Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (…
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/…
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi…
Tutkin useita tietokantoja (HelMet, Fennica, Helka, Arto), mutta englanniksi tai saksaksi ei löytynyt mitään materiaalia Valpuri Innamaasta. Internetistäkin löytyi ainoastaan osoitteesta http://www.turku.fi/Public/?contentid=62338&nodeid=13067 englanniksi lyhyt Jan-Erik Anderssonin taideteoksen selostus, jossa on Valpuri Innamaasta hiukan tietoa.
Jos siis tarvitset materiaalia englanniksi tai saksaksi, ei taida auttaa muu kuin kirjoittaa sitä itse noille kielille suomen- tai ruotsinkielisten lähteiden pohjalta. Hyvä perusartikkeli löytyy esimerkiksi ”Kansallisbiografiasta”, joka on luettavissa sähköisenä HelMet-kirjastoissa. Artikkelissa on annettu jonkin verran kirjallisia lähteitä. Turun maakuntamuseon sivuilta osoitteesta http://…
Hei,
Anni Swanin kertomus nimeltä Joululapsi löytyy satukokoelmasta Anni Swanin sadut. Kokoelma löytyy Seinäjoen alueella pääkirjastosta ja Nurmon kirjastosta.
Helmet-hakuun ei valitettavasti ole saatu sellaista hakurajoitinta, jolla saisi esille juuri tällä hetkellä tietyn kirjaston hyllyssä olevan tietyntyyppisen aineiston. Tästä on kyllä tehty kirjastojärjestelmän toimittajalle kehitysehdotuksia.
Valmista listaa noista Helmetin käyttämistä koodeista ei ole, koska niitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan hakijan käytettäviksi, vaan Helmet itse muuntaa hakijan antamat hakurajoittimet kirjain- ja numerokoodeiksi ja niistä koostuvaksi hakulausekkeeksi. Kaikki käytettävissä olevat hakurajoittimet näkyvät tarkennetun haun lomakkeella.
Jos kuitenkin itse koet nopeammaksi hakutavaksi käyttää kirjaimista ja numeroista rakennettua hakulausetta kuin pudotusvalikoissa olevia rajoittimia, saat tietysti…
Hei!
Ilmeisesti olit saanut uusittua lainasi, luin viestisi vasta nyt. Ainahan sitä voi selitellä, mutta meitä on kaksi vastaajaa, ja satuimme molemmat olemaan ulkomailla, joten vastauksesi viipyi.
Jos uusinta netin kautta ei onnistu, on syy tosiaan joku näistä:
1) Teos on jo uusittu 3 kertaa. Silloin edellytämme, että materiaali käytetään täällä kirjastossa.
2) Jos sinulla on sakkoja tai olet lainauskiellossa.
3) Jos materiaalin on varauksia.
Kiitoksia kyselystäsi ja hyvää jatkoa:
Olli Mäkinen
informaatikko
Vaasan kaupunginkirjasto
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyötyä: Kommunikoinnin häiriöt : syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (Yliopistopaino, 2006). Myös osoitteesta www.terveyskirjasto.fi hakusanalla puheterapia löytynee tietoa aiheesta.
Puheterapeuttien yhteystietoja löytyy mm. Eniron Keltaisilta sivuilta: www.eniro.fi Turun (tai Varsinais-Suomen) puheterapeutteja voit hakea laittamalla hakusanaksi puheterapeutit ja aluehakukenttään Turku (tai Varsinais-Suomi).
Mäntsälän kirjaston kirjojen laina-aika on neljä viikkoa. Jos niistä ei ole varauksia, ne voi uusia enintään viisi kertaa. Eli suoraan puoleksi vuodeksi lainaaminen ei ole mahdollista, mutta jos uusiminen onnistuu, lainoja voi pitää kerrallaan lähes puoli vuotta.
Täältä löytyvät kirjaston käyttösäännöt:
http://www.mantsala.fi/kirjasto/saannot.php
Täältä pääset Mäntsälän kirjaston aineistotietokantaan, josta käsin lainat voi uusia:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
Suomalaisesta rock/pop-musiikkia 1970-luvulta löytyy hauilla:
1970-luku rock kokoelmat suomi
1970-luku popmusiikki kokoelmat suomi
Vastaavilla hauilla löytyy musiikkia myös 1980-luvulta ja 1990-luvulta
Tässä tuloksia Helmet-hausta ensiksi mainitulla haulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CS1970-luku+rock+kokoelmat+s…
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
Tietoliikennekatkon vuoksi kirjastojärjestelmästä lähtevä sähköposti on ollut jumissa sunnuntaina aamupäivästä hieman yli puoleenyöhön saakka.
Häiriö on viivästyttänyt sunnuntaina sähköpostitse lähetettäviä eräpäivätiedotteita (epv 7.5.2019).
Ilmeisesti olet kuitenkin jo saanut asian hoidetuksi, koska asiakastiedoissasi ei näy maksamattomia maksuja. Pahoittelen tietoliikennekatkon aiheuttamaa haittaa.
Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella.
https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy
https://yle.fi/saa/…
Elektronisten laitteiden valmiustila kuluttaa sähköä silloinkin, kun itse laitteet eivät ole päällä. Tämän voi estää ottamalla laitteet pois seinästä, minkä olet poissaolosi ajaksi tehnytkin.
Jääkaappi-pakastin on kuitenkin koko ajan päällä. Sähkönkulutuksen vaihtelu voi johtua sen läheisyydessä olevan lämmönlähteen (esimerkiksi patteri) lämpötilan muutoksista, täyttötilan muutoksista tai siitä, että laite on epäkunnossa. Tarkista jääkaappi-pakastimen puhtaus!
https://yhdessa.fortum.fi/kodinkoneiden-sahkonkulutus-tiedatko-paljonko…
https://www.vantaanenergia.fi/enhan-mina-ole-voinut-mitenkaan-kuluttaa-…
