Viron Suomen Suurlähetystön sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Verotus: 26% tulovero yksityishenkilöille tulon suuruudesta riippumatta. Yritysten jakamaton voitto on verovapaa, osinkoista jm. veronalaisista menoista ja maksuista maksetaan tuloveroa 26/74.
http://www.estemb.fi/
Viron valtiovarainministeriön sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä verotuksesta Virossa
http://www.fin.ee/eng/index.html?id=3814
Estonian investment agencyn sivuilta löytyy tietoa verotuksesta Virossa. Artikkelin lopussa linkkejä. http://www.eia.ee/pages.php3/020213,38
National Tax Board (valitse kieleksi englanti)
http://www.ma.ee
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
Voisikohan etsimäsi teos olla "Puntelit"-sarjan kirja nimeltä Mittarimato, tekijöinä Terry Ward ja Bernie Kay? Kun googlaa "Puntelit" Googlen kuvahaulla, löytyy sarjan kansista ainakin smurffin näköisiä otuksia. Teos näyttäisi löytyvän ainakin Kuopion varastokirjastosta, josta sen voi kaukolainata omaan kirjastoosi: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=puntelit&type=AllFields
Sen verran vanhasta teoksesta on kyse, että se on luetteloitu tietokantoihin hyvin vähäisin tiedoin, eli alkuperäisnimikään ei luettelointitiedoista selviä. Löysin kuitenkin tekijöiden nimellä googlaamalla tällaisen brittiläisen Pondles-televisiosarjan: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Pondles
Voisikohan olla niin, että…
Tilastokeskuksen kokeellisesta Perinnöt ja lahjat -tilastosta löytyy tietoa aiheesta. Karkeasti ottaen viimeisimpinä tilastovuosina on kuolinpäivänään vakinaisesti Suomessa asuneiden perinnönjättäjien nettovarallisuus ollut vuosittain yhteensä noin 7 miljardia euroa. Tilastokeskukselle toimitettavista perintöverotiedoista ei ole eroteltavissa testamentin jättäneitä perinnönjättäjiä tai testamentinsaajia. Tarkempia tietoja voi poimia perinnönjättäjien nettovarallisuustietoja sisältävästä tietokantataulukosta.
Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (…
Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat…
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt…
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
Rivinvälin valita:
Wordin yläreunassa näkyy niin kutsuttu ylävalikko, josta voi vaihtaa fonttia, tekstin kokoa jne. Tämän valikon keskitienoilla on kohta, jossa voi määrittää tasataanko teksti vasemmalle, keskelle vai vasemmalle. Heti tämän valikon oikealla puolella on valikko rivinvälin asetuksille.
Tarkempiin rivinvälin asetuksiin pääsee valitsemalla ylävalikosta otsikon "Sivun asettelu". Sen jälkeen ylävalikon keskitienoilla on kohta rivinvälin asettamiselle.
Tulostaminen:
Tulostamaan pääsee klikkaamalla ylävalikon vasemmassa yläkulmassa olevaa, sinisenä näkvyää kohtaa "Tiedosto". Ruudulle avautuu koko ruudun täyttävä valikko. Sen aivan vasemmassa laidassa, noin keskitienoilla on valinta "tulosta".
Kysymykseen vastasi…
Lakritsikasvia, rohdosnimeltään lakritsijuurta, on käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia.Kasvista käytetään juuria, maanalaisia varsia ja juurirönsyjä, joista valmistetaan mm. uutteita, jauheita, tippoja ja teetä.
Lakritsia on lisäaineena esimerkiksi yskänlääkkeissä, astmalääkkeissä ja kurkkukipulääkkeissä paitsi vaikutustensa myös makunsa takia.
Eri maissa sitä on käytetty hoitokeinoja lukuisissa vaivoissa, mm. erilaisissa tulehduksissa, allergioissa, ruuansulatusvaivoissa ja ihovaivoissa.
Lakritsi voi myös aiheuttaa erilaisia vaivoja, mm. turvotusta ja päänsärkyä.
Sitä käytetään makua voimistamaan myös mm. makeisissa, likööreissä, jäätelössä, leivonnaisissa, oluessa, soijaproteiinituotteissa ja yrttiteessä.
Tiedot perustuvat Sinikka…
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaista ja mihin asiayhteyteen liittyvää tietoa etsitään. Oletan, että oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksilla tarkoitetaan tässä lasten oppimisvaikeuksiin, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöihin (ADD, ADHD) tai autismin kirjon häiriöihin liittyviä ongelmia.
Internetistä tietoa löytyy mm. seuraavilta sivuilta.
Tietoa toiminnanohjauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sivuilla: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_ne…
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmille suunnattu työkirja pikkukoululaisen oppimisen tukemiseen: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/a87382dfb87d354f3bfe8f6f9c5d1870/1414…
Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat Terveyskirjastossa: http://www…
Suomessa on kirjastoissa jäljellä suurempia LP-levyjen kokoelmia lähinnä HelMet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilassa ja Kuopion varastokirjastossa. Kummassakin on tosin sama ongelma, erittäin suuri määrä muista kirjastoista aikoinaan tulleita LP-levyjä, joita ei ole ehditty viedä luetteloihin. Isoista kaupunginkirjastoista mm. Jyväskylä on myös pitänyt LP-kokoelman itsellään, mutta sekään ei pääosin ole verkossa selattavana. Yksityiskokoelmissa toki levyjä on, mutta niihin ei tätä kautta voi ketään ohjata. Yleisradiolla on myös iso LP-kokoelma, mutta sieltä ei saa lainaksi mitään.
Kysymyksen suurempi ongelma liittyy siihen, mitä teoksia kysyjä oikeastaan etsii ja onko tarpeessa olennaisinta levytysaika, esittäjä vai jokin tietty…
Finavian sivuilta löytyvän tiedon mukaan reseptilääkkeet saa ottaa mukaan matkustamoon alkuperäispakkauksessa matkustajan nimellä varustettuna, mutta muuten ihovoiteet, rasvat ja lähes kaikki kosmetiikkatuotteet lasketaan nesteiksi. Lisätietoja löytyy Finavian sivuilta: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/matkatavarat/ennen-matkaa.
Tätä on syytä kysyä suoraan viranomaisilta. Ei tunnu todennäköiseltä, että turistina maahan tulevan verotustietoja kysytään, mutta esim. oleskelulupaa varten saattaisi olla niin, asia kannattaa tarkistaa Maahanmuuttovirastosta, http://migri.fi/etusivu. Vero.fi vastaa myös verotukseen liittyvissä asioissa, sieltä voi kysyä chatissa https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/cha… . Tulli valvoo rahan kuljetusta, http://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kateisrahat , mutta sieltäkään ei löydy mainintaa siitä, että maahan matkustavan verotustietoja valvottaisiin. Tullista voi myös kysyä, http://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/kysy-henkiloasiakkaat
Keski-kirjastojen uuden verkkokirjaston Keski-Finnan kautta ei toistaiseksi voi muuttaa varausten alkamispäivää. Varausten ajastamismahdollisuudesta on tullut jonkin verran asiakastoiveita. Tämä ominaisuus saadaan mahdollisesti päivitettyä Keski-Finnaan myöhemmin. Kirjaston henkilökunta voi ajastaa varauksia asiakkaan puolesta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon tai Keski-Finnan etusivulla arkisin klo 9-16 päivystävään chat-palveluun.
