Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);…
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Ruotsin maatunnus on se.
Osoitteestamme http://www.kirjastot.fi pääsee valitsemalla Tiedonhaku internetistä kohdan selailemaan pohjoismaisia hakupalveluja.
Kysymänne nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:
Songs from Ally McBeal (paino, vocal, guitar)
International Music Publications, London, c1999
ISBN 1-85909-681-6
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa nuotin sijainti- ja saatavuustiedot.
Hyllyssä olevaa aineistoa voi varata / tilata puhelimitse omistajakirjastosta. Lainassa olevasta aineistosta voitte halutessanne jättää varauksen kirjastossa.
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Kyseistä teosta ei Lahden kaupunginkirjastossa valitettavasti ole.
Opas vaikuttaa kiinnostavalta, tilaamme sen kirjastoon.
Lisätietoja Hossasta mm.
http://ulkoilunmaailma.fi/hossan-vesiretkeilyopas-ilmestynyt/
http://www.luontoon.fi/hossanvesireitit/kartatjakulkuyhteydet
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun…
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Hämeenlinnan Vanamokirjastot.fi -verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi seuraavia teoksia:
Anderson, Chris: Virallinen TED-opas - puhu ja vakuuta yleisösi - hae netistä myös TED talks -esityksiä ja tutki niiden rakennetta.
Leskelä, Leealaura: Selkokieli – saavutettavan kielen opas – sisältää esimerkiksi selkokielen mittarin ohjeet tekstikokonaisuudelle.
Lammi, Outi: Viesti ja vaikuta – käsikirja presentaatioiden pitäjälle – Teos kertoo etenkin esitysgrafiikasta, jolla voidaan helpottaa esityksen saavutettavuutta.
Marckwort, Auvo: Kehitä esiintymistaitoja – opas- ja vinkkikirja esiintyjille ja kouluttajille – Miten tehdä materiaalista visuaalista ja havainnollistavaa.
Kortesuo, Katleena: Sano se someksi ja Sano…
Nyt en tiedä mitä e-kirjapalvelua käytät, mutta ainakin Ellibsin palvelun ja Bookbeatin kohdalla olen törmännyt samaan ongelmaan, että paperisen kirjan julkaisuvuotta ei ole tiedoissa.
Alkuperäisiä julkaisuvuosia on helppo tarkistaa esimerkiksi Kirjasammosta. Sieltä voi löytää kirjasta ja kirjailijasta myös muuta mielenkiintoista tietoa. Kirjasammosta tulee kyllä tulokset myös ihan Googlen hakuun, mutta riippuu sitten haetusta kirjasta miten korkealle ne nousevat.
Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tiivistelmä Tojkanderin urasta: "Milly Tojkander (1866-1939) palveli Valtionrautateitä kaikkiaan 48 vuotta. Hän aloitti uransa harjoittelijana, eteni sähköttäjäksi, sitten kirjuriksi ja lopulta asemapäälliköksi. Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä, hän oli mm. naisasianainen ja naisten aseman parantaja." Sama sivu kertoo, että Tojkander toimi urallaan asemapäällikkönä ainakin Muurolassa, Kellon asemalla, Kauppilanmäellä sekä Talin asemalla Viipurissa. Vakinaisen asemapäällikön viran myöntämiseen tarvittiin senaatilta erivapaus.
Lisää biografisia ynnä muita tietoja löytyy vanhoista lehdistä. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista "Milly Tojkander" -…
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Kuvaus sopisi tarinaan "Ankka, joka ei osannut sanoa ei" ks. https://inducks.org/story.php?c=D+2005-118 . Tarina on ilmestynyt Aku Ankan numerossa 18/2008.
Voit etsiä aineistoa internetissä Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta Plussasta http://www.libplussa.fi Paina Helsinki-painiketta (riippumatta siitä minkä kaupungin valitset, saat viitteitä koko pääkaupunkiseudun kirjoista). Valitse "Asiasana tai luokka" ja kirjoita lokeroon 868# ja paina hae. Saat vastaukseksi sata viitettä, joista osa on huteja siitä syystä, että pääkaupunkiseudun kirjastojen luokitusjärjestelmät ovat erilaiset. Voit tehdä myös haun muiden kirjastojen portugalin kielen luokalla: kirjoita lokeroon 89.64# jolloin saat n. 60 viitettä.
Jos kirjoitat lokeroon luokan asemesta asiasanan portugalin kieli, saat 30 viitettä. Mainitsemaasi Hugo-sarjan kirjaa Portuguese in three months ei pääkaupunkiseudulla ole.…
Toholammilla ei ole Toholampi-nimistä lampea. Ainakaan enää. Pitäjän maisemaa hallitsee Lestijoen järveltä näyttävä suvantokohta, jota kutsutaan Kirkkojärveksi. On arveltu, että Kirkkojärveä olisi aikaisemmin kutsuttu Toholammeksi.
Lähteet:
Suomelainen paikannimikirja. Kotimaisten kirjasten tutkimuskeskus, 2007 - Verkkoversio: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Toholammin kunnan kotisivu: https://www.toholampi.fi/vaakuna/
