Turun kaupunginkirjastossa on yli 3000 äänikirjaa, joista n. kolmannes on pääkirjaston kokoelmissa. Äänikirjoja voivat lainata kaikki kirjaston asiakkaat. Suurin osa äänikirjoista on erikielisiä romaaneja, mutta myös esim. kirjailijahaastatteluja löytyy. Sen sijaan tenttikirjoja tai taide- ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä äänikirjoja ei löydy. Aineistorekisteristä voi hakea äänikirjoja aineistolajin mukaan ("tarkka haku" ja ainestolaji "äänikirjat"). Pääkirjastossa on myös erillinen kansio äänikirjoista, jotka löytyvät pääkirjaston kokoelmista.
Helsingin kaupungin asunnot oy:ltä (http://www.hekaoy.fi/) kerrottiin, että yleistä parveketupakointikieltoa ei ole. Sieltä kehotettiin ottamaan yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, ja näin ehkä järjestyssääntöjen kautta vaikuttamaan asiaan.
Suuri etunimikirja (tekijä Pentti Lempiäinen, WSOY 1999, ISBN 951-0-23323-4) kertoo Oula nimestä (s. 433): Saamenkielinen muunnos -> Olavista, pidennys on muoto Oulas. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Oulan -> Eulampiokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole selvää yhteyttä.
Saman tekijän, WSOY:n vuonna 1989 julkaiseman Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (ISBN 951-0-15788-0) mukaan Oulan nimipäivää vietetään 10.10. (Toinen mahdollinen nimipäivä olisi 29.7. -> Ole, Olof, Uula, Fiina)
Ortodoksisen kalenterin mukaan 10.10. on Eulampioksen (kts. Suuri etunimikirja -> Oula) nimipäivä.
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä…
Suomen kirjastojen Potter-tapahtumista ei ole ymmärtääkseni mitään yhtenäistä listaa, kuten ei ole myöskään kirjastojen tapahtumista yleensä. Kukin kirjasto ilmoittaa tapahtumistaan omilla nettisivuillaan, Facebookissa tai muissa tiedostuskanavissa, mutta tosiaan yhtenäistä sivustoa tai muuta kanavaa niistä ei ole olemassa. Kannattaa siis seurata kirjastojen tapahtumailmoituksia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot ovat perinteisesti nostaneet koko alueella tapahtuvat Potter-illat esiin yhtenäisellä mainoksella.
Potter-kirjojen kustantajan Bloomsbury sivuilla osoitteessa https://harrypotter.bloomsbury.com/uk/event-map/ on kuitenkin Harry Potter Book Night -tapahtuman tapahtumakartta, jolta voi löytää eri puolilla maailmaa pidettäviä…
Tractatus-käännös menee seuraavasti (kursiivit kirjasta):
5.62. Maailma on minun maailmani ja tämä ilmenee siitä, että kielen (ainoan kielen, jota ymmärrän) rajat merkitsevät minun maailmani rajoja. (Ludwig Wittgensteinin teoksesta Tractatus Logico-Philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma, WSOY 1984, kolmas painos, s. 68, suom. Heikki Nyman)
The Origins of Totalitarianism -käännös kuuluu taas seuraavasti:
Ihmisen omaan olemassaoloon perustuvaksi oletettu ihmisoikeusajatus meni murskaksi samalla hetkellä, kun siihen muka uskoneet joutuivat ensi kerran vastakkain sellaisten ihmisten kanssa, jotka olivat todella menettäneet kaikki muut ominaisuudet ja erityissuhteet – paitsi sen, että he olivat yhä ihmisiä. (Hannah…
Kaiketi kyse on Peter Careyn romaanista Oscar ja Lucinda. Se ilmestyi Tammen kustantamana suomeksi vuonna 1989 Keltainen kirjasto -kirjasarjassa.
https://www.risingshadow.fi/library/book/5341-oscar-ja-lucinda
Suomen numismaattinen yhdistys ry tietää ja kertoo paljon kaikista suomalaisista rahoista. Heillä on tietopankissaan hyvä artikkeli 1800-luvun viisipennisistä. Linkki artikkeliin.
