Kirjastossamme ei valitettavasti ole Hotakaisen Hukassa on hyvä paikka teosta äänikirjana, vaan ainoastaan CD-levynä. Sen on säveltänyt Iiro Rantala ja sanoittanut Kari Hotakainen (1999). Äänikirjaa ei löytynyt myöskään muista maakuntakirjastoista.
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin…
Kirja on jo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kaikki ovat lainassa ja varauksia on paljon, mutta kirjoja on hankittu eri kirjastoihin todella paljon (406 kpl), joten varaamalla sen saa kohtuullisessa ajassa:
www.helmet.fi
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Tutkimieni lähteiden mukaan Lützenin taistelussa laulettu virsi on Verzage nicht, du Häuflein klein (Evangelisches Gesangbuch, virsi 249). Myöhemmin siihen on viitattu myös nimillä Schwanengesang Gustav Adolfs ja Gustav Adolf's Feltlied. Teksti on kirjoitettu virren Kommt her zu mir, spricht Gottes Sohn (EG 363) melodiaan. 1400- ja 1500-lukujen taitteeseen ajoitetun kansanlauluksi luokitellun sävelmän tekijää ei tunneta. Virren sanojen kirjoittajastakaan ei ole täyttä yksimielisyyttä: tekijäksi on esitetty jopa Kustaa II Adolfia, mutta todennäköisimmät ehdokkaat ovat Jakob Fabricius ja Johann Michael Altenburg.
http://www.volksliederarchiv.de/verzage-nicht-du-haeuflein-klein/
http://www.liederdatenbank.de/song/11460
http://www.evangeliums.…
Libby-sovellutus ei tosiaan kerro laina-aikaa ennen kuin aloitat teoksen lainauksen.
Silloin kirja kertoo laina-aikansa tai mahdollisen jonotusajan (jos se on lainassa toisella)
Hieman hankalaa,. Sivuilla voi kuitenkin peruuttaa takaisinpäin ja jättää teoksen lainaamatta/varaamatta.
Helmetin e-äänikirjojen lainaaika vaihtelee 1-14 vuorokauden välillä eli voit itse päättää Helmet-sivulla, lainaatko kirjan päiväksi vaiko kahdeksi viikoksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kaunokirjalliset teokset, jotka sijoittuvat Buchenwaldiin.
Imre Kertész: Kohtalottomuus (Sorstalanság, suom. Outi Hassi, 2003)
Elie Wiesel: Yö (La nuit,suom. Heikki Kaskimies, 1991)
Bruno Apitz: Alastomana susien parissa (Nackt unter Wölfen, suom. Kaj Kauhanen, 1961)
Jorge Semprún: Tarvittava ruumis (Le mort qu'il faut, suom. Helka Vala ja Irma Koistinen, 2005)
Jeremy Dronfield: The boy who followed his father into Auschwitz (2019)
Fabrice Humbert: L'origine de la violence : roman (2010)
Antoine Billot: Otage de marque : roman (2016)
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Tulostaminen omalta muistitikulta on mahdollista HelMet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näytelmänä Demoni löytyy Toivo Pekkasen Teokset osasta 6. Kirja löytyy muutamista pääkaupunkiseudun kirjastoista ja varastosta ja on tilattavissa mihin tahansa kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450330__Spekkanen%20teoks…
Ellibsin äänikirjoja pääsee takaisin kuuntelemaan menemällä ensin oman kirjaston e-kirjapalveluun eli sinun tapauksessasi osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/helmet Palveluun kirjaudutaan oman kirjaston tunnuksilla yläreunan kirjaudu sisään -linkistä. Sitten klikataan oma kirjahylly -linkkiä yläreunasta. Nykyisten lainojen kohdalta pääsee nuolilla liikkumaan oikean lainan kohdalle ja sitten voi klikata jatka kuuntelua.
Kaupungeissa käytetään aluejakoja eri tarkoituksiin, esim. kaupunginosat, äänestysalueet. Aluejaot auttavat palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa. Asemakaavoitus on maankäytön suunnittelua, ja kaupunginosat ovat pohjana asemakaavojen kortteleiden ja tonttien numeroille. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/kart…
Jyväskylän kaupunginosat Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_kaupunginosat
Kaupunginosa ei välttämättä selkeästi hahmotu asukkaillekaan, mikä käy ilmi esim. tästä Etela-Suomen Sanomien jutusta: https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2302751
Kaupunginosat voivat olla myös yhteisöllisyyyttä luovia. Suomen kotiseutuliitto jakaa Vuoden…
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)
Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia
Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen
J.K. Paasikiven vaakuna
Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta.
