Järjestäjän (Yleisten kirjastojen konsortio) mukaan Koko Kansa lukee -kampanja järjestetään 2021 maaliskuussa, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä vahvistettu. Kannattaa siis seurata maaliskuussa kampanjan tiedotusta esimerkiksi Kirjastot.fi -sivulta
Etusivu | Kirjastot.fi
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei…
Varaus poistuu vain silloin, jos olet merkinnyt rastin teoksen nimen vasemmalla puolella olevaan Poista-sarakkeeseen. Noutopaikka muutetaan valitsemalla pudotusvalikosta uusi noutopaikka ja napsauttamalla painiketta "Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa". Nämä kaksi toimintoa tehdään HelMet-verkkokirjastossa tosiaan samalla painikkeella.
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s…
Pin-koodin saat käymällä jossakin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Turvallisuussyistä emme anna uutta PIN-koodia sähköpostitse tai puhelimitse.
Helsingin kaupunginkirjastolla on parikymmentä Vaasan Jaakkoon pakinakokoelmaa. Niistä löytyi kaksi varsinaista kissapakinaa: ”Musta kissi” (kokoelmissa ”Tupenkrapinoota” ja ”Valiojutut 2”) sekä ”Hännättömät kissit” (kokoelmassa ”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”).
Seuraavissa pakinoissa kissa on sivuroolissa: ”Katinhäntä” (”Kaikkien Vihtorien yliveto”, ”Valiojutut 3”), ”Kissi piru” (”Laakerinlehtiä ja lipistikkuja", ”Valiojutut 1”), ”Karhu-kissa” ( ”Meirän kukkoo”), ”Nivalan kissinkarvat” (”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”)
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät…
Eurooppatiedotuksen sivuilla kerrotaan, että uuden maan liittyminen Euroopan Unioniin on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita ja jolla on vakaat hallintoelimet, toimiva markkinatalous ja kyky suoriutua jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista.
Jäsenyysneuvotteluiden lähtökohtana on, että hakijamaan on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU-lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Jäsen sitoutuu noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja sääntöjä, jotka perustuvat EU:n perussopimuksiin ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Neuvottelut aloitetaan vertailemalla hakijamaan ja EU:n lainsäädäntöä ja…
Leonardo da Vincin syntymän 15.4.1452 aikaan oli käytössä juliaaninen kalenteri.
Mikäli haluat laskea syntymäajan gregoriaanisen kalenterin mukaan, esimerkiksi Juhlakalenteri sivustolla on tietoa kalentereiden erosta http://www.juhlakalenteri.fi/lisatietoja/ajan_laskusta_ja_kalentereista…;
Laskureita juliaanisten ja gregoriaanisten päivämäärien vertailuun löytyy netistä. Juliaainen päivämäärä 15.4.1452 muutettuna gregoriaaniseksi on 24.4.1452.
https://planetcalc.com/7083/
Pitkään tätä yritettiin selvittää, mutta emme pysty tarkasti sanomaan mikä hyönteinen kuvassa on. Arviomme on, että kyseinen hyönteinen on jonkun yökkösen toukka. Kuvassa oleva toukka on ruskea tai harmahtava ja sen värisiä toukkia on hyvin paljon. Kuvan perusteella varma tunnistaminen ei onnistunut. Osaisiko joku toinen tunistaa tämän toukan?
Mobiilikirjastokortti löytyy OUTI-verkkokirjastosta. Sitä ei tarvitse erikseen tehdä. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja salasanalla. Löydät mobiilikortin valikosta kohdasta "Kirjastokortit". Saat näkyville kirjastokorttisi viivakoodin eli mobiilikortin.
Verkkokirjaston osoite: https://outi.finna.fi/
Ohjeita verkkokirjaston käyttöön: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#login
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman ja surun runous: Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman suru ja runous | Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto | Finna.fiSuruprosessin jäsentymisestä runojen avulla. Opinnäytetyössä hyvät viittaukset ja lähdeluettelo, josta on varmasti apua.Samalta kirjoittajalta julkaistu myös artikkeli aiheesta: MIIA MUHONEN: Runous apuna surun kokemuksen jäsentämisessä – KirjallisuusterapiaLaura Pitkänen on tutkinut kuoleman ilmauksia suomalaisessa loitsurunoudessa: Levossa levänneet, homehessa huokuneet: Kuoleman ilmaukset suomalaisessa loitsurunoudessa | Tampereen yliopisto - Trepo | Finna.fi Lauri Viita on käsitellyt kuolemaan runoissaan. Siitä Mikko Turusen artikkeli:…
Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta…
Hyviä kirjallisuudenystävän sivuja verkossa ovat esim. seuraavat:
http://www.kirjastot.fi - kirjallisuusarvosteluja, lukuvinkkejä ym.
http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v:lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Kirjalista löytyy myös Jyväskylän pääkirjastosta
http://booknet.cultnet.fi/huomaa - kirjallisuuspalkinnot, Mitä suomi lukee ym.
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm - Makupalojen monipuoliset kirjalllisuusaiheiset linkit
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24)
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
