Kuulostaa kovasti siltä, että kaivattu kirja voisi olla Tuomas Vimman Toinen (Otava, 2005) – olkoonkin, että kansi on vihreä ja takakannen sitaatissa muotikonsultaation hinta on kuusisataa euroa alkavalta tunnilta.
Valitettavasti tätä kirjasarjaa ei onnistuttu tunnistamaan varmuudella. Ainoa löydetty kaksiosainen Lappiin sijoittuva sarja on Jussi Lappi-Seppälän Vaeltajavartion urotyö (1933) ja sen jatko-osa Aina valmiina : vaeltajavartion seikkailuja (1936), mutta niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi, mistä kirjoista on kyse?Linkit:Vaeltajavartion urotyö: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28216Aina valmiina: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au49efe434-c341-445e-99a0-3…
Suomen kustannusyhdistys kerää tietoja eri kirjallisuuden lajien ja formaattien myynnistä. Linkki tilastoon.Kirjakauppaliiton tilastoista taas löytyvät osiot siitä mitä Suomi lukee ja mistä kirjoja hankitaan. Linkki sivustoon.Google Scholar -haulla ja hakusanoilla kirjat, julkaisutoiminta löytyy osa opinnäytteistä. Linkki hakuun.Finnasta löytyy hakusanoilla Kirjallisuus ja julkaisutoiminta muutamia satoja opinnäytetöitä. Linkki Finna.fi hakuun. Finnasta eivät kuitenkaan löydy kaikki opinnäytetyöt.Tampereen yliopisto on laatinut hyvän ohjeiston ja linkkilistan opinnäytteiden hakemiseen verkossa. Linkki sivulle.
Hei,Näillä tiedoilla hieman hankala ehkä varmasti nimetä. Kyseessä voisi olla Kira Poutasen Ihana meri (Otava, 2001). Tämä on julkaistu tosin 2000-luvun puolella. Tätä kirjaa puoltaa se, että loppu on tulkinnanvarainen eikä välttämättä selviä varmasti, mikä on lopputulos.Muita vaihtoehtoja:Repo, Niina: Pimeä huone (WSOY, 1993)Puskala, Sirpa: Euroopan pehmeimmät huulet (WSOY, 1996)Kaskiaho, Reija: Pientä purtavaa (WSOY, 2002)Honkasalo, Laura: siskoni enkelinluinen tyttö (WSOY, 2001)Bell, Julia: Ahmatti (Otava, 2003)Toivottavasti näistä löytyy kysymäsi kirja.
Ajantasaisen lukudiplomilistan löydät kirjaston nettisivuilta (www.vantaa.fi/kirjasto) kohdasta Kampanjat (aivan oikeassa alanurkassa) ja sen alta löytyy Koulun ja kirjaston kirjallisuusdiplomi -kampanja, jonka kautta pääset listoihin. Listat ovat myös kirjastoissa nähtävissä.
Voit toki lukea muidenkin listojen kirjoja omaksi iloksesi, mutta vain ajantasaisen listan kirjat hyväksytään lukudiplomiin.
Hakutapa hiukan riippuu kirjastosta ja siellä käytettävästä atk-järjestelmästä.
Tässä kuitenkin muutama vihje: Helsingin seudun kirjastojen tietokannasta (http://www.libplussa.fi) voit etsiä valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisu ja kirjoittamalla asiasanaksi "rummut".
Esim. Tampereen ja Turun tietokannoista löytyy aineistoa seuraavasti: kirjoita asiasanakenttään esim. "rummut:soitonoppaat". Voit tietysti kirjoittaa myös pelkän asiasanan "rummut", jolloin sinun täytyy karsia itse pois rumpumusiikki yms.
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, puhelimitse salasanaa ei anneta. Salasana yhdistetään kirjastokorttiisi, jolloin kirjastokortin numero toimii käyttäjätunnuksena.
Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi.
Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
Aleksi-viitetietokanta sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja 12 sanomalehdestä. Aikakauslehtiartikkeleita on vuodesta 1982 lähtien ja sanomalehtiartikkeleita vuodesta 1996 alkaen. Tietokantaa julkaistaan sekä cd-rom-muodossa että verkkoversiona. Aleksin www-liittymään pääset vain kirjastojen asiakastyöasemilta. (Kaikki kunnankirjastot eivät ole hankkineet käyttöoikeuksia, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa se on käytettävissä.)
Linnea tietokantaan kuuluva Arto on uusien kotimaisten artikkeleiden viitekanta. Se sisältää v.1995 alusta alkaen viitetiedot yli 1050 aikakauslehden artikkeleista. Arto on enemmän painottunut tieteellisiin aikakauslehtiin. Siihenkin pääset vain kirjastojen työasemilta, mikäli…
Kertomuksia 1800-luvun pariisilaisesta taidekaupasta voisi löytyä taidekauppiaiden muistelmista. Nämä kaksi aiheeseen liittyvää kirjaa ovat saatavissa suomeksi Helmet-kirjastoista.
Ambroise Vollard: Taulukauppiaan muistelmat
Daniel-Henry Kahnweiler: Taiteilijani - galleriani
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master…
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Hei!
Tässä muutama kirja, josta voi etsiä sopivia runoja:
- Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja / toim. Hannele Koivunen
- Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun / toim. Katriina
Yliruusi
- Runoja surusta /toim. Sanna Jaatinen
- Muista runolla : nykyrunoutta vähän joka juhlaan / toim. Irina
Björkman
- Elämäsi matkalle (mietelauseita ja runoja, luokka 10.8)
- Surun sylissä : lohduttavia ajatuksia
Kyseinen teos löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/record=b1967579~S9*fin
Satakirjastojen kokoelmissa on kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
Heikkinen, Esa: Tehostemestarin käsikirja 1 sekä Hamilton, Jake: Special effects in film and television. Suomen kirjastoista löytyy lisäksi muutama teos, joissa aihetta kenties käsitellään: Imes, Jack: Special visual effects; Lane, Andrew: Movie stunts & special effects sekä Millar, Dan: Cinema secrets. Kirjoja voit kysyä kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Etsitty kirja saattaisi olla Tessa Grattonin Veritaika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510376591
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Valitettavasti kirjan Kaijärven suomentamat kappaleet ovat lainassa. Kirjan voi kuitenkin varata lähikirjastoon suomennoksen tutkimista varten. Linkki Helmet hakutulokseen.
Tässä pyytämiäsi tietoja: säveltäjä: Aznavour Charles; alkuperäisesityksen sanoittaja: Gall Robert Henry; kääntäjä: Valkama Tuula Orvokki. Sovittaja vaihtelee äänitteestä riippuen. Tässä löytämiäni sovittajia: Nacke Johansson, Hannu Keinänen, Marko Suomi, Markku Suominen. Voit selata sovittajia ja muita tekijätietoja äänitteittäin esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa (linkki alla).Lähteet:Fenno musiikkiarkisto: Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | Musiikkiarkisto (luettu 5.5.2026)Kansalliskirjaston hakupalvelu: Versiot - Äiti = La mamma | Kansalliskirjaston hakupalvelu (luettu 5.5.2026)
Mistään käytettävissäni olevista tietokannoista en valitettavasti löydä kirjoja enkä lehtiartikkeleja kysymästäsi aiheesta. Sen sijaan netistä löytyy paljonkin aiheeseen liityviä sivustoja, kuten varmaan olet itsekin huomannut. Google-haku ( www.google.com ) tuottaa sanalla "crosskart" suuren määrän alan seurojen ja harrastajien sivuja. Tosin useimmat niistä näyttävät olevan ruotsinkielisiä (tai muilla pohjoismaisilla kielillä). Jos osaat ruotsia, kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä johonkin pohjoismaiseen alan yhdistykseen. Esim. osoite http://www.crosskart.nu/ vaikuttaa lupaavalta; sieltä löytyy sekä monien crosskart-autojen valmistajien että alan harrastajien yhteystietoja.
Suomenkielisiä alan järjestöjä en onnistunut löytämään,…
