Lento-onnettomuus oli vuonna 1983. Onnettomuudessa saivat surmansa Manuel Scorza, Jorge Ibarguengoitia, Angel Rama ja Marta Traba. Seuraavalla sivulla on taideteos Manuel Scorzan muistoksi, siinä mainitaan myös onnettomuus ja sen uhrit,
http://www.ccca.ca/resources/english/photography/large03.html .
Kansanpainos löytyy verkosta: http://www.tohtori.fi/laakkeet/
Voit hakea lääkkeen nimellä, markkinoijan nimellä, vaikuttavan aineen ja käyttötarkoituksen mukaan.
Hintavertailuja voit tehdät täällä:
http://www.duodecim.fi/geneerinen/
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Taidehallin näyttelyjulkaisu Katarzyna Kozyra 19.8.-1.10.2000 on saatavissa Kuvataideakatemian avokokoelmista Yrjönkatu 18.
Voit tarkistaa saatavuustiedot osoitteesta http://arsca.csc.fi/
Artikkeleita Kozyrasta voit hakea kirjastojen päätteiltä Aleksi-artikkelitietokannasta osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
(mm. Suomen kuvalehdessä 33 vuodelta 2000 on ollut artikkeli ko. taiteilijasta.ja Arto-artikkelitietokannasta osoitteessa http://yleiset.lib.helsinki.fi:8000/ josta saat ainakin yhden ruotsinkielisen viitteen: Folktidningen Ny tid 2000 : 36, s. 4
Myös Google-haku antaa viitteitä Kozyrasta - tosin pääasiassa enlanniksi, osoite on http://www-google.com
-voit myös vaihtaa hakukieleksi ruotsin,…
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "monikieliset" noin 160 teosta. Lista ei valitettavasti ole kattava.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii Monikielinen kirjasto, josta voi tilata kaukolainaksi eri kielistä kirjallisuutta. Monikielisen kirjaston kokoelmaa pääsee selaamaan Helmet-verkkokirjastossa, ohjeet siihen löydät Monikielisen kirjaston omilta sivuilta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto.
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirja vaikuttaa olevan Annikki Setälän vuonna 1959 julkaistu lastenkirja Pikkunoita. Kirjassa seikkaillaan Gufittarien maassa, ja noita muuttaa itsensä välillä Uulaksi, välillä valkoiseksi poroksi.
Kuvataiteilijamatrikkelia ja signeerausta vertailemalla sanoisin, että kyseessä voisi olla Nils Wikbergin signeeraus. Vuosiluvutkin täsmäävät, sillä hän on elänyt vuosina 1907-1971.Lähde: Kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kysymyksestäsi ei käy ilmi haluatko tietoa sotilaiden moraalista koskien Suomen sotia, tai esim. II maailmansotaa tai yleisesti sodan ja sotilaiden moraalista. Ainut viite, joka löytyi käytettävissämme olevista tietokannoista sanoilla sotilaat ja moraali oli Olli Harisen kirjoittama artikkeli: Moraali, joukon kiinteys ja pienryhmät sotilassosiologian haasteena - erään taistelukuvauksen analyysi. Sotilasaikakauslehti, 1998, n:o 6-7, s.26-30.
Sanalla sotahistoria pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) tulee satoja viitteitä, jotka ovat etupäässä sodassa olleiden henkilöiden muistelmia. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-viitetietokanta (tietoa lehtiartikkeleista), josta löytyy sanoilla sotahistoria, sota…
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Nigeriläis-kongolaiset kielet on wikipedian listauksen mukaan kielten lukumäärässä laskien suurin kielikunta. Täältä näet kielikuntien sijoitukset: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_language_families
Puhujien määrässä indoeurooppalaiset kielet on maailman suurin kielikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
Ehdottaisin tutustumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkustaminen ja koronaviruspandemia -sivustoon. Siellä todetaan muun muassa: ”Jos olet matkustamassa ulkomaille, tarkista mahdolliset matkustamiseen kohdistuvat ajantasaiset rajoitukset hyvissä ajoin ennen matkaasi kohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi kyseisen maan lähimmästä edustustosta.” Sivuilla on linkki ulkoministeriön maakohtaisiin matkustustiedotteisiin.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia
Myös neljännestä koronarokoteannoksesta voi lukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet/…
Merikissa (Anarhichas lupus) on suomeksi myös kissakala. Sillä on siis kaksi suomenkielistä nimeä. Kummankaan nimen etymologiasta en kuitenkaan löytänyt tietoa, joten suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta.Kotimaisten kielten keskus: Kysy sanojen alkuperästä https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
En löytänyt nettihaulla tietoa Pekka Waltarin kuolemasta. Luultavasti tapahtumaa ei ole uutisoitu näyttävästi. Kuolinilmoitus löytyy varmaan sen paikkakunnan sanomalehdestä, jolla Waltari vaikutti.Voi myös olla, että kuolinilmoitusta ei ole vielä julkaistu, jos tapahtuma on hyvin tuore.
Olisikohan kyse hevosesta?Herasilmä tarkoittaa tavanomaisen tummasilmäisetä poikkeavaa sinisilmäistä hevosta. Linkki wikipediaan.Hulta taas on Kemiönsaarelaisen kylän nimi. Linkki wikipediaan.
