Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/…
Kameralainausjärjestelmässä kuvattiin samaan kuvaan lainaajakortti, tiedot kirjasta (jotka oli yleensä kirjoitettu kirjan takakannen toiselle puolelle liimattuun paperitaskuun) sekä numerojärjestyksessä eräpäivälipuke, joka asetettin paperitaskuun. Kun lainat palautettiin, eräpäivälipukkeet otettiin talteen ja järjestettiin numerojärjestykseen. Mikäli joku numero puuttui, katsottiin, että laina oli palauttamatta. Filmit luettiin puuttuvien numeroiden osalta, jolloin saatiin selville puuttuva kirja ja voitiin lukea vastaavat lainaajatiedot. Karhut kirjoitettiin käsin saatujen tietojen perusteella. Tärkeätä siis oli, että lainaajat palauttivat lainojensa mukana myös eräpäivälipukkeet. Joissakin kirjastoissa niiden hukkaamisesta saatettiin…
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen
Kysymyksessä on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama laulu Hulivilipoika. Äänite löytyy ainakin Tauno Palon levyiltä Laulava sydän ja Unohtumattomat. Nuottina en valitettavsti onnistunut sitä löytämään, joten sanat asiakkaan täytynee kopioida levyltä, ellette Te siellä sitten näiden tietojen avulla löytäisi nuottiakin.
Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118.
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai…
Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korpi” juontuu samaisesta yleiskielen sanasta, joka merkitsee murteissa ’kosteaa metsää’ ja kirjakielessä ’synkkää metsää, erämaata, saloa’. Nimen alkuperää on selitetty sillä, että se on ollut alun perin nimenä asuinpaikalla, joka on sijainnut syrjäisellä paikalla metsien ympäröimänä. Tällainen Korpi-niminen kylä on sijainnut esimerkiksi Vehmaalla.
Asuinpaikkaa ilmaisevassa merkityksessä ”Korpi” on esiintynyt asiakirjoissa jo 1400-luvulta lähtien. Tällaisia mainintoja ovat Padasjoen Olef Korpin 1466, Vehmaan Lasse Koruen 1549 ja Euran Madtz Korffuen 1551. Genetiivimuodossa oleva sukunimi on tulkittu asuinpaikkaa ilmaisevaksi, esimerkiksi Korven Matti…
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948.…
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935…
Jos lapsen nimeä ei ole almanakassa, sitä voi juhlia haluamanaan päivänä. Äänteellisesti lähellä olevien Ilman, Ilmin ja Ilmattaren nimipäivä esimerkiksi on 26.8.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Illusia-nimen on Suomessa saanut 85 tyttöä, joista 49 vuosina 2000-2005 ja lisäksi kahdella u-kirjaimella kirjoitettavan Illuusia-nimen neljä lasta.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
Jos nimi kovasti yleistyy, se jonakin vuonna otetaan almanakkaan ja saa oman nimipäivän.
Emaloitu valurauta tarkoittaa, että siihen on laitettu eräänlainen lasitus suojaamaan valurautaa ruostumiselta. Tämä lasitus voi olla myös mattapintainen, minkä takia se saattaa vaikuttaa olevan ilman emalipintaa. Valurauta on hyvin altis ruostumiselle sen huokoisuuden takia, mistä johtuen se pitää joko rasvapolttaa tai emaloida. Emalointi ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen, sillä se on herkkä lämpötilanvaihteluille ja kolhuille. Emaloitu valurauta on helppo puhdistaa.
Fiskarsin sivuilla lukee kyseisessä padassa olevan emalipinnoite, mutta kuvaa katsoessa sitä on vaikea havaita. Uskon siis, että kyse on valuraudan värisestä ja mattapintaisesta emalipinnoitteesta. Jos kuitenkin koet, että padassasi on virhe, ota yhteys valmistajaan.…
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka…
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee…
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to…
Ulkoasiainhallinnon Matrikkelin mukaan suurlähettiläs Pasi Rutasen vaimo vuodesta 1982 on toimittaja, BA Lynn Dolores Green. Ensimmäisen vaimon nimi on Ritva Tuulikki Jäppinen.
Peruskoulujen ja lukioiden opettajien kesäloma on palkallinen, jos heillä on vakituinen virka. Opettajilla on virallisesti yhtä pitkä kesäloma kuin muillakin kunta-alan työntekijöillä. Heidän vuosipalkkansa on jaettu tasan kaikille kuukausille, joten he saavat palkaa oppilaiden kesäloman ajalta, vaikka heidän oma lomansa on virallisesti lyhyempi.
Lisätietoja Opetttajien ammattiyhdistyksen sivuilta: https://www.oaj.fi/
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
