Tikkurilan kirjastossa kaikki Vantaa-kokoelmaan kuuluvat teokset ovat nimenomaan paikan päällä tutustuttaviksi tarkoitettuja. Tämän takia niitä ei lainata ulos. Helsingin pitäjän vuosikirjoja on kirjastoissa myös tavallisina lainattavina kappaleina, joiden varaaminen omaan lähikirjastoon onnistuu osoitteessa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVantaa%20Seuran%20Helsingi… .
Firenzeen sijoittuvia kaunokirjoja ovat esimerkiksi Marco Vichin jännityskirjat, joissa Komisario Bordelli ratkoo rikoksia 1960-luvun Firenzessä. Komisario Bordellia on verrattu komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween. Kirjoja ovat: Komisario Bordelli (2016), Komisario Bordellin likaisin tapaus (2017), Kuolema Firenzessä (2019), Vääjäämätön kohtalo (2022). Firenzeen sijoittuvat myös: Nora Roberts: Firenzen tumma nainen (1989), E. M. Foster: Hotelli Firenzessä (3.p. 2005), Sarah Dunant: Venuksen syntymä (2005).
Firenzeen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta voi hakea Kirjasammosta hakusanalla Firenze.
Etusivu | Kirjasampo
Firenzestä kertovia tietokirjoja: Ulla Britta Ramklint: Medicit: renessanssivaltiaat Firenzessä (2007…
Hei!Viimeisin Merja Jalon Nea-kirja on ilmestynyt vuonna 2015, joten voi olla, että uusia osia ei enää ole tulossa. Täysin varmasti ei tietenkään koskaan voi tulevaisuutta ennustaa. Merja Jalon uusimpia teoksia on julkaissut ainakin Kvaliti-kustantamo, jonka kautta mahdollisesti voisi saada tietoa Jalon suunnitelmista. Sähköpostiosoite sinne on info(at)kvaliti.com.
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen…
Tietoa palvelusta -sivulle on nyt lisätty tietoa kommentoinnista:
Vastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.
Kommentointi edellyttää evästeiden hyväksymisen ja captcha-kentän täyttämisen, mutta tällä hetkellä se ei ole rajoitettu rekisteröitymiseen eikä kirjaston työntekijöille.
Parhaiten virkkausohjeita löytyy kirjastosta, tänne tulee useita käsityölehtiä, joita voi lainata eivätkä ne ole edes kovin painavia kantaa kotiin.
Internetissä on ainakin pari osoitetta, joista löytyy virkkausmalleja, toinen on http://www.tkukoulu.fi/handmade/virkkaus/index.html ja toinen http://www.freepatterns.com/. Jälkimmäinen sivusto on englanninkielinen ja siellä voi liittyä jäseneksi jonkinlaiseen "käsityökerhoon".
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan oikeuslääketieteen laitokselta kerrottiin, että lain mukaan (Laki kuolemansyyn selvittämisestä) ampumatapauksissa tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, jonka perusteella selviää kuolinsyy. Kuolinsyy voi vaihdella riippuen tapauksesta. Yleisintä kuolinsyytä laitos ei täten yksilöinyt.
Tauti- ja kuolinsyyluokituksista tietoa sivuilla:
http://www.stakes.fi/oske/luokitukset/icd10
http://www.fimnet.fi/yhd/kl-yhdistys/vuoski99/icd10.html
Lakitekstit löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi
Tieto siitä mistä kirjasta on kysymys olisi auttanut antamaan tarkemman vastauksen, mutta tällaisessa tapauksessa on yleensä tapahtunut jonkinlainen virhe tai erehdys, jolloin joku aiemmin jonossa olevista ei ole saanut varaustaan, esimerkiksi varattu kirja on kadonnut matkalla. Tällaisessa tapauksessa kyseinen varaaja voi pyytää uutta varausta ja hänet nostetaan varausjonon kärkeen.
Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
Valitettavasti uutuusluettelot ei tällä hetkellä toimi HelMet.fi-sivustolla. Ongelmaan selvitetään ratkaisua.
Uutuusluetteloita voi selata napsauttamalla luettelon nimen vieressä olevaa oranssia RSS-kuvaketta, vaikka varsinainen listaus ei toimi.
Vaara-kirjastoista löytyy turkin- ja kurdinkielisiä kirjoja. Voit hakea niitä valitsemalla "tarkennetussa haussa" haluamasi kielen ja aineistolajiksi kirjan, http://vaarakirjastot.fi/
Turkinkielisiä on enemmän, kurdinkielisiä vain joitakin. Joensuun kaukopalvelun kautta tilaamme Monikielisestä kirjastosta eri kielisiä siirtokokoelmia harvinaiskielistä tai yksittäisiä kirjoja.
Kysyjä ilmeisesti haluaa tietää, mikä on virallinen nimitys pojan vaimon isälle. Eli pojan appiukolle. Valitettavasti emme ole löytäneet täsmällistä nimitystä.
Asiassa ehkä kannattaisi kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tietopalvelun puoleen.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto/neuvonta-ja-tietopalvelu#.XcqV8_kza70