Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg…
Voisiko etsimäsi kirja olla joku näistä:Lorella Rizzati: Pähkinähiiri (kirja Helmet Finnassa)Pirkko-Liisa Surojegin: Metsähiiren tanssi (kirja Helmet Finnassa)Eve Tharlet: Entäpä jos olisin... pieni hiiri (kirja Helmet Finnassa)Becky Bloom & Pascal Biet: Kuusi hiirtä ja siili (kirja Helmet Finnassa)Nämä kirjat ovat 1990-luvulla ilmestyneitä kuvakirjoja ja niissä seikkailee hiiri.
Tarkoitat varmaankin Naxos Music Library- tietokantaa, jossa voit kuunnella etäkäyttöisesti 1,2 miljoonaa kappaletta. Kirjautumiseen tarvitset vain oman kirjastokortista löytyvän kortin numeron.
Naxoksen löydät Turun kaupunginkirjaston Tietokannat-sivulta Taide, kirjallisuus ja musiikki -osiosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=106404
Naxos Music Libraryn lisäksi Naxos tarjoaa Video Library palvelun, josta voit tarkastella yli 1500 taide-musiikkia koskevaa videota.
Tietokanta toimii kaikilla Vaski-kirjastojen korteilla.
Yleisradion Yle24 -sivuilta löytyy Real Player -ohjelman asennusohje: http://www.yle.fi/yle24/ohjeet.html
Tietotekniikan sanakirjoista löytyy myös tämän alan sanastoa, esim. Tietotekniikan liiton sanastotoimikunnan julkaisema ATK-sanakirja (2001).
Kysymänne Karjala-lehti (ilm. 1904-) on käytettävissä mikrofilminä Kansalliskirjastossa, os, Unioninkatu 36, puh.09-19123196, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, su sulj.
Se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa käyttää vain lukusalissa.
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en…
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, missä kaikissa kirjastoissa jokin tietty kirja on kokoelmassa, asiaa kannattaa lähestyä ensin oman kirjaston tai kirjastojärjestelmän kautta. Jos sieltä ei löydy etsittyä kirjaa, voi käyttää Kirjastot.fi-sivun tarjoamaa hakupalvelua, jonka voi kohdistaa kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin yhdessä haulla. Ongelmana tällöin on usein se, että osumia tulee turhankin paljon.
Kysyjän oma asuinkunta kuuluu KAINET-kimppaan (Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi, Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Tämän kimpan kirjoja voi hakea osoitteella https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Muihin yleisiin kirjastoihin kohdistuva haku löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Jos kirja on hyvin…
Varmasti on, mutta niitä on hankala löytää.
Kaunokirjallisuus ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että eri lääkärit erottuisivat toisistaan.
Suurin osa teoksista kertoo varmaankin sairaalalääkäreistä, kirurgeja, kuolemansyyntutkijoita tai yksityislääkäreistä.
Helmet haulla löysin Carl Gustaf Gröndahl muistelmateoksen Palanen työterveyttä parhaimmillaan.
Hakusanoilla lääkärit ja tehtaat löytyivät Päivi Alasalmen Taivaan tulet: Punainen kukko sekä Robin Cookin Kuume. Molemmissa lääkärit taitavat kyllä olla yleislääkäreitä eivätkä tehtaan työterveyslääkäreitä.
Haku Lääkärit yritykset toi tulokseksi Cookin teoksen Nano. Kirja kertoo lääketeollisuuden arveluttavista keinoista.
Toivottavasti muita teoksia muistavat…
Mekään emme onnistuneet tunnistamaan laulua. Sitä on näköjään yritetty tunnistaa kyseisellä YouTube-kanavalla jo 12 vuoden ajan.
Laitan kysymyksen julkiselle puolelle näkyviin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
Pallotalosta, eli Futuro -talosta, ovat Marko Home ja Mika Taanila toimittaneet teoksen Futuro : tomorrow's house from yesterday = Futuro : tulevaisuuden talo menneisyydestä, Helsinki, Desura 2002. Kirjan liitteenä on myös dvd.
