Aivan kuvauksen mukaista teosta ei löytynyt, mutta kyseessä voisi olla esim. Siina Tiuraniemen teos Jäämeri. Voit etsiä teoksia kansikuvan perusteella Kirjasampo-sivuston kansikuvahausta. Hakusanaksi voi kirjoittaa "auto". Linkki palveluun: https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Kriisinhallintajoukkojen koulutuksesta vastaa Porin Prikaatissa toimiva Kriisinhallinkeskus. Viime kädessä koulutuksen sisällöstä näin vastannee Porin Prikaatin komentaja.
Kouluttajina toimivat myös toimialueilta saapuvat rauhanturvaajat, jotka tuovat koulutukseen mukanaan viimeisimmät toimintatavat ja niihin vaikuttavat tekijät.
Lisätietoa koulutuksesta löytyy sivuilta http://www.mil.fi/maavoimat/tiedotteet/5363.dsp
http://www.rauhanturvaajaksi.fi/
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta 6 § säätää, että puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoituksista.
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Näyttäisi siltä, ettei sitä tai muitakaan Johanssonin kirjoja ole suomennettu. Niitä ei nimittäin löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta https://finna.fi, ja siellä pitäisi olla käytännössä kaikki suomeksi julkaistu kirjallisuus.
Jos kirja olisi mielestäsi suomentamisen arvoinen, voit ehdottaa sitä kustantamoille. Osoitteesta http://www.kustantajat.fi/pages/k25/jasenet/ löytyy paljon suurimpia suomalaisia kustantamoja.
Kyseessä lienee didgerido (kirjoitetaan myös didgeridoo, didjerido, didgeridu). Soittimen teko-ohjeita löytyy suoraan Internetistä, esim. osoitteesta: Aboriginal bushcrafts -sivustosta http://www.bushcrafts.com.au/, kohdasta how to make a didgeridoo http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making.html
ja
http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making-Fitted_edge_c…
ja Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
Suomen yleisistä kirjastoista Espoon ja Helsingin kirjastojen kokoelmista löytyy seuraava kirja:
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques, mutta kirjaa näkemättä en pysty sanomaan, olisiko siitä hyötyä soittimen rakentamisessa. Jos haluat lainata em. teoksen, lähikirjastosi…
Helmet-tietokannasta löytyivät seuraavat 80- ja 70-luvulla ilmestyneet Eino Leinon runojen kokoomateokset:
Sata kauneinta runoa. Toimittanut Hannu Mäkelä. 1989. Otava 213 s.
Kodin suuret klassikot. Eino Leino 1. Koonnut Marja-Liisa Nevala. Weilin & Göös, 1989. 274 s.
Kodin suuret klassikot: Eino Leino 2. Eino Leino runot 2. Weilin & Göös, 1989. 266 s.
Vapauden vartio : valikoima vuosilta 1915 - 1926. Alea-kirja, 1989 152 s.
Eino Leinon suuri runokirja. Toimittanut Marja Kapari. WSOY 1. p. 1982. Runot 1. Otava, 1985. 748 s.
Runot 2. Otava, 1985. S. 749-1510
EIämän koreus: valikoima runoja. Toimittanut Hannu Mäkelä,. Otava, 1984. 487 sivua
Laulun lapsi : valikoima runoja. Toimittanut…
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark.…
Olipa tämä vaikea kysymys. Googlasin "70-luvun vaatteita" ja sain keskustelupalstoilta pari vinkkiä kirppariliikkeistä joissa olisi 70-luvun vaatteita myytävinä. Niissä mainittiin Play it again, Sam
(Rauhankatu 2, 00170 Helsinki) ja UFF:n liikkeet.
Osoitteesta http://www.vuolanne.net/kirpputorit/#HELSINKI löytyy lista Helsingin ja pääkaupunkiseudun kirpputoreista
Lisäksi vaatteita voi löytyä netissä pyörivistä käytettyjen tavaroiden myyntisivustoista, kannattaa käydä katsomassa esim. Keltainen pörssi ja Huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi/index.jsp
http://www.huuto.net
Pukuvuokraamojen yhteystietoja löytyy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta tai netistä hakusanalla pukuvuokraamot. Kirjastot.fi:n arkistosta löytyy lähteitä 70-luvun…
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
Hei!
