"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts
Yrityksistä on esim. UPM-Kymmene koonnut kattavan taidekokoelman 1800-luvun lopulta alkaen. Kokoelma käsittää lähes 2000 taideteosta. Yhtiö on kokenut taidekokoelman hankkimisen tärkeäksi osaksi kansallisen identiteetin muotoutumisessa. Yhtiön taiteesta on ollut vuonna 2001 näyttely Helsingin Taidehallissa nimellä Metsän henki. Lisää taidehankintojen perusteista löytyy kirjassa Metsän henki: Suomalaista taidetta UPM-Kymmenen kokoelmasta ( UPM-Kymmene, 2001).
Eduskunnan taidekokoelmista löytyy myös Liisa- Maria Hakalan teos Taidetta eduskunnassa Taidetta Eduskunnassa ( Eduskunta, 1994)
Kirjojen saatavuustiedot
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1064040__Smets%C3%A4n%20he…
Medic on kotimainen terveystieteen tietokanta, jota tuottaa Meilahden kampuskirjasto Terkko: https://www.terkko.helsinki.fi/medic-tietokanta Sitä on mahdollista käyttää esimerkiksi Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla.
Medicin kautta löytyy terveyteen liittyvää tutkimustietoa silikoneista, mutta useimmat artikkelit näyttävät liittyvän proteeseihin ja tekoniveliin:
http://www.terkko.helsinki.fi/medic/?hakusanat=silik*&sivu=haku&mista=a…
Google Scholar -hakupalvelun kautta voi hakea tieteellisiä julkaisuja. Alla haun tulokset erikseen haettaessa englannin- ja suomenkielisillä hakusanoilla:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=silicones+cosmetics&btnG=
http://scholar.google.fi/scholar?q=silikonit+kosmetiikka&btnG=…
Näyttää siltä, että Juice : Juicen taivaallinen aulabaari ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Finnan kautta sitä löytyy useasta kirjastosta, https://finna.fi/Record/keski.2966800. Lähin niistä on Tuusulassa (tällä hetkellä lainassa). Mikäli et halua käydä Tuusulassa, voit tiedustella omasta lähikirjastostasi, miten voisit saada sen kaukolainaksi.
Tuo kamala hiiri-kysymys on ikävä kyllä välttämätön. Kun se teknisistä syistä putosi pois tuossa jokunen aika sitten, palvelu täyttyi kiinalaisesta spämmistä niin, että se jumittui kokonaan.
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran…
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut runokokoelmaa vinkkien perusteella. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista teoksen?
Kohtauksessa käytettiin oikeita nuolia, jotta näyttelijä Toshirō Mifunen pelkoreaktio olisi mahdollisimman uskottava. Ne nuolet, jotka häneen osuivat, olivat kuitenkin onttoa bambua ja niiden kärkinä oli lyhyet neulat. Nuolet ammuttiin pitkin lankoja, jotka ohjasivat ne osumaan tiettyihin paikkoihin Mifunen haarniskassa. Haarniskan alla Mifunella oli suojalevyt.Lähteet:"Shooting the Arrows in Throne of Blood" (video)Internet Movie Database 1, 2
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston…
Kuvia saattaa löytyä Museoviraston kuvakokoelmista. Pikahaku ei tuota tuoksia, mutta kaikkia Museovirastojen kuvia ei ole rekisteröity. Voit halutessasi mennä selaamaan historia kuvakokoelmien henkilökortistoa. Mikäli etsit jonkun tietyn henkilön kuvaa, voit tiedustella asiaa puhelimitse tai sähköpostilla.
https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
Asiaa on mahdotonta tietää varmasti, koska oikeusprosessi jäi kesken. Milošević olisi voitu todeta syylliseksi tai syyttömäksi, joten voimme vain jossitella.
Mikäli syytteet olisivat menneet läpi, Milošević olisi voinut saada elinkautisen vankeustuomion ja viettänyt todennäköisesti loppuelämänsä vankeudessa. Toisaalta jos kaikki syyteet eivät olisi menneet läpi, hän olisi saattanut saada määräaikaisen vankeusrangaistuksen. Silloin asia olisi riippunut siitä, kuinka pitkään Milošević olisi elänyt. Jos taas syytteet olisi kokonaisuudessaan hylätty, Milošević olisi luonnollisesti vapautunut.
Tässä aiheesta lähteitä:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Slobodan_Milo%C5%A1evi%C4%87
MTV:n uutinen: https://www.mtv.fi/uutiset/…
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta…
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. …
Olisikohan kyseessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa ilmestynyt Usko Moilasen kirjoittama Unohdettu kylä? Sheferijm-kirjablogissa esitellään kirjan juonta: https://sheferijm.blogspot.com/2018/12/usko-moilanenunohdettu-kyla.htmlKirjan todenperäisyydestä on myös aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla https://www.kirjastot.fi/kysy/usko-moilasen-unohdettu-kyla-kuvaa?language_content_entity=fi
Kysyin asiasta työkaveriltani, joka on syntyjään ranskalainen. Hän vastasi, ettei ilmiö ole hänelle tuttu eikä tällaista sääntöä noudateta Ranskassa ainakaan laajemmin.Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat lukea siitä lisää, suosittelen etsimään Helmet Finnasta hakusanoilla "tapakulttuuri", "etiketti (tapakulttuuri)" ja "tavat".
