Ristikiven runon slanginnos (Hannu Oittinen) löytyy Internetistä Kustannus Oy Taifuunin Kamikaze-kirjastosta osoitteesta http://www.dlc.fi/taifuuni/ristiki.html . Sitä kokoelmaa tai teosta missä runo mahdollisesti on, en löytänyt.
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/…
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
En valitettavasti löytänyt vastausta tähän. Kirjastonhoitajalta on kysytty signeerauksista useasti ennenkin, tapana on ohjata tiedustelemaan asiasta alan asiantuntijoilta kuten antiikkiliikkeistä tai taidehuutokaupoista.Vaara-kirjastoista löytyy Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, josta vastausta voisi koittaa etsiä. Myös Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelia voi selata johtolankojen toivossa.
Oletan, että tarkoitat Alfred Hitchcockin elokuvaa Noiduttu. Elokuva on valmistunut vuonna 1945. Elonet-tietokannan se on nähty Suomen televissiossa ensimmäisen kerran vuonna 1968. TV 1 esitti sen 4.1.1968.Lähde: Elonet : Spellbound
Hei,En löytänyt tietoa, että Helene Schjerfbeck olisi käynyt koskaan Alankomaissa. Hän matkusti kyllä uransa aikana Euroopassa, pääasiallisesti Ranskassa ja Englannissa, mutta myös esim. Wienissä ja Firenzessä. 1900-luvun alkupuolella hän sai enemmän kosketusta moderniin taiteeseen, ja hän kirjoitti taiteilijatovereilleen esimerkiksi alankomaalaisesta Vincent van Goghista. Sen enempää en tiedä, tunsiko hän hollantilaista taidetta.Lisää tietoa Helene Schjerfbeckistä voit saada alla olevasta lähdelinkistä, tai esimerkiksi Lena Holgerin kirjoittamasta kirjasta Helene Schjerfbeck vuodelta 2016.Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4115
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista päästä käyttämään ASKO-asiakastietokonetta. Koneelle kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin sekä nelinumeroisen pin-tunnuksen.
Koneilta on pääsy internetiin. Lisäksi koneilta löytyvät tavallisimmat toimisto-ohjelmat sekä valikoima eri tietokantoja.
Voit tulostaa asiakastietokoneilta väri- ja mustavalkotulosteita. Tulosteet maksavat 30 senttiä/sivu.
Lisätietoa ASKO-koneista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet
Ruotsalaisista kuvataiteilijoista yleensä saa lyhyet henkilötiedot Svenska konstnärer –teoksesta. Kirjasta on useita painoksia, uusin on vuodelta 2011.
Alla joitakin kirjoja kysymäsi ajan ruotsalaisista taiteilijoista.
- Ett år i Jenny Nyströms Sverige / Ralph Herrmanns (1983)
- Sigrid Hjertén / Elisabet Haglund ; minnesteckning Iván Grünewald (1985)
- Enheten bortom mångfalden : två perspektiv på Hilma af Klints verk / - Gurli Lindén ; Anna Maria Svensson (1999)
- Solägget: fantasi och verklighet i Elsa Beskows konnst / Stina Hammar (2002)
- Carl Fredrik Hill / [text: Marika Wachtmeister ... et al.] (2000)
- Anders Zorn 1860-1920 : valon, värin ja veden mestari = ljusets, färgens och vattnets mästare / [luettelon toimitus = katalogens…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän tietokannan mukaan suomesta arabiaksi on käännetty seuraavat teokset:
Kalevala
Myytillisiä tarinoita
Klinge, Katsaus Suomen historiaan
Krohn, Jaakko Ilkka
Meri, Manillaköysi
Varpio, Pohjantähden maa - johdatus kirjallisuuteen ja kulttuuriin
Waltari, Sinuhe egyptiläinen
Waltari, Vieras mies tuli taloon
Voit itsekin tehdä hakuja tietokantaan. Löydät sen tästä Internet-osoitteesta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla
ikkunat löytyvät teokset liittyvät lähinnä ikkunoiden korjaukseen ja huoltoon sekä
ikkunoiden valintaan. Esimerkiksi:
Saarni, Risto: Ikkunan valintaopas, 1992
Ikkunaopas, 1985
RT-kortistosta löytyy ikkunoihin liittyvää tietoa. Esimerkiksi kirjassa SisäRYL2000 Talonrakennuksen sisätyöt löytyy tietoa ovi- ja ikkunatöistä. KTM:n yrityspalvelu julkaisee toimialaraportti sarjaa, josta löytyy mm. teos: Kari Aravuo: Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus.
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi-tietokanta, josta on mahdollisuus etsiä lehtiartikkeleita. Ikkunoista löytyyi useita esim.
Lappalainen, Eero: Ikkunatehtaan kokoonpanonäkymiä,…
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston…
Hei,tässä muutama vaihtoehto:Skimap.org Karttoja eri maista, joissa esitellään hiihtolatuja ja reittejä. Tässä Grönlannin (Greenland) kartat: GreenlandArtic Circle Trail:Tietoa Grönlannista ja vaellusreiteistä, myös talvireiteistä. Arctic Circle Trail - Official website10 Best trails and hikes in Greenland10 erilaista reittiä Gröölannissa, sisältää kartat ja kuvia.10 Best trails and hikes in Greenland | AllTrails
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Pääkaupunkiseudun ainieiston tilannetta kannattaa katsella osoitteessa w.libplussa.fi, siellä tarkennetussa haussa löytyy asiasanoilla intia ja naiset 10 julkaisua. Pääkaupunkiseudulla voi kysellä mm. kirjoja: Huyler: Painted Prayers + Spivak, Gayatri Chakravorty: Maailmasta kolmanteen, 1996 + Papukaijakirja--lemmentarinoita muinaisesta Intiasta Mookerjee, Ajit
NIMEKE/TITEL: + Kali--The feminine force. Video Intialaiset kaksoset kertoo kasvatuskulttuurista .Tieteellisistä kirjastoista löytyy aineistoa , joka käsittelee Intian naisten tapakulttuuria, mm. Fruzzetti: The gift of a virgin, 1992 + The Sari, styles, patterns, 1992 jne...Henna-aiheesta ei löytynyt kirjoja, mikä saattaa johtua osittain siitä, että tidekirjastojen…
Kariston verkkokaupan kautta voi ostaa ainakin Anni Polvan Tiina-kirjoja:
https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/polva-anni
Antikvariaatti.net-portaalin kautta löytyy myös hänen kirjojaan:
https://www.antikvariaatti.net/kirjat?q.type=1&q.category=&q.seller=&q.language=&q=polva+anni&sort=newest&offset=60
Poliisin ajoneuvoista on yleisölle suunnattua tietoa Poliisin sivulla, https://poliisi.fi/ajoneuvot. Siellä ei puhuta tehoista mitään, ehkä tarkoituksella. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastosta, https://polamk.fi/kirjasto, kerrottiin, että "Maijat" on ihan vakiotehoisia. Uusissa maijoissa tehoja on Vw T6.1 110kw (etuveto) ja koira-autoissa (4x4) on 146kw, Mersu Vito 120kw.
