Kyllä varmasti löytyy. Voit tehdä varauksen nettisivuilla https://varaamo.ouka.fi/ . Varaamon kautta varaamiseen tarvitset lainaajatunnuksen ja nelinumeroisen salasanan. Mikäli sinulla ei ole salasanaa voit soittaa 08 558 47337 tai lähettää sähköpostia info.kirjasto(at)ouka.fi.
Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei…
Kysyjän mainitsema Pop tänään 26 -kokoelmasta (1983, Fazer F.M.07203-3) löytyvä nuotinnos on tosiaankin ainoa Suomessa julkaistu nuottiversio Francis Goyan (Francois Weyer) kappaleesta Daddy's Bolero / Rakkaus koskaan kuole ei.
Nettihaussa löytyy viiteitä Pinterest-sivuun, jossa on helppo tabulatuurisovitus kappaleesta. Sen käyttöehdoista ei kuitenkaan päältä päin saa käsitystä. Nuotin lataamiseen tarvitaan ainakin Pinterest-tili.
Youtubessa on harrastajan tekemä "juokseva nuotinnos/tabulatuuri" kappaleesta. Se löytyy hakemalla kappaleen nimellä ja tarkennuksella TAB.
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää",…
Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Kirjasto on erinomainen paikka tiedonhankintaan. Asiakas voi hakea etsimäänsä tietoa käyttäen kirjaston tarjoamia apuvälineitä. Porin kaupunginkirjaston asiakaspäätteiltä löytyy kirjastoon hankittu aineisto. Aineistorekisteriä voi selata myös verkossa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kirjastossa on käytettävissä useita tietokantoja, joista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/tietokannat.htm . Aikuisten osaston tietopalvelu opastaa mielellään tietokantojen käytössä. Parasta tässä kaikessa on kirjastopalveluiden maksuttomuus; vain tulosteet ovat maksullisia.
Lisää tietoa aiheesta voi hakea Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanalla 'tiedonhaku'.
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat…
Esititpä vaikean kysymyksen! Vastaajaksi tarvitaan alan asiantuntija, juristi tai vakuutusasioiden ammattilainen. Jos haluat itse pohtia asiaa, voit tutkailla mitä aiheesta löytyy Valtion säädöstietopankista http://finlex.om.fi/ . Etene näin: klikkaa Lainsäädäntö ja kirjoita hakulaatikkoon vaikkapa peitelty osingonjako, valitse Tekstihaku lainsäädäntöön ja sitten vain haku käyntiin. Avuksi on myös Suomen Laki I ja II, vaikka tulkitsijaa siihenkin tarvitaan, joten käänny alan ammattilaisen puoleen.
Vantaan HelMet-kirjastojen järjestämät lukupiirit löytyvät Internet-sivulta:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/
Sieltä löytyvät myös ohjeet ilmoittautumista varten. Lähikirjastosta voi myös kysellä mahdollisesti alkavista lukupiireistä ja sinne voi ehdotella sellaisen perustamista.
Vantaan Aikuisopiston syksyn 2012 opinto-ohjelma on myös ilmestynyt ja sieltä löytyy ainakin keskiviikkoisin 14-15.30 Myyringissä kokoontuva lukupiiri.
Vantaan aikuisopiston opinto-ohjelmaa on jaettu koteihin ja jaetaan kirjastoissa paperiversioina. Se löytyy myös Internetistä:
http://www.vantaa.fi/aikuisopisto/
Ohjelmassa ovat tarkemmat tiedot ilmoittautumista varten.
Elokuva Liian paksu perhoseksi löytyy Vaski-kirjastoista DVD-muodossa ja voit tarkistaa sen saatavuuden tietokannasta osoitteessa:
https://vaski.finna.fi/
Jos haluat varata teoksen, maksaa se yhden euron ja varauksen tekemiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä nelinumeroisen salasanasi.
Kyseessä on varmaan Opus-yhtyeen kappale "Live is life" (myös "Life is life"), joka löytyy esimerkiksi kokoomalevyiltä (cd) "Hockey night 2nd--20 hot tracks" (1999), "Hockey fever 97--kiekkokuume" (1997), "Hockey fever--Kiekkokuume" (1995), "Hockey fever--Kiekkokuume--sankaripainos" (1995), "Hits of ...volume 11 85+88" (1992). Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudulta, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannastamme (www.libplussa.fi).
"Silta" on niin monimerkityksinen sana, ettei noin muotoiltuun kysymykseen voi ihan suoraan vastata. Erilaisia siltoja on kymmeniä (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Silta), eikä kaikkia sovellettuja siltatyyppejä voi rakentaa mielivaltaisen pitkiksi. Esimerkiksi yksittäistä kaarisiltaa ei ilmeisesti juuri puolta kilometriä pidemmäksi voida tai ole haluttu rakentaa (Shanghaissa on 550 metriä pitkä Lupu Bridge). Maailman pisimmät sillat ovat kaikki sellaisia, jotka koostuvat elementeistä ja tukeutuvat osan matkasta pengerrykseen, merenpohjaan ja saariin. Wikipedian mukaan maailman pisin yhtenäinen siltarakennelma (ei siis monen erillisen sillan ketju) on Kiinassa vuonna 2011 avattu maasilta Nanjhingin ja Shanghain välillä. Sen pituus on…
