Helsingin historiasta löytyy paljon tietoa Helsingin kaupungin kirjastosta. Voit itse tarkastella viitteitä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tarkennetussa haussa voit antaa useamman asiasanan (esim. Helsinki ja historia).
Kirjastosta löytyy laaja teos nimeltään "Helsingin kaupungin historia" (I-V, useita osia), josta varmasti löytyy mielenkiintoista tietoa. Toinen useimmista kirjastoista löytyvä lähde on sarja "Helsingin vanhoja kortteleita" (1-5).
Sukututkimusoppaita löytyy myös kirjastosta, niitä saat esiin hakusanalla sukututkimus. "Selvitä sukusi - Tietoa sukututkijalle" (toim. Marja-Liisa Putkonen, Pieksämäki 1992); Aloittelevan sukututkijan ABC (Sukuviestin julkaisuja 1/84); sekä "Sukututkijan…
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi, eli seuraavat ovat vuoden 2005 kesäkuussa Tampereella. Lisätietoja voit kysellä Suomen kirjastoseurasta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Artikkeliviitetietokannoista kyseistä artikkelia ei löytynyt. Kyse voisi olla Me Naisista, jonka toimittaja Minna McGill on ollut http://www.sanomamagazines.fi/yritysinfo/mediamateriaali/tiedotteet/201… Me Naisissa oli kyseisenä aikana artikkelisarja Viikon nainen. Elokuussa 2001 (viikko 32?) oli Viikon naisena Cathy Carnahan, voisiko kyse olla hänestä?
Joka tapauksessa kannattaa ehkä selata kyseiset vuodet Me Naisista. Lehtiä ei ole enää Turun kaupunginkirjastossa, mutta Turun yliopiston kirjastosta ne löytyvät https://finna.fi
Olisiko kyseessä Ulf Sindtin "Kummitukset ja vampyyrit" (Schildt 1998):
https://outi.finna.fi/Record/outi.379822
Sindt on julkaissut myös merirosvokirjan. Täältä löytyy kirjan kansikuva:
https://www.antikvaari.fi/teos/kummitukset-ja-vampyyrit/62a3c155eaa1ec1…
Sami Karjalainen kertoo teoksessaan Suomen hyppyhämähäkit (2022, s. 178), että viholaishypykkejä on löytynyt monenlaisista paikoista, mm. sisätiloista. Lisäksi se näyttää yleistyneen viime vuosikymmeninä. Mikäli kylpyhuoneesta löytynyt hämähäkki tosiaan on viholaishypykki, kysymys voi olla yksinkertaisesti tällaisesta uusille elinpaikoille levittäytymisestä.Jos haluat lisää tietoa, Facebookin ryhmässä "Suomen hämähäkit ja muut hämähäkkieläimet" on useita hyppyhämähäkkiasiantuntijoita.
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä
Kirjeenvaihtokaveri-asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja siihen löytyi hyvä vastaus arkistosta - se menee näin:
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy myös portugalinkielisiä lastenkirjoja. Toimi näin: mene etusivun linkistä kohtaan Tarkennettu haku. Laita hakuruutuun pelkkä asteriski eli *. Valitse Aineisto-valikosta kirja, Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma ja Kieli-valikosta portugali ja paina Hae-painiketta.
Asteriski siis korvaa hakusanan, ja voit sen jälkeen tehdä haluamiasi valintoja.
Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen…
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole…
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
