenilla on lyhyt satu nimeltä Teekannu. Se on mm. Andersenin suuri satukirja –nimisessä kirjassa. On myös olemassa englantilainen lastenlaulu / lastenloru nimeltä I’m a little teapot. Se on esim. tällä sivulla:
http://kids.niehs.nih.gov/lyrics/teapot.htm
Laulu on muutamilla kirjastoistakin löytyvillä levyillä, samoin kuin nuottina, mm.
Nursery rhymes : well known favourites for happy little one
Simply kids : 4 cd's of nursery rhymes, songs and stories
Just for kids not! : Fun songs / Edited by Milton Okun ; Arranged by Edwin McLean
Voisiko…
Varauksen voi tehdä heti, kun kirja ja sen saatavuus näkyy HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ). Ennen sitä ennakkovarausta ei voi tehdä.
Tilannetta kannattaa siis seurata; kirja tulee kirjastoihin todennäköisesti hyvin pian ilmestyttyään.
Olet siis tilannut HelMet-verkkokirjaston kautta tiedot uusista CD-levyistä RSS-syötteenä. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä ainoastaan Internet Explorer -selain, joten emme pääse kokeilemaan, miten syötteiden tilaaminen Firefox-selaimella tarkalleen tapahtuu. Ehkä sinun kannattaa vain klikata haluamasi uutusluettelon kohdalla ja tilata/hyväksyä syöte http://www.helmet.fi/search*fin/3 .
Firefoxin ominaisuuksista kerrotaan esimerkiksi tällä verkkosivulla http://www.mozilla.org/fi/firefox/features/ .
Mikäli olet poistanut Opera-selaimen koneeltasi ovat aiemmat uutuuslistatkin luultavasti poistuneet koneeltasi. Aiempien vuosien listat eivät ole saatavilla enää HelMet-verkkokirjaston kautta.
Netissä aiheesta on tietoa ainakin seuraavilla sivuilla: http://www.eastway.fi/sponsor.html sekä http://www.mainostajat.fi/newml/sivut/sponsbaro.html
Kirjoja antamastasi aiheesta: Lipponen, Kimmo: Sponsoroinnin kontrapunkti, Mainostajien liitto, 1999; Oesh, Pekka: Yritysten tuki taiteille 1996, Taiteen keskustoimikunta, 1998; Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, WSOY, 1996. Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html). Asiasanoilla kulttuuri, markkinointi, rahoitus ja sponsorointi löydät lisää tietoa artikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa.
Tässä pari lasten- ja nuortenromaania aiheesta, ja linkit pieniin esittelyihin:
- Saimi ja Selma : konstikas kätkö / Tuija Lehtinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511287506&qtype=b -
- Virityksiä / Jukka-Pekka Palviainen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512363957&qtype=b
- Lola offline / Nicola Doherty
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9781510100510&qtype=b
Ja alla muutama tietokirja nuorille:
- Oikeella tavalla online / Louie Stowell
https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/Louie-Stowell/Oikeella-tavalla-online.html
Editing Emma: the secret blog of an Internet stalker / Chloe Seager
http://…
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston…
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä…
Kannattaa katsoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017745583 esim. asiasanalla nyrkkeily. Rajaamalla aineistolajin kirjoihin ja kielen suomen kieleksi, hakutuloksesta löytyy mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
- Lipsanen: Nyrkkeily: 2 taso (Hki, 1993)
- Koski: Kuntonyrkkeilyopas (Hki, 1993)
- Hernetkoski: Nyrkkeilyn valmennus (Hki, 1977)
Näissä lajikohtaisissa kirjoissa saatetaan käsitellä myös nyrkkeilijän voimaharjoittelua.
Varsinaista nyrkkeilijän voimaharjoitteluun keskittyvää kirjaa en valitettavasti löytänyt Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Toki hakusanoilla voimaharjoittelu tai kuntosalit tms. voi etsiä kuntosaliharjoittelua sinällään käsitteleviä teoksia.…
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä…
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään…
Maija Poppasen paluu -elokuvan DVD -versiosta on nyt tehty hankintapyyntö. Jos haluaa elokuvan nopeasti, sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen ja hinnaston löytää www.helmet.fi sivun Kirjastot ja palvelut -otsikon alta. Kaukolainat kotimaasta maksavat tavallisesti 4 €/kpl. Kaukolainapyyntö jätetään mielellään kirjastossa.
Edellä mainitulla sivustolla, osoitteessa www.helmet.fi, löytyy mahdollisuus tehdä hankintatoiveita INFO -otsikon alta. Tässä tapauksessa hankintatoive Maija Poppasen paluu -elokuvasta DVD -versiona on jo toimitettu eteenpäin elokuvahankinnoista vastaavalle.
