Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Olet käynyt aivan oikeilla sivuilla. Finlexissä todetaan, että korvaus suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, yleisistä kirjastoista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Näin ollen tulisi siis kuulua tai ainakin ottaa yhteyttä johonkin tekijänoikeusjärjestöön.
Opetusministeriön sivuilta löytyy enemmän käytännön tietoa kuten esimerkiksi eri tekijänoikeusjärjestöt. Etusivulta ( http://www.minedu.fi/ ) löytyy tekijänoikeus-linkki, jonka alta löytyy linkki nimeltään Oikeuksien hallinnointi ja hankinta, jonka alta edelleen löytyvät eri tekijänoikeusjärjestöt yhteystietoineen. Näiden joukossa on esim. Sanasto ry, jonka osoite on http://www.sanasto.fi/ ja josta varmaan kannattaisi kysyä lisää?
Uutta merkkipäivää ehdotetaan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitukselle. https://Sähköposti: almanakka@helsinki.fi"Suomalaiseen kalenteriin tulevista uusista merkkipäivistä tekee päätökset Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus. Uusia merkkipäiviä otetaan kalenteriin kuitenkin varsin harvoin, viime aikoina muutaman vuoden välein. Ehdotuksen voi toimittaa Yliopiston almanakkatoimistoon.Edellytyksenä uudelle merkkipäivälle on, että se on yhteiskunnassa laajasti ja vakiintuneesti useiden vuosien ajan vietetty merkkipäivä. Uusista merkkipäiväehdotuksista pyydetään yleensä lausuntoja eri asiantuntijatahoilta, ja päätökset tehdään niiden mukaan.Anomuksille on hyväksi, jos niiden takana on mahdollisimman laaja…
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Ainakin seuraavilta turkulaisilta kirjailijoilta on ilmestynyt vuosina 2000-2002 teoksia: Nina Repo, Emma Puikkonen, Jarkko Laine, Joni Pyysalo, Reijo Mäki ym. Kirjailijoiden teokset löytyvät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjaston sivuilta Tekijä-haulla: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Kirjat ovat pääasiassa kaunokirjallisuutta.
Lottie Ullgrenin kirjoja on aika helppo saada lainaksi. Voit tilata kirjoja Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen mistä tahansa Aaltokirjastosta. Magdalena, tallityttöä on saatavilla Jyväskylästä Huhtasuon kirjastosta. Aaltokirjastojen välinen laina maksaa 2 euroa. Magdalena ja Bella -kirjaa ei ole missään Aaltokirjastossa, mutta voit tilata kirjan omasta kirjastostasi kaukolainaksi. Magdalena ja Bella -kirjaa on saatavilla esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Maalaiskunnassa kaukolaina maksaa 2 euroa.
Jos haluat ostaa kirjat, niin ainakin Magdalena ja Bella -kirjaa löytyy nettiantikvariaatti Antikkasta http://www.antikka.net. Kirjoja voi kysellä myös muista antikvariaattiliikkeistä.
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan…
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kyseinen uutuuskirja on tilattu viiteen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. HelMet-sivuilta voi seurata milloin kirja tulee kirjastoihin lainattavaksi.
Tarkoitakohan tätä kirjaa:
Leanne Warrick, Kivaa yhdessä: paljastavia testejä, mystistä magiaa, kivoja reseptejä ja käsitöitä, 2006.
Kirjaa on useassa Kouvolan kirjastossa.
Vastaus riippuu sitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset ovat "tehneet" näytelmän.
Lain näkökulmasta kysymys on ensinnäkin siitä, kuka on kirjoittanut näytelmätekstin. Julkaisemattoman näytelmän julkiseen esittämiseen tarvitaan kirjoittajan tai kirjoittajien lupa, ei muuta. Jos näytelmä on julkaistu tai kirjoittaja on tehnyt esitysten valvomisesta sopimuksen, esityslupia myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto (http://www.sunklo.fi).
Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole näytelmän vaan näytelmästä tehdyn tulkinnan eli esityksen julkinen esittäminen, tarvitaan erikseen vielä lupa joko kaikilta esiintyjiltä tai jos he ovat luovuttaneet oikeutensa ko. yhdistykselle tai…
Laulusta on tehty kaksi äänitettä, molemmat hankalia tapauksia.
1. Itä-Helsingin Musiikkiopisto on vuonna 2004 julkaissut CD:n "Laulu onnesta" (HJSCD-07)
2. Kangasniemen osuuspankki julkaisi vuonna 1984 LP-levyn ja kasetin nimellä "Lauluja Otto Mannisen runoihin" (LPOP-1000).
CD löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt lainassa (eräpäivä 4.10.2016). Siitä voi kuitenkin tehdä Tampereen kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen osoitteella http://luettelo.helmet.fi/record=b1748310~S9*fin. HelMet-kirjasto kaukolainaa maksutta, mutta Tampereella voi olla oma maksukäytäntö, joka selviää kirjastossa asioitaessa.
Heikki Poroila
Bertin tunnustukset löytyy pääkaupunkiseudulta H:gin, Espoon ja
Vantaan kirjastoista. Jos haluat tietoa kirjailijoista, kannattaa tutustua Kirjallisuusarvosteluja-nimiseen lehteen(suurimpien kirjastojen käsikirjastossa).Lasten- ja nuorten kirjoista ilmestyy
C-osa.Kannattaa katsoa myös Nykykirjailijoita käs.teoksia.
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Lastenosaston keittokirjakokoelmaan kannattaa tutustua; kohdeyleisö huomioon ottaen on sekä tarvittavien ruoka-aineiden määrä että valmistamiseen käytettävä aika kohtuullinen.
Kirja Lapsiperheen vegaanikeittokirja lupaa sujuvoittaa arkea. Tarjolla on tiistain kohdalla nopeita pannureseptejä.
https://vegaaninruokavuosi.com/2020/09/17/lukunurkka-lapsiperheen-vegaa…
Yksinkertaisimmin syy selviää, jos käyt kirjastossa selvittämässä asian. Yksi mahdollinen syy voi olla se, että mikäli sinulla on ollut 18-vuotissyntymäpäivä niin korttisi voimassaoloaika on päättynyt. Kortin saa taas voimaan, kun käyt kirjastossa mukanasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus (passi, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilökortti).
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/.
Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Hei,
Tutkimme asiaa kirjaston aluekokoelmasta Carelicasta, mutta valitettavasti kuva-aineistomme ei riittänyt kysymyksen ratkaisemiseen.
Odotamme vielä mahdollista vastausta Urheilumuseon tietopalvelusta Helsingistä.
Tähtikuvio saattaa viitata työväenyhdistysten urheilutoimintaan. Esimerkiksi imatralainen Tainionkosken Tähti käyttää logossaan viisisakaraista tähteä.
Voimisteluseurojen lisäksi muita mahdollisia ovat nuorisoseurat, raittiusseurat ja vapaapalokunnat.
