Kirja voisi olla Betty Waterton: Keitettyä makaroonia. Gummerus 1990.
Kirjassa majakanvartija Maija saa vieraakseen venelastillisen vauvoja, joille hän tarjoilee keitettyä makaroonia.
Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Puuhakkeen energiakäyttöä käsittelevät mm. teokset
-Hakelämmitysopas, Motiva, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2001
-Puupolttoaineiden tuotantotekniikka, toim. Eija Alakangas, VTT energia, 1996
-Hakkila, Pentti:Metsämme bioenergian lähteenä, Metsäntutkimuslaitos, Puuenergia, 1996
Kirjat löytyvät Helmet-aineistohausta, os. http://www.helmet.fi . Pääkaupunkiseudn yleisten kirjastojen kokoelmista ei löydy aineistoa rypsin energiakäytöstä, mutta internetissä asiaa käsittelevät mm. seuraavat sivut:
http://www.limetti.fi/biodiesel/sivu/biodiesel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/biodiese…
Sopivia hakusanoja lisähakuihin ovat uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineet,…
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Mikrofilmistä voi halutessaan ottaa myös paperikopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Kodinhoidon alalta löytyy useitakin kirjoja, joista myös niksikirjat voivat olla ihan täyttä asiaa. Näitä ovat esim. Kodin suuri niksikirja ja Phillips, Barty: Kodin niksit ja neuvot. Perusteellisempaa tietoa löydät esim. Kodinhoito-kirjasta, joka on kolmiosainen tai Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin,
Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa
myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä.
Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista.
Alahärmä ja Ylihärmä ovat…
Kyseessä lienee Hilja Valtosen teos Nykyhetken tyttölapsi (1. painos 1937). Siinä ylioppilaskirjoituksissa reputtanut Anja Utria viettää kesää tätiensä huvilalla Saimaan saaressa, koska hänen vanhempansa ovat lähteneet matkoille. Saaren uusi omistaja Tuomas ei halua nuoria naisia saarelleen petyttyään rakkaudessa, joten parikymppisen Anjan täytyy teeskennellä itseään nuorempaa, noin 14-vuotiasta. Saaren yhteisössä sattuu kaikenlaista pitkin kesää, mutta kaikki päättyy kuitenkin hyvin.
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen…
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin…
Ooppera / Alan Riding & Leslie Dunton-Downer ; suomennos: Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari
Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirja on oopperan harrastajille suunnattu, runsaasti kuvitettu ja helppokäyttöisesti taitettu käsikirja, jonka pääosan muodostavat tunnettujen oopperoiden esittelyt ja juoniselosteet. Myös tunnetuimmat säveltäjät on esitelty, samoin eräät keskeiset tyylisuuntaukset (italialainen, saksalainen, ranskalainen, venäläinen, tsekkiläinen, moderni). Kirja soveltuu hyvin ensimmäiseksi teokseksi oopperasta kiinnostuneille. Hakemisto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844738?lang=fin
Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät
Runsaasti kuvitettu ja nuottiesimerkein varustettu yleistajuinen oopperan hakuteos.…
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Kolmannen naisen äänityksellä Pauli Hanhiniemi tarkkaan kuunnellen laulaa "yhden hepon kotona". Tällä tavoin teksti on painettu myös nuottikokoelmassa Ura (1999, ISMN M-55001-026-0). Toisaalta yhtyettä käsittelevällä nettisivulla sana on "hepun".
