Suomenkielisiä Harry Potter -kirjoja on luettavissa Overdrive-palvelussa, joka ei ole kirjastoalueellasi käytössä. Kirjastosi tarjoamassa Ellibs-palvelussa Harry Pottereita ei ole.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/
Sinun kannattaa antaa palautetta asiasta suoraan omalle lähikirjastollesi. Se ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan.
Lähteet:
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680
Jatkosodan historia. 4
Aiheesta ei löydy spesifiä tutkimustietoa, mutta noin yleisesti suurtenkin puolueiden ykköspoliitikot haluavat ministereiksi. Poikkeuksena voi olla tapaukset, joissa on esimerkiksi painavia yksityisiä syitä.
Kilimanjaro sijaitsee noin 20 km päässä Kenian rajalta. Vuori näkyy kyllä Kenian puolelle. Vuori näkyy hienosti esimerkiksi Ambroselin kansallispuistosta https://www.youtube.com/watch?v=pA8mMAU6SaU
Kilimanjaron ympärillä on asunut chagga(tai chaga) -kansa. Heille Kilimanjaro on ollut pyhä paikka. Chaggat ovat nykyisin pääosin kristittyjä, mutta heidän perinteessään Kilimanjarolla on edelleen merkitystä. Vanhaan animistiseen uskontoon liittyi Rowa-niminen jumala, joka joidenkin tietojen myyttien mukaan asui vuorella.
Asiaan liittyviä linkkejä:
Encyclopedia of African religion:
https://www.um.edu.mt/library/oar/bitstream/123456789/31773/1/The_Chagga_scapegoat_purification_ritual_and_another_re-…
Skistosomiaasi eli bilhartsiaasi tai halkiomatotauti esiintyy pääosin troopisilla seuduilla. Se on malarian jälkeen maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin parasiittitauti. Kyseessä on imumatojen luokkaan kuuluvien halkiomatojen aiheuttama sairaus. Tartunta saadaan, kun ollaan kontaktissa makeaan veteen, josta madon toukat tunkeutuvat ihmisen ihon läpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skistosomiaasi
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
Keskiaikaista musiikkia löydät Helmetistä seuraavalla tavalla:
Kun aloitat haun, kirjoita Helmetin aloitussivulle sana keskiaika ja valitse heti sen alapuolella lukeva "tarkenna hakua". Klikkaa tästä ja seuraavaksi tulee valikoita esimerkiksi aineiston ja kielen mukaan. Aineisto-valikkoa klikkaamalla saat esille eri aineistolajeja, joista valitset cd-levyn. Sitten painat vain kohtaa "hae".
Keskiaikaa käsittelevien kirjojen hakeminen tapahtuu samalla tavalla. Aineistovalikosta valitset silloin kirjan.
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kyseessä taitaa olla G. W. Enwaldin ja Kaarina Erämetsän kokoama teos Lapsuuden muistoja Leppävirralta (2009), jonka etukannessa lukee Vokkola-kirja. Kirjan huomautuksissa mainitaan, että kruununvouti Gustaf Enwald kirjoitti muistelmansa 1926-1927.https://finna.fi/Record/lep.11016?sid=5121067632
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter…
Kirja on ilmestynyt Mirja Rutasen suomentamana nimellä
Unia, ajatuksia, muistikuvia
ainakin kuutena painoksena, ensimmäinen v. 1985.
Saatavuudesta löytyy tietoja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) sivulta
www.helmet.fi
Käytettävissä olevien tietokantojen (Arto ja Aleksi = lehtitietokantoja, Linda= korkeakoulukirjastojen yhteinen tk.) avulla ei löytynyt arvosteluja kyseisestä väitöskirjasta.
Psykologia -lehdessä (1994/6) otsikon "Tiedon sosiaalipsykologian perusteet" löytyy Pirttilä-Backmanin kirjoittama tiivistelmä väitöskirjastaan. Ja Helsingin Yliopiston tiedotuslehdessä Yliopisto (1997/1) Marketta Ollikaisen artikkelissa "Voiko ajattelua kehittää" käsitellään mm. A-M P-B:n tutkimusta.
Yliopisto –lehdessä esitellään lyhyesti kaikki Helsingin Yliopistossa tehdyt väitöskirjat, viitetietokantoihin näitä referaatteja ei luetteloida, mutta kannattaa tutustua vuosien 93-94 numeroihin, sieltä oletettavasti myös tämän väitöskirjan esittely löytyy.
Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt.
Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe.
Heikki Poroila
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat…
Suomen Numismaatikkoliiton julkaiseman luettelon "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016" mukaan v. 1979 lyötiin 20 pennin kolikkoa 7 713 000 kappaletta. Virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvoksi on luettelossa annettu 0,50 €. Kolikon valmistusmateriaali on alumiinipronssia (930 Cu, 50 Al, 20 Ni), kolikon paino on 4,5 g ja läpimitta 22,5 mm. Valokuvan perusteella emme osaa sanoa onko kyseessä juuri tuo kolikko. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kannattaa kysyä heiltä.
Ihan uutta selvitystä ei löytynyt, mutta viisi vuotta vanhan vertailun on julkaissut mtv-uutiset (22.5.2016):
Jäätelöaltaan vähäkalorisimmat herkut – kevyin tuote vain 26 kilokaloria! - MTVuutiset.fi
Kyseessä on Jarkko Laineen runo Monesta vaietaan. Runo on kokoelmasta Nauta lentää (1987). Voit lukea runon myös teoksesta Jarkko Laine: Runot 1967-1987 (1987).
https://finna.fi/Record/vanamo.9520
https://finna.fi/Record/vanamo.12928
Helsingin kirjastoissa ei asiakaskoneita pääsääntöisesti tarvitse varata. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa ajanvaraus on vain erikoislaitteisiin kuten 3D-tulostimeen, saumuriin ja mikrofilminlukulaitteelle. Tavallisia asiakaskoneita ei tarvitse varata, kirjastosta löytyy yleensä vapaa kone lyhyellä odotteluajalla. Kirjaston koneilla voit turvallisesti hoitaa asiasi kunhan muistat kirjautua koneelta ulos lopettaessasi. Kysy henkilökunnalta apua asiakastietokoneen käyttöön.
Kirjastoissa järjestetään opastusta myös omien laitteiden kuten älypuhelimen käyttöön, mutta opastukset ovat nyt kesätauolla. Voit kysyä opastusta esimerkiksi Stadin asukastalo Hannasta (Sturenkatu 12). Talo on avoinna klo 16 asti. Voit soittaa sinne ja kysyä…
