Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani…
Gary Chapmania näyttää suomennetun kahden teoksen verran. Rakkauden kieli (The five love languages) julkaistiin 2001 (2. p. 2006) ja Rakkauden tekoja 2012.
Valitettavasti näyttää siltä, että Perl tehokäyttäjän opas on varastettu. Meillä on toinenkin kappale, jonka eräpäivä oli 7.8., siihen on kuitenkin yksi varaus. Viimeisen puolen vuoden aikana joku pitkäkyntinen on iskenyt nimenomaan Perl - kirjoihin. Osan niistä olemme jo poistaneet rekisteristä. Kirjastossamme on suojausjärjestelmä ja kameravalvonta, mutta silti tällaista pääsee tapahtumaan.
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Hamara-liite ilmestyi ensimmäisen kerran Rumbassa 3/2002, sen jälkeen vielä Rumban numeroissa 13-14/2002 ja 22/2002. Vuonna 2003 Hamara alkoi ilmestyä itsenäisenä lehtenä.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä…
Vuoden 1941 E36a on kaatumatauti (epilepsia genuina; "Petit mal"). E-luokka merkitsee palvelukseen tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettavaksi.
Vuoden 1944 D36a on kaatumatauti (epilepsia genuina), laadultaan varma tapaus, jossa kohtaukset esiintyvät tiheään tai ovat laadultaan vaikeita, tai joissa esiintyy hämärätiloja, demenssiä tai muita ilmeisiä sielullisia häiriöitä.
Pykälän 127 merkitys ei valitettavasti selvinnyt aikakauden asevelvollisuuslainsäädännöstä.
Lähteitä:
Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Hki: Valtioneuvoston kirjapaino, 1942.…
Hei
Epävirallista lippua käytettiin ensimmäisen kerran
"Maakunnassa oli epä -
virallisesti käytetty 1922
laulujuhlilta alkaen Ruot-
sin lipun värien mukaista
poikittain jaettua sinikel -
tasinistä lippua."
Lähde: Pohjoismaat_Baltia_PA.pdf (hamina.fi)
Koitin erilaisia hakuja Helmet-haulla ja Finna-haulla.
En oikein löytänyt varmoja ehdokkaita, mutta voisiko kyseessä olla jokin Hilja Valtosen kirjoista esim. Pätkis?
Käytin Finna.fi tarkennettua hakua.
Hakusanoina sekä palovartija että lotta. (Ajattelin, että sota-ajan muistoissa voisi vielä olla ilmatorjunta lotista kyse.)
Lisäksi myös kaunokirjallisuus ja treffien perusteella viihdekirjallisuus. Lotta haulla löytyi enemmän vaihtoehtoja.
Rajasin haun materiaalin kirjaan ja valmistumisvuoden 1900-1970, koska muistat lukeneesi sen 1960-luvulla. Linkki Finnan hakutulokseen
Ehkä joku osaa kommentoida osuvamman kirjan?
Myös Kirjasampo hausta voi olla apua. Varsinkin jos muistat jotain kirjan kannesta. https://www.kirjasampo.fi/fi
Olethan huomannut, että lainaushistorian tallennus täytyy käydä napsauttamassa päälle Helmet selainsivun omissa tiedoissa. Kirjaudu sisään Helmet sivulla ja valitse "Tallenna lainaushistoriani". Historiassa näkyvät vain sen aktivoimisen jälkeiset lainat.
Etsin erilaisilla aiheeseen sopivilla hakusanoilla sekä suomeksi että englanniksi netistä, Helmet-verkkokirjastosta, Finna.fi-palvelusta ja Kirjasamposta, mutta ihan vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.Tunnistaisiko joku palstan lukijoista kyseisen kirjan?
Luc Bessonin elokuvasta Tyttö nimeltä Nikita (1990) on tehty sekä DVD- että BluRay-tallenne, joita on lainattavissa kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1952833?sid=5323335742https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1952776?sid=5323335742
Tarkoitatko verkossa olevia Rockway-kursseja, joita voi käyttää Helmet-kirjastokortilla?
Lisätietoa kursseista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Opiskele_soittoa_ja_laulua_Rockwaymusiik(103290)
Suurimpia Kanadassa toimivia puhelinluettelopalveluita on verkkosivusto canada411.caVoit käyttää muun muassa tätä palvelua yrittäessäsi löytää Kanadasta puhelinnumeron nimen ja paikkakunnan perusteella.
