Ilmeisesti Katti-Matin luoja George Gately (Gallagher) lainasi vuonna 1971 luomalleen kissahahmolle nimen Emily Brontën Humisevan harjun henkilöltä pelkästä ilkikurisesta päähänpistosta: "Kieli poskessa hän nimesi riiviön Brontën kuuluisan henkilön mukaan", selvittää The cartoonists -verkkosivu nimen taustaa. Mielenkiintoista kyllä, tutkija Ivan Kreilkamp onnistuu kirjoituksessaan Petted things: Wuthering heights and the animal osoittamaan, että tässä on jopa jotain järkeä.
http://thecartoonists.ca/Index_files/2002pages/TC%20-%20George%20Gately,%20Creator%20of%20Heathcliff.htm
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&…
Etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä 3 mukaan:
vesikasvin nimi ´raani´ (kirjallinen ensiesiintymä 1860) viittaa taudin nimeen ´raani´, jota on parannettu kyseisellä kasvilla. Raanitauti ´syöpä, sormikoi, luumätä´ on karjalaisperäinen sana (karjalankielinen vastine roani ´luumätä, sormi- tai varvasnivelen ajettuma´.
´Raani´ sana johtunee raani -nimisen taudin hoitoon käytetystä toisesta lääkeaineesta, hylkeenrasvasta eli traanista.
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä…
Japanilaisten toisen maailmansodan aikana surmaamien ihmisten määrän arviointia hankaloittaa se, että Japanin sotaisat ja väkivaltaiset laajenemispyrkimykset Aasiassa ja Tyynenmeren alueella alkoivat jo ennen vuotta 1939, ja aiheeseen liittyvä tutkimus käsittelee yleensä vuosia 1927–45 yhtenä kokonaisuutena. "Japanin holokaustiksi" kutsutun brutaalin tappamisen uhrien määrän on tavallisimmin arvioitu liikkuvan välillä 22–40 miljoonaa, mutta tätä tuntuvasti suurempiakin lukuja on esitetty.Erinomaisia lähdeteoksia aiheesta ovat esimerkiksi Bryan Mark Riggin Japan's holocaust : history of imperial Japan's mass murder and rape during World War II (Simon & Schuster, 2024) ja Armando Angin The brutal holocaust : Japan's World War II…
Lahden kaupunginkirjastossa on teos
Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990
Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta.
Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset:
Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998.
Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996.
Westerlund, Göran
Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995.
Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta.
Lisäksi Janakkalan kirjastossa on…
Lauantain toivotut levyt on tosiaan Suomen vanhin edelleen jatkuva radio-ohjelma. Se on soinut vuodesta 1935 (Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet-ovat-soineet-radiossa-jo-vuodesta-1935). Maailmalta löytyy myös sitä vanhempia ohjelmia kuten BBC:n Shipping Forecast.
Shipping forecast siirtyi lennättimeltä radio-ohjelmaksi BBC:lle vuonna 1924. Tosin aivan jatkuvasti tätäkään ohjelmaa ei ole lähetetty, sillä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana ohjelma oli tauolla. Tästä Country Life:n artikkelista voit lukea aiheesta lisää https://www.countrylife.co.uk/out-and-about/theatre-film-music/150-years-of-the-shipping-forecast-164334.
Vuonna 1925 aloitti toimintansa…
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti.…
Leikkoruusujen hoitoon annetaan ohjeita esim. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen sivuilla osoitteessa http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/L….
Ruusuja veteen laitettessa vesi saa olla kuumaa, noin 50-asteista, ja sen lisäksi on hyvä lisätä veteen kukkavirkistettä. Lisäksi sivustolla neuvotaan seuraavasti: "Jos ruusut nuokahtavat maljakossa, niiden varsiin leikataan uudet imupinnat ja samalla kuoritaan vartta 4-5 cm. Kukat kääritään pakettiin ja pidetään varren päitä 1-2 minuuttia kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen paketti laitetaan haaleaan, syvään veteen." Kukkien kestoaikaa voi pidentää myös viemällä ne yöksi viileään ja välttämällä päivälläkin suoraa auringonpaistetta.
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Olisikohan kyseessä Catherynne M. Valenten vuonna 2013 ilmestynyt Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla. Kirjan kansi on punainen, ja siinä on tyttö ja punainen lohikäärme. Kirjan päähenkilön nimi ei tosin ole viikonpäivä vaan Syyskuu, mutta tarinassa hän tapaa myös pojan nimeltä Lauantai.
