Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
Voisit kokeilla Mozilla Thunderbirdia (jonka saa myös suomeksi), Opera mailia tai Windows mailia. Ne ovat hyviä vaihtoehtoja Outlookille, joka on monelle toimistotöistä tuttu ohjelma. https://kotimikro.fi/internet/sahkoposti/5-ilmaista-bittiposteljoonia
Yahoo.com ja Luukku.com ovat myös suosittuja. Viitatun sivuston posteista Suomi24 on lopettanut toimintansa tänä vuonna http://www.apua.fi/linkit/sahkopostit.html
Uudempiakin tulokkaita voisi kokeille esim. Posti24 saattaisi olla hyvä sinun tarpeisiisi. https://posti24.fi/
Sitaatti sisältynee Agatha Christien kertomuskokoelmaan While the light lasts. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1999 nimellä Kirstun arvoitus ja muita kertomuksia.
Alkuteoksessa sitaatti kuuluu näin: "While the light lasts I shall remember, and in the darkness I shall not forget." Se on joissakin yhteyksissä merkitty runoilija Alfred Tennysonin nimiin.
https://knowingchristie.wordpress.com/2013/11/01/notes-on-while-the-light-lasts/
Hei!
Kyseinen teos on osa Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaa. https://finna.fi/Record/fikka.4163924/Versions
Fennica-kokoelmaan kuuluvia teoksia ei voi lainata kotiin tutkittavaksi, vaan ne on tilattava lukusalikäyttöön. Lisätietoja lukusalilainauksesta täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lukusalilainaus.
Jos teoksen haluaa kotiin tutkittavaksi, sitä vaikuttaisi olevan saatavilla myös Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kokoelmassa https://finna.fi/Record/utu.9915793545405971 Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön, jolloin kirja toimitetaan sinulle lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal……
Suosittelen, että menet Reisjärven kirjastoon ja tutkit siellä Reisjärven sotaveteraanien matrikkeleita. Itsenäisyytemme lunastajat : reisjärvisten kohtalonvuodet 1918, 1939-1940, 1941-1945. Kirja on ilmestynyt 1990. Jatko-osa vuonna 2004. Kirjoihin on koottu tiedot sekä sotaveteraaneista että kaatuneista.
Linkit kirjojen tietoihin:
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.148761?sid=3817315958
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.983285?sid=3817315958
Löysin ainoastaan yhden brasilialaisen runoilijan kokoelman suomeksi: Wilmar Silva de Andraden Säröjä purppuranpunaisessa järvessä. Rita Dahl on kuitenkin suomentanut yksittäisiä runoja, joita on julkaistu ainakin Tuli & Savu -lehdessä sekä Hybriksessä. Dahlille on myönnetty myös apuraha brasilialaisen modernistisen runouden antologian toimittamiseen ja kääntämiseen, joten tulevaisuudessa brasilialaista runoutta pääsee lukemaan suomeksi myös siitä.Lähteet ja lisätietoaWilmar Silva de Andrade: Säröjä purppuranpunaisessa järvessä https://finna.fi/Record/anders.1487322?sid=5079291591Tuli & Savu 2/2009: Runoja https://www.tulijasavu.net/2009/09/runoja/Hybris 3/2020: Essee Brasilian naisrunoilijoiden moninkertainen marginaali (sisältää…
Huonekalutehdas Häkli Oy ei tiettävästi ole julkaissut omaa historiateosta, eikä sellaista löydy muidenkaan julkaisemana.Kirjassa "Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia" (Sarantola-Weiss 1995) sivutaan myös Häkli Oy:n vaiheita, mutta vain pienenä osana koko suomen puusepänteollisuutta. Kirja löytyy useista eri kirjastoista, linkki finna.fi sivulle tässä: https://finna.fi/Record/kuopio.71995?sid=5370657181.
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastosta kerrottiin että lasten sairaalan kirjasto toimii Helsingin kaupungin määrärahaleikkausten vuoksi tällä hetkellä sponsorirahoituksella. Valitettavasti kirjastotoiminnan jatkuvuudesta ei ole takeita, tällä hetkellä sponsorisopimus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Lasten sairaalan kirjastoa ei voi siis ottaa lahjoitustasi vastaan, koska säilytystila on rajallinen ja kirjaston lakkautusuhka on olemassa.
Niin halutessasi voitkin tarjota kirjakokoelmaasi suoraan lasten sairaalalle.
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä…
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )…
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten…
Osakkuus yrityksessä ei ole sidoksissa koulutukseen, vaan rahaan, jonka on valmis yrityksen pääomaan sijoittamaan. Varakas, mutta täysin koulutusta vailla oleva ihminen saa osakkuuden nykyaikana ostamalla osakkeita tai perustamalla jonkun toisen kanssa yrityksen ja osallistumalla sen rahoitukseen. Periaatteessa voi tietysti päästä osakkaaksi myös ilman omaa rahaa, jos vaikka rikas eno päättää pyytää sisarenpoikaa mukaan ja lahjoittaa tälle nipun osakkeita. Yksityisessä yritystoiminnassa muodollisella koulutuksella ei välttämättä ole samaa roolia kuin julkisissa viroissa ja toimissa, joihin voidaan valita vain muodollisesti pätevä ihminen.
Heikki Poroila
Hei,
Kyseessä voisi olla Sosiologia / Kimmo Saaristo & Kimmo Jokinen (WSOY, 1.p. 2004)
Vihreä, pienehkö, toinen tekijä alkaa S-kirjaimella, Marx löytyy. Varmaan soveltuva tenttikirjaksi.
Medici.tv löytyy Helmet-verkkokirjaston Musiikki-välilehdeltä.
Tässä suora linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_verkossa/Medicitvvideopal…
Arto Mellerin runo Sydän liekeissä sisältyy kokoelmaan Mau-Mau (1982). Voit lukea runon myös Mellerin runoteoksesta Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89 (1989).
https://finna.fi/Record/piki.191542
https://finna.fi/Record/piki.194150
Vaski-kirjastojen varausten noutoaika tosiaan lyheni 1.1.2025 seitsemästä kirjaston aukiolopäivästä viiteen. Lyhyemmällä noutoajalla aineiston kiertonopeus tehostuu. Vaski-kirjaston suosituimpien teosten varausjonot ovat pitkiä, ja muutoksella saadaan jonot liikkumaan nopeammin.
