Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/…
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse suomalaisista vai ulkomaisista urheilijoista. Helmet-tietokannassa on ainakin seuraavat suomalaisia urheilijoita esittelevät matrikkelit:
Urheilumme kasvot (Sacandia-kirjat 1978-1985) Se on 1970- ja 1980-luvuilla ilmestynyt 14-osainen teossarja, joka esittelee suomalaisia urheilijoita lajeittain.
Myös sarja Kiveenhakatut esittelee suomalaisia urheilijoita kautta aikojen (Kirjapaja 2010-2019)
Suuri olympiateos -sarja (Graface 1978-2012) esittelee olympiaurheilijoita
Antti Arposen kirja He antoivat kaikkensa (Auditorium, 2014) -kirja esittelee viime sodissa menehtyneitä urheilijoita
Mene Helmet-hakuun https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse Tarkennettu haku. Kirjoita hakusanakenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Kokoelma-pudotusvalikosta Kaunokirjat. Valitse Kieli-pudotusvalikosta englanti. Napsauta painiketta Hae. Avautuvan tuloslistan ylälaidassa näkyy teksti "Järjestys". Tästä kohdasta voit järjestää tuloksen relevanssin, vuoden, teoksen nimen tai tekijän mukaan.
Suosittelen tutustumista Helmet-ohjeiden ( https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) kohtaan Hakuohjeita.
Käytössä kuluneen kirjastokortin voi vaihtaa uuteen maksutta. Ota mukaan kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus ja vanha kirjastokorttisi. Uuden kortin saa heti. Kortilla olevat lainat, varaukset, maksut ym. pysyvät ennallaan. Kadonneesta kirjastokortista peritään maksu uutta korttia tehdessä.Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Pelkkä kuva henkilöllisyystodistuksesta ei riitä. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:EU-maiden henkilötodistuksetpassisuomalainen ajokorttikuvallinen KELA-kortti, alle 18-…
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy melko varmasti kaikista Suomen kirjastoista. Jos et itse löydä kirjaa lähikirjastosi hyllystä, kysy kirjaston henkilökunnalta.
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Suomi oli tuolloin osa Venäjää. Matkustusasiakirjat olivat passi, matkalippu ja maahantuloraha. Vastaanottaja vaadittiin joissain tapauksissa.
Alaikäiseltä yksin matkustaneelta on varmasti vaadittu huoltajan lupa. Passin haltijasta ei kirjattu välttämättä muuta tietoa kuin nimi. Passikuvat liitettiin passeihin vasta myöhemmin.
Ellis Islandiin matkustajat vietiin matkustajalaivoilta pienillä laivoilla. Tämä koski erityisesti kolmannen luokan matkustajia. Jotkut matkustajat odottivat matkustajalaivoilla jopa 4 päivää ennen kuljetusta Ellis Islandille. Ellis Islandilla tehtiin jokaiselle maahantulijalle lääkärintarkastus. Terveystarkastus tehtiin erityisesti trakooman takia (silmäsairaus). Toki tuberkuloosi tms. myös huomioitiin…
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen…
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on japaninkielistä kirjallisuutta. Saat ne esille HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi Valitse etusivulta linkki tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun **. Valitse kieli pudotuslaatikosta kieleksi japani ja aineisto pudotuslaatikosta aineistoksi kirja
Sartti, Eija: Punavuoren Bukowski : Tuomas Vimman ensimmäinen kirja ja ainoa elämä tapahtuu Rööperissä. Helsingin sanomat 24.9.2004, Nyt-viikkoliite.
Pasilan kirjastosta löytyy Helsingin sanomat Nyt-viikkoliitteineen mikrofilmeiltä, joista voi ottaa kopion.
Pasila, pääkirjasto
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Kaplan:Tarokkien salaisuudet sisältää tarokkikortit + kirjan. Katso pääakaupunkiseudun Plussahausta, missä teos olisi paikalla. (Tällainen pakkaus löytyy H:gistä ainakin Punavuoren kirjastosta, ja myös Espoosta.)
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
Singerin sarjanumeron J 767080 ompelukone on valmistettu vuonna 1904. Listalta voi etsiä eri sarjanumeroiden (Register Numbers) valmistusvuosia:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j…
Tyyppinumeron (Machine Class / Model Number) lopussa oleva K kertoo, että kone on tehty Skotlannissa, tarkemmin sanottuna Kilbowien tehtaalla Clydesiden kaupungissa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/locations
