Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila
Koivu ja tähti-kappaleen nuotit löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta :
TEOS Harmonikat soimaan. 24 / Veikko Ahvenainen
Julkaisutiedot [Jyväskylä] : Veikko Ahvenainen Kustannus, c2017
ULKOASU 1 soolonuotti (33 s.) ; 30 cm
Standard no M5500824
Mielestäni Suomen ehkä tunnetuimman ravitsemusterapeutin, Reijo Laatikaisen kirja Pötyä pöydässä käsittelee tätä näkökulmaa. Siis hän suosittelee mustaherukan kaltaisia tuotteita, eikä viitta chia-siemeniin. Superfoodit eivät välttämättä ole kalliita. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348120__SP%C3%B6ty%C3%A4%20p%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kohokohta-sivusto on listannut viisi parasta vaihtoehtoa kalliille superfoodeille. https://kohokohta.com/uutiset/etsitko-halpoja-superfoodeja-tassa-5-parasta-vaihtoehtoa/
Toisaalta voidaan kysyä, onko superfoodeja ollenkaan olemassa. Esim. Chian siemenet ovat terveellisiä, koska niissä on paljon Alfalinoleenihappoa eli ALAa…
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
Meidän kirjastolaisten tiedot eivät riitä tämän asian selvittämiseen. Tieteellisistä lähteistä hakevan Google scholar -haun kautta aiheesta löytyy joitakin sivustoja, joissa sitä on käsitelty:
http://scholar.google.fi/scholar?start=0&q=Yabe+The+Magnesium+Civilizat…
Etunimistä kysytään usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Myös nimiä Katja, Johanna ja Inka on kysytty. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta
Vastaus arkistossa
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b7d3…
Kaisa-Katja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=beb3…
Johanna
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Inka
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9df7…
Työtoveri suositteli kirjaa Rajaniemi Hannu: Kvanttivaras. Oheisesta linkistä löytyy kirjoja HelMet-haulla "Suomi ja tulevaisuus".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28suomi%29%20%28tulevaisuu…
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:…
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä varauksen muokkaamisen suhteessa Finna tosiaan toimii eri tavalla kuin aiempi verkkokirjasto. Tällä hetkellä varausten alkamis- ja loppumispäivää ei voi muokata. Tästä on tehty kehitysehdotus järjestelmäntoimittajallemme.
Jos käy niin, että varaus tulee noudettavaksi matkan aikana, voimme lainata varatun aineiston asiakkaan kortille odottamaan noutoa. Laina-aika alkaa juosta heti mutta varaus ei mene kokonaan ohi. Asian voi hoitaa puhelimitse tai sähöpostin kautta, kirjastonkortin numero tarvitaan.
Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1977 ja Taivallahden kansakoulusta tuli Taivallahden peruskoulu. Helsingin Sanomien digiarkistojen perusteella tästä Eteläinen Hesperiankatu 38 -osoitteessa sijaitsevasta koulusta käytettiin nimeä Taivallahden peruskoulu 1990-luvulla. Varmimman tiedon voisi saada suoraan Taivallahden koulusta, yhteystiedot täältä: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/taivallahden-peruskoulu/yhteys…
Samassa kiinteistössä toimi 2000-luvulle tultaessa Taivallahden ala-asteen lisäksi Kampin erityiskoulu. Vuonna 2009 Taivallahden peruskouluun yhdistettiin hallinnollisesti Etu-Töölön yläasteen koulu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivallahden_peruskoulu
Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
Seppo Nissilän säveltämään ja Seppo Tammilehdon sanoittamaan kappaleeseen "Jos vielä kerran" ei ole tähän mennessä julkaistu painettua nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
