Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanoilla kuluttajakäyttäytyminen ja nuoret mm. seuraavat teokset:
Quart, Alissa: Brändätyt : ostetaan ja myydään nuoria
Pakko riittää : Näkökulmia nuorten maksuhäiriöihin ja kulutukseen
Saarinen, Henna: Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? : Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta
Mikkelin kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/ , josta voi etsiä lisää teoksia esim. asiasanoilla kulutustottumukset, kulutus, ostokäyttäytyminen, kuluttajatutkimus.
Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin.
lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint…
Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri.
lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/
Jos kaipaat kirjaa lainaksi, sitä löytyy monista eri kirjastoista Suomesta, ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-kaukopal…. Kaukopalvelu on maksullista.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan, tilanne tuntuu olevan hankalampi. Ainakaan tällä hetkellä en onnistunut löytämään sitä verkkoantikvariaateista. Antikvariaateille voi jättää myös kyselyjä kirjasta siltä varalta, että se löytyy myöhemmin.
Mikko Ivalon kirjasta Höyryveturit ja niiden hoito voisi löytyä tarvitsemaasi tietoa. Höyryveturit ja niiden hoito | Keski-kirjastot | Keski-Finna. En pääse nyt itse kirjaa tutkimaan. Kirja on Keuruun kirjastossa, joten jos asut muualla Keski-Suomen alueella kuin Keuruulla, muista tehdä seutuvaraus.
Kari Siimes: Suomen höyryveturit Suomen höyryveturit | Keski-kirjastot | Keski-Finna -kirjassa on myös tietoa hallintalaitteista ja tekniikasta.
Muita höyryvetureista kertovia kirjoja: höyryveturit | Hakutulokset | Keski-Finna.
Tässä vielä muutamia linkkejä, joista voisi olla hyötyä:
Etusivu | Suomen Rautatiemuseo
Pieksämäen Höyryveturiyhdistys (pmk-hoyryveturiyhdistys.fi). Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksestä löytyy varmasti myös…
Yksi kuvaukseen sopiva laulukirja on "Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1956, useita painoksia). Sen on toimittanut Reino Hirviseppä ja kuvittanut Erkki Koponen.
Tein finna.fi-palvelussa seuraavan haun:Aihe: "ympäristöoppi" JA aihe: "oppikirjat"Vuosiväli: 1985 - 1994Ks. tulokset tästä linkistä.Kirjojen kuvailutiedoista ei suoraan ilmene, mille luokalle kirja on tarkoitettu. Kyseisellä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että kirjan nimen perässä oleva numero tarkoittaa luokka-astetta. Tämän perusteella 3. luokan ympäristöopin kirjoja olisi esimerkiksi Verne, Koulun ympäristötieto ja Tutkimme ympäristöämme.Kustantajien vanhoja uutuusluetteloja ja mainoksia saattaa olla Turun yliopiston kirjaston pienpainateyksikössä Raisiossa, ks. https://utuguides.fi/pienpainatteet
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Kysyin asiaa musiikkiosastomme mediaohjaajalta ja hän kertoi, että Soundcloud (https://soundcloud.com/) on paljon käytetty ja hyväksi todettu palvelu omien nauhoitusten jakamiseen. Se on englanninkielinen, mutta on toiminnoiltaan hyvin kattava.
Helmet.fi-sivuston kautta saa luettelon pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon löytyy alta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…
Tarkoitat varmastikin Kai Linnilän ja Seppo Saraspään kirjaa: "Punainen tupa ja erämaa : Rikkaan arjen allakka", joka ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2000. ISBN 951-31-1626-3.
Kirja on järjestetty almanakan tapaan kuukausittain. Se sisältää lyhyitä, huumorin pilkkeellä kirjoitettuja artikkeleita ajankohdan töistä, perinteistä, kasveista jne. Ja tietenkin ruoanvalmistusohjeita.
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Itsenäisyysjulistuksen fyysistä historiaa on selostettu perusteellisesti Wikipedian artikkelissa https://en.wikipedia.org/wiki/Physical_history_of_the_United_States_Dec…
En tiedä, mikä dokumentti täsmälleen ottaen Suomeen on tulossa, mutta termillä alkuperäinen tarkoitetaan arkistomaailmassa yleensä varhaisinta lopullisen sisällön sisältävää dokumenttia. Tässä tapauksessa tunnetaan erilaisia luonnoksia, mutta ensimmäinen ns. fair copy lopullisesta tekstistä on tuhoutunut tai kadonnut, vain sen pohjalta tehty lentolehtinen on säilynyt. Voisi olettaa, että yksi tällainen 4.6.1776 painettu broadside-lentolehtinen on tulossa Suomeen. Niitä on säilynyt vain 26 kappaletta.
Heikki Poroila
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa sellaisia elokuvia, joilla on lainausoikeus. Jos tämä oikeus saadaan neuvotelluksi, uusi Tuntematon sotilas -elokuvakin varmasti tulee valikoimaan.
Tein haun kyseisen taiteiljan nimellä Kansallisgallerian Kirjav@-tietokannasta. Tietokannasta löytyi 61 viitettä näyttelyjulkaisuista tai teoslutteloista koskien näyttelyitä, joihin Selim Soldan on osallistunut. Teosluetteloja voinee tutkia Ateneumin tutkijakirjastossa. Ateneumin tutkijakirjaston sivuilla kerrotaan: "Kirjasto on avoinna ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–16. Aineistotilaukset ja mikrofilmilukulaitteen varaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tiedustele ja tilaa aineistoa ja varaa käyntiaika sähköpostitse tutkimus(at)kansallisgalleria.fi." Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin kiinni 8.1.2024 asti.
Lähteet:
Kansallisgalleria. Arkiston ja kirjaston tietopalvelu…
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,…