Hämeenlinnan seudun, Riihimäen tai Hyvinkään kirjastoista teosta ei löydy. Frank-monihaulla (kirjastot.fi -sivulla) haettaessa näyttää, että teosta on vain tieteellisissä ja yliopistojen kirjastoissa. Teoksen voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön, joka löytyy Hämeenlinnan kirjaston sivun asiointi-otsikon kohdasta lainaaminen, uusiminen ja kaukolainaus.Kaukolainamaksu on 6 €/teos.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Tilastokeskus julkaisee Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yhteydessä tilastoja myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen henkilöstöstä. Taulukko löytyy seuraavan linkkipolun kautta: http://tilastokeskus.fi/til/yrti/tau.html → Tietokantataulukot: linkki "Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto → taulukko "010 -- Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt oikeudellisen muodon mukaan, 2013-2016".
Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstö oli 14 581, ortodoksisen kirkon henkilöstö oli 253 ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien henkilöstö oli 578 henkilötyövuotta. Nämä luvut sisältävät palkansaajien työpanoksen henkilötyövuosina mitattuna, joten ne poikkeavat evankelis-luterilaisen kirkon…
Malmin kirjastossa voit lainata kirjastossa käytettäväksi muistikortinlukijan (SD-, MMC- ja Compact Flash -muistikorttien lukemiseen käytettävä oheislaite).
Helmet-kirjastot, joissa on käytettävissä muistikortinlukija, löydät Helmet-palvelusivuston kohdasta Kirjastot ja palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
En löytänyt muita vinkkejä, joilla lukutaito kehittyisi. Esimerkiksi Lukimatin sivulla on ohjeita harjoitteluun. Niissä nimenomaan painotetaan lukemista ja esimerkiksi toistavaa lukemista, http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-ha….
1876 suomeksi ilmestyneen Vernen Une ville flottante -käännöksen Veden päällä liikkuva kaupunki on suomentanut Robert Mellin.Suomalainen Kirjallisuus 1544-1877 - Google Books
Tutustu Ismo Loivamaan teokseen Nuortenkirjan villit vuodet: nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990-luvun alussa (Cultura, 1996). Kirjastosi tietokannasta Aleksi voit etsiä myös lehtiartikkeleita, joista tässä vinkkinä yksi: Helena Ruuskan artikkeli "Oma napa on nuortenkirjan dynamo - nuortenkirjan maailma on tavallinen ja totinen" löytyy Suomen Kuvalehdestä nro 47/2000 s. 44-45. Tutustu myös Internetissä Makupaloihin osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ Makupalojen linkkien kautta pääset tutustumaan yksittäisiin nuortenkirjailijoihin.
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k.…
Kysyin kirjaa kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sain pari vastausta. Toisessa oltiin sitä mieltä, että kyseessä olisi kuitenkin Leea Virtasen kirja Varastettu isoäiti. Siinä on kengurutarinasta sellainen versio, jossa esiintyy sekä orkesteri (Helsingin kaupungin-) että takin taskussa ollut passi.
Toisessa vastauksessa viitattiin keskusteluun https://groups.google.com/g/alt.folklore.urban/c/tQGa6osDbF8?pli=1 ja kirjaan Gucci Kangaroo and Other Australian Urban Legends / Amanda Bishop https://www.amazon.co.uk/Gucci-Kangaroo-Other-Australian-Legends/dp/090…;
Schlieffen, Alfred von (1833-1913), saksalainen sotamarsalkka (1911), kreivi. Yleisesikunnan päällikkö 1891-1905. Hän kehitti edelleen Helmuth von Moltken sotasuunnitelmia ja piti parhaana vaihtoehtona kaksipuolista saarrostusta vihollisen tuhoamiseksi. Useamman rintaman sodan varalta S. suunnitteli Saksan päävoimien keskittämistä länteen ja siellä voimakkaan painopisteen muodostamista pohjoissiivelle, jolloin Ranskan vasemman siiven joukot saarrettaisiin ja työnnettäisiin Sveitsin rajaa vasten. Hän edellytti, että tämän murskaavan iskun jälkeen Ranska olisi valmis antautumaan muutamassa viikossa
Itärintamalla tulisi aluksi ryhmittyä pienemmin voimin strategiseen puolustukseen. Kun Ranska olisi antautunut, voimat käännettäisiin Venäjää…