Jos saippua- tai sampootuotteessa on tällainen vaaraa osoittava standardilauseke R52/53, se tarkoittaa, että yksi tai useampi tuotteen ainesosista on haitallinen vesiympäristölle sinne päätyessään. Kotona käytettynäkään tällainen tuote ei ole täysin vailla ympäristövaikutuksia: vaikka viemärivesi johdetaankin ensin vedenpuhdistamoon, osa siihen huuhtoutuneista aineista päätyy lopulta luontoon.Ympäristöystävällisiin valintoihin pyrkivän kuluttajan kannattaakin suosia EU-ympäristömerkittyjä tuotteita, joissa vaarallisten aineiden käyttöä on vähennetty.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014D0893&from=EN
https://ec.europa.eu/environment/archives/ecolabel/pdf/marketing/brochures/fi/soaps_shampoos_fi.pdf…
Kyseessä on laulu, jonka nimi on Kurjet saapuvat. Sanat siihen on kirjoittanut Pentti Vilppula. Hän on myös säveltänyt kappaleen. Laulu löytyy Kauko Käyhkön esittämänä levyltä 20 suosikkia : Rakastan Sinua, Elämä. Tässä linkki levyn saatavuustietohin HelMet-kirjastoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1333823?lang=fin
Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly.
Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.…
Uusimpia perehdyttämistä käsitteleviä kirjoja on Vartiainen-Ora, Päivi: Erilaisuus sallittu : perehdymme monimuotoisuuteen : käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle (Helsinki 2007). Riitta Viitalan kirjassa Henkilöstöjohtaminen : strateginen kilpailutekijä (Helsinki 2007) käsitellään mm. perehdyttämistä, samoin Harri Hietalan kirjassa Esimiehen käsikirja (Helsinki 2006). Vähän vanhempi kirja on Pirkko Kankaan kirjoittama Perehdyttäminen palvelualoilla (Hki 2003, 3. uud. p.). Kotimaisissa lehdissä olleita artikkeleja voi etsiä Arto-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä HelMet-kirjastoissa. Hakusanoina voi käyttää esim. sanoja: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, työnopetus ja työpaikkakoulutus. Arto-tietokannasta…
Lastenlaulun Kolme varista istui aidalla laulamiseen näyttää menevän youtube-videon mukaan n. yksi minuutti. Eli yksi varis lauletaan n. kolmasosassa minuuttia. Miljardi minuuttia on n. 1901 vuotta: https://www.calculateme.com/Time/Minutes/ToDays.htm ja kolmas osa siitä on n. 634 vuotta. Aikaa tietysti pidentää se, että pitkien lukujen laulamiseen menee paljon lyhyitä pidempään.
Zentanglesta eli meditatiivisesta kuviopiirtämisestä/värittämisestä valmiiden tai itse keksittyjen mallien pohjalta on julkaistu suomenkielinen opas.
Fallström, Ulla : Mielen kätketyt aarteet : retki zentangle-kuvien värittämisen ja piirtämisen iloihin. Basam Books. 2015
http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-459-0/mielen-katketyt-aarte…
http://www.adlibris.com/fi/kirja/mielen-katketyt-aarteet-9789522604590
Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta se on tilattavissa muualta kaukolainana samoin kuin seuraavat teokset:
Marbaix, Jane : Zentangle : inspirerande och meditativt tecknande. Arctic, 2015.
McNeill, Suzanne : The beauty of Zentangle : inspirational examples from 137 tangle artists worldwide. Design…
Keskeisissä rooleissa Kuoleman juhlapyhät -kuunnelmasarjassa näyttelivät Hannu Lauri (Etsivätarkastaja Carter), Jarkko Rantanen (Etsiväkonstaapeli Nuttall), Eero Saarinen (Poliisikersantti Plummer), Topi Reinikka (Arthur Ferris) ja Aarre Karén (Farnham). Heidän lisäkseen kuunnelmassa on useita muita näyttelijöitä. Saat tarkemman listan sähköpostiisi.
Rodney Wingfieldin kirjoittaman kuunnelmasarjan ohjasi Rauni Ranta ja sitä esitettii Ylellä vuosin 1985 ja 1991.
Yle Arkisto
Saarikallen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo, että Dag nimi on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "päivä". Dag voidaan tulkita itsenäiseksi nimeksi tai Dag-alkuisten nimien (esim. Dagobert) lyhentymäksi. Nimestä ei ole paljon mainintoja Pohjolan keskiaikaisissa lähteissä, mutta se saattaa esiintyä suomalaisessa kylännimessä Dagsmark. Dagiksi nimettiin Suomessa 1900-luvun aikana alle 150 henkilöä, joista valtaosa on syntynyt vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa nimi oli lähes poistunut käytöstä ja esimerkiksi vuosina 2000-2005 se annettiin vain kaksi kertaa.
Rikhard puolestaan on suomalainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Ricohard, joka yleisimmän tulkinnan mukaan tarkoittaa "voimakasta hallitsijaa".…
