Suomen merimieslähetys -nimistä lehteä ei valitettavasti löydy tämän nimisenä tietokannoistamme. Mutta Fennica (Suomen kansallisbibliografia) ja Linda-tietokannoista löytyi haulla "suomen merimieslähetys" kuitenkin seuraavanlainen viite:
- Lukemista merimiehille: Suomen merimieslähetyksen kirjasia, nrot 1-16. Julkaisija Suomen merimieslähetys, 1982-[1905?]
Näitä julkaisuja voi kuitenkin lukea vain Helsingin yliopiston kirjastossa, lainaksi niitä ei anneta. Lisätietoja voi kysyä suoraan yliopiston kirjastosta, p. 09-191 22740.
Kannattaisi varmaan vielä ottaa yhteyttä Suomen lähetysseuran kirjastoon ja arkistoon http://www.mission.fi/museo/kirjasto/index.html ja kysyä lehteä myös sieltä, p. 09-1297 398.
Tietoa kansainvälisistä ISBN-tunnuksista löytyy Internet-sivulta Publishers' International ISBN Directory, http://www.isbn-international.org/en/directory.html . Luettelo kustantajien ISBN-tunnuksista löytyy painetusta International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section (numerojärjestyksessä). ISBN-numeroista löytyy viitteitä Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta hakusanalla ISBN.
Kustantamon puoleen kannattaa varmaankin kääntyä ja tiedustella asiaa. Voit ehkä myös yrittää kysyä neuvoa Suomen Kääntäjien liitosta, yhteystiedot ja muuta tietoa kääntämisestä löytyy Internetsivulta, osoitteesta http://www.sktl.net/ .
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
AutoWiki-sivusto esittelee 379 automerkkiä ja 87 autoihin liittyvää merkkiä sivuillaan. Monien merkkien nimen selitykset löytyvät sivujen kautta. Automerkin nimi näyttää liittyvän usein yrityksen nimeen, mutta muitakin selityksiä on. Sivusto löytyy alta:
http://www.autowiki.fi/index.php?title=Luokka:Merkit&subcatuntil=Lamborghini#mw-subcategories
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luvata) luvata-verbillä on suomen kielessä useita eri merkityksiä:
1. ilmaista tai vakuuttaa antavansa jollekin jotakin, suostua tai sitoutua tekemään jotakin, antaa lupaus, sanansa jostakin
2. antaa jollekulle lupa tai suostumus tehdä jotakin
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin
Sääennusteen kohdalla kyseessä on siis kolmantena mainittu merkitys. Samanlainen enteilevä merkitys luvata-verbillä on esimerkiksi ilmaisussa "tämä ei lupaa hyvää" (vrt. "tämä ei ennusta hyvää").
YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
Selasimme läpi Eeva Kilven teokset Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000, Kuolinsiivous, Valkoinen muistikirja, Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja. Valitettavasti kyseistä runoa ei löytynyt näistä. Kyseessä voi siis olla jokin hänen kokoelmiensa ulkopuolella julkaistu runo, jota voi olla hankala löytää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Keravan kaupunginkirjastoon näyttää ilmestyvän Talouselämä-lehti. Lainattavissa on sekä tämän vuoden, että vuoden 2024 numerot.Täältä voi katsoa lisätietoja.
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
Salasanan eli tunnusluvun saat käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (tai kirjastoautossa) ja esittämällä pojan henkilöllisyystodistuksen, esim. kuvaton Kela-kortti käy tähän tarkoitukseen.
Varmastikin paras lähde esitelmääsi on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä DekkariNetti, jonka löydät osoitteesta http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ . Se sisältää erittäin monipuolista ja ajantasaista tietoa aiheesta, kirjailijaesittelyjä, useita linkkejä jne. Jos kuitenkin haluat materiaalia myös kirjallisessa muodossa suosittelen Timo Kukkolan kirjoittamaa Suomalaisia rikoskirjailijoita v.1998 tai saman kirjoittajan Dekkaristin käsikirjaa, 1997.
Kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta. Erilaisten ulkomaankaupan tilastojen valossa voidaan kyllä vertailla eri tuotannonalojen keskinäistä asemaa Suomen ulkomaankaupassa, mutta tämähän ei vielä kerro mitään täsmällistä yksittäisten tuotteiden välisistä suhteista tai niiden tunnettuudesta nimenomaan suomalaisina tuotteina.Suomalaisten tuotteiden tunnettuus eri maissa vaihtelee myös melkoisesti.(Esimerkiksi 2001 tehdyssä puhelinhaastattelututkimuksessa kävi ilmi, että vain 3% amerikkalaisista tietää Nokian suomalaiseksi yritykseksi.) Vuoden 1989 Mitä Missä Milloin - teoksen mukaan Suomen suurin yritys ulkomailla vuonna 1988 oli Kone -yhtymä. Koneen kansainvälistymisstrategia aloitettiin 1960 -luvulla ja…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on suuri joukko kirjoja nallekarhuista. Luonto ja harrasteet-aihealueella (2.krs) on muutamia kuten Grey, Margaret: "Teddy bears", Cockrill, Pauline: "Teddybjörnen" ja Nyström, Marjaana "Nallekarhu". Suurin osa löytyy kuitenkin Saagasta (1.krs). Siellä on esim. Gibbs, Brian: "Making and dressing traditional teddy bears", Laing, Jennifer: "The art of making teddy bears" ja Nel, Martini: "Cuddly teddies: 15 teddy bear patterns". Kirjoja löydät aineistorekisteristämme Aino osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit hakea asiasanoilla "leikkikalut", "nallet" ja "karhut". Jos haet nallen teko-ohjeita voit yhdistää esim. toiseen asiasanaan " "valmistus…
Pauliina-nimestä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimi -kirjassa, että se on Pauliniuksen sisarnimi.Kirjassa kerrotaan nimen historiasta eri kirkojen piirissä.- Samassa kirjassa kerrotaan Elina-nimestä, että se on lultavasti jo keskiajalta periytyvä muunnos Helenasta, josta puolestaan on oma artikkelinsa.
Myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön löytyy pienet artikkelit nimistä.
Kirjojen paikallaoloa voit katsoa Lapin kirjaston tietokannasta
www.lapinkirjasto.fi
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tarkoittanette Anni Blomqvistin viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa (Vägen till Stormskäret, Med havet som en granne, Maja, I kamp med havet, Vägen från Stormskäret).
Anni Blomqvistin tuotantoa ei ole käännetty lainkaan venäjäksi, ei siis Myrskyluoto-sarjaakaan.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
http://www.sets.fi/forfattare/anni-blomqvist/
http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512083473/myrskyluoto/