Futurosta löytyy internetissä artikkelit mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?articleId=60&page=1
ja
http://www.kiasma.fi/site/pop/pop.php?tid=61&lang=fi&mo=
Asuinkäyttöön muutetuista rakennuksista löytyy lehtiartikkeleita, esim:
Teinilä-Huittinen, Leena, Hulppeasti holvien alla, Kodin Pellervo,ISSN 1456-7210, Vu/nro/sivu 2007 ; 3 ; 36-41.
Artikkeli kertoo kuinka Lars-Erik Nyman ja Helena Lehtinen kunnostivat tiilisen Säästöpankin rakennuksen kodikseen Urjalassa.…
Hei,
vastauksen antoi Helsingin Saksalainen kirjasto:
"Eheliebste = aviovaimo
Ratsverwandter (välistä puuttui s-kirjain) = kaupungin raatimies (nykyään
kaupunginvaltuuston jäsen)
Tonnenbindermeister = tynnyrinvanteen tekijä, mestari
Käytimme J. ja W. Grimm: Deutsches Wörterbuch, mutta osittain näitä löytyi kyllä
myös Saksa-Suomi suursanakirjastakin. Meillä on pari sanakirjaa koskien vanhoja
saksalaisia ammattinimikkeitä, mutta niistä ei esim. Tonnenbindermeister löytynyt
ollenkaan. Kuitenkin, niistä varmaan voisi tarkistaa muita ammatteja, jos
asiakkaalla on niitä enemmänkin".
Deutsche Bibliothek Helsinki
Pohjoinen Makasiinikatu 7, FI–00130 Helsinki
avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15.
Hei,
Gsm-liittymien hintavertailuja voit itse tehdä esim. internetissä sivulla:
http://koti.mbnet.fi/jonkko/gsm/
Myös Kuluttajalehdessä 2004 ; (38) ; 6 ; sivut :22-23
on aiheesta artikkeli.
Kannattaa tietysti muistaa, että hinnat vaihtelevat tosi usein ja myös tieto vanhentuu nopeasti.
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Lisäperukirjalla tarkoitat luultavasti täydennysperukirjaa. Varsinaisen perunkirjoituksen jälkeen voi ilmetä, että kaikkia kuolinpesän varoja ja velkoja ei ole syystä tai toisesta merkitty perukirjaan. Tällaisessa tapauksessa on kuukauden sisällä laadittava täydennysperukirja (tunnetaan myös täydennys- tai oikaisukirjana). Täydennysperukirjassa ilmoitetaan vain uudet tai muuttuneet tiedot, mutta siinä voidaan kuitenkin viitata aikaisempaan perukirjaan.
Näiden tietojen perusteella täydennysperukirja on siis itsenäinen dokumentti, ei alkuperäinen perukirja, sen kopio tai sen liite.
Lähteet
Finlex. 5.2.1965/40. Perintökaari. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… (viitattu 10.6.2020)
Kangas, Urpo…
Tällä "Kysy kirjastonhoitajalta"-sivustolla on aiemminkin kysytty lumiukoista. Tästä linkistä pääset lukemaan ko. vastauksen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nykyaan-lumiukkoja-tehdaan-vain-huviksi
Korkeimmalle SS-hierarkiassa kohonnut suomalainen oli jääkärieverstiluutnantti, SS-Oberstumbannführer Kalervo Kurkiala. SS-sotilasarvo vastasi suomalaista everstiluutnanttia.
Lähteitä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933444.html
https://teologia.fi/2017/01/religion-nationalism-och-fascism-i-kalervo-kurkialas-krigsdagbok/
Kurkialasta ilmestyi viime vuonna Andre Swanströmin laatima elämäkertateos:
Swanström, A. (2022). Valkoisen uskon soturi: Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala. Atena.