Vaurioitunut raha saattaa olla vain tunne arvoa omaava.
Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet
Kirjastossa olevista kirjoista, esim. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Kodin suuri eläinkirja 8 ja Nuutila: Sillikirja, löytyy jonkin verran tietoa silleistä ja myös niiden kuvia, tosin kaikki löytämäni kuvat olivat melko pieniä. Internetistä löysin melko hyvän kuvan osoitteesta http://www.karesuando.se/fiske/ritade/sill.jpg .
Tervetuloa kirjastoon. Voit kysyä apua tietopalvelusta, neuvomme sinua mielellämme tiedonhaussa.
Saat tietoa kyseisistä laitteista esim. seuraavista kirjoista:
Bunzel: Digikuvat, video & musiikki. PC-käyttäjän käsikirja (2003)
Frankel: MP3 (1999)
Nykrog: Digikuvaajan käsikirja (2005)
Tarkoma: Digikuvaus: digitaalikamerat ja niiden käyttö (2003)
Bunzel ja Frankel on sinulle varattuna ja säilytetään viikon ajan. Valitettavasti muut kirjat ovat lainassa, mutta voit tehdä niihin varauksen.
Lehtiartikkeleista löytyy myös tietoa laitteista, esim. MP3-soittimesta on artikkeleita ja testejä seuraavissa lehdissä:
Hifi-lehti 2005; 6-7
Tekniikan maailma 2005; 11
MikroBitti 2005; 7
Soundi 2005; 9; 16
Lehdet ovat myös lainattavissa.
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
Kummankin kirjailijan kirjoja on joissakin kirjastoissa myös Suomessa. May Grethe Lerumin kirjoja on ruotsiksi ja norjaksi ja Laila Brendenin ruotsiksi. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
Livets döttrar -sarjaa on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. Hannah-sarjaa on hankittu ainakin Vaasan kaupunginkirjastoon. Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Voisit aluksi kokeilla internetiä: mene kirjaston nettisivulle osoitteeseen http://www.lib.hel.fi , valitse Yleisten kirjastojen verkkopalvelut/ Tiedonhakusivut / Makupalat. Makupalojen ryhmässä Yhteiskunta valitse Kirkko ja uskonnot. Sitten edelleen Uskonnon filosofia, uskonnottomuus sekä Ei-kristilliset uskonnot. Saat luettavaksesi luonnonuskontoja ja uuspakanuutta käsitteleviä tekstejä suomeksi ja myös englanniksi. Tällaisia linkkejä ovat mm. Metsola: Suomen luonnonuskonnollinen foorumi http://www.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html ja Lehto: Suomen luonnonuskontojen yhdistys http://fly.to/lehto
Kannatta käydä katsomassa myös Yahoon Paganism -linkkihakemisto. Se tosin on englanninkielinen. http://www.yahoo.com/ -> Society&…
Kipparilehti 7/2006 on lainattavissa Kaupunginkirjaston Rikhardinkadun toimipisteestä, josta se löytyy lukusalin hyllystä. Lehden voi myös tilata toiseen kirjastoon. Kipparilehden vanhoja vuosikertoja säilytetään myös Kansalliskirjaston kokoelmissa.
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja…
Annettujen vihjeiden perusteella arvelen, että kirja on ollut Anna Gavaldan Lohduttaja (Gummerus, 2009). Kirjan paljon matkustelevan päähenkilön Charles Balandan vie Ranskaan uutinen hänen lapsuudenystävänsä Alexis Le Menin äidin kuolemasta. Charles matkustaa tapaamaan ystäväänsä, johon ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan, ja matkallaan hän kohtaa Katen... – Kirjan "vanha transu" on takaumajaksoissa muisteltu Tantiksi kutsuttu Maurice Charpieu, joka huolehti Alexisista tämän sairaanhoitajaäidin ollessa töissä. Kirjaan sisältyy kuvaus Tantin hautajaisista, joihin Charles ja Alexis osallistuivat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396713
