Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf
En ole hyönteistietäjä, mutta tutkin muutamia hyönteiskirjoja ja verkossa saatavilla olevia hyönteisten tunnistamissivustoja.Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kokoinen hyönteinen on kyseessä. Kuvan hyönteinen ei mielestäni näytä seinäluteelta (vrt. https://laji.fi/taxon/MX.230207). Kuvan hyönteisellä on hieman erityyppinen rakenne ja sen selässä on laikkuja. Seinälude on yleensä omenansiemenen kokoinen, eli todella pieni. Se on aktiivinen öisin ja päivisin se piilottelee rakennusten ja huonekalujen rakosissa. Mietinkin, miten todennäköistä olisi, että sen huomaisi kiipeilevän vaatteella päiväsaikaan.Voisit kuitenkin tarkistaa, näkyykö petivaatteissasi luteiden jätöksiä. Onko sinulla puremia? Löytyykö kodistasi muita merkkejä…
Nämä säkeet löytyvät I osasta Helvetti laulusta 3 säkeet 19-21. Danten Helvetin suomennos löytyy painettujen teosten lisäksi myös Internetistä Kuusankosken kirjaston Pegasoksesta, http://www.kirjasto.sci.fi/ . Sieltä löytyvä käännös on Eino Leinon. Laulu kolme, http://www.kirjasto.sci.fi/dante/divina/divina1.htm#03 .
Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Luulen, että seuraavistakin kirjoista voi olla hyötyä: 1) 500 liikekirjettä-yrityksen mallikirjeet 2)Kylänpää Esa, liike-elämän kirjallinen viestintä. Nämä kirjat ja lisääkin löydät lähikirjastosi, esim. Leppävaaran kirjaston kautta.
Kukkapuro, Yrjö (s. 1933), sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Taideteollisen korkeakoulun prof:na 1974-80 ja rehtorina 1978-80 toiminut Kukkapuro on huonekaluissaan, vars. sohvissaan ja nojatuoleissaan (mm. "Ateljee" 1964, "Karuselli" 1965, "Remmi" 1972), kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomiaan. Hän on myös suunnitellut sisustus- ja näyttelykokonaisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Kukkapuro on ollut taiteilijaprof:na 1988-93. Hän sai Kaj Franck -palkinnon 1995.
Lisää tietoa saat seuraavista lehtiartikkeleista: Helkama, Iris: The designer and his team : Yrjö Kukkapuro - winner of the 1995 Kaj Franck desing prize, Form-function-Finland, 1995, 4, s. 4-9// Enbom, Carla: Yrjö Kukkapuro : interior architect : construction…
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Kovin huonolta näyttää. Suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt kirjaa. Kenties niihin kannattaisi pistää ostoilmoitus?
Antikvaari.fi suurin verkkoantikvariaatti , n. 90 antikvaarista kirjakauppaa / antikvariaattia
Antikvariaatti.net n. 35 antikvariaattia
Kirjapino.fi muutama antikvariaatti
Kirjaverkko.fi muutama antikvariaatti
Antikka.net muutama antikvariaatti
Helsingin Antikvariaatti nettiantikvariaatti http://www.tie.to/kirjat/
Vuoden mittaan voisi käydä katsomassa myös Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa, Sylvään koululla. https://vanhankirjallisuudenpaivat.com/. sekä Turun ja Helsingin kirjamessut. Messuilla on omat antikvariaattiosastot.
Kenties myös Tori.fi…
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä…
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet…
Helsingin kaupunginkirjastossa Domus-nimistä lehteä on tilattu pääkirjastoon ja Rikhardinkadun kirjastoon. Pääkirjasto säilyttää lehteä kuluvan ja sitä edellisen vuoden ja Rikhardinkadun kirjasto kuluvan ja 5 edellistä vuotta.Kirjastot myyvät lehtiensä vuosikertoja kerran vuodessa 8.2. Lainan päivänä. Pääkirjasto myy siis 8.2.2001 vuoden 1999 ja Rikhardinkatu vuoden 1996 Domus-lehdet.
Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja
Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,
Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015
ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut,
mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
Ainakin Leena Sainion runoteos Särmää serenadissa (Pesä, 2019) on asiasanoitettu 'vaihdevuodet' asiasanalla, joten kannattaa tutustua siihen. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta: https://piki.finna.fi
Tulisiko kenellekään palvelumme seuraajista mieleen hyviä vinkkejä vaihdevuosia käsittelevistä runoista?
Mistään tutkimistani sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet, ei löytynyt mainintaa kyseisestä sukunimestä. Tuomas Salsten ylläpitämällä Sukunimi-info -sivustolla kerrotaan lyhyesti sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lestinen.html
Hei!
BBC:llä on tosiaan Areenan tapainen palvelu BBC iPlayer mutta koska palvelu on suunnattu Ison-Britannian asukkaille ja kyseisten ohjelmien levitysoikeudet rajoittavat kansainvälistä käyttöä, on palvelun käyttö estetty muilta. Tämä tunnistus tapahtuu käyttäjän ip-tunnuksen perusteella. Radio-ohjelmia ja podcasteja on kuitenkin mahdollista Suomessa kuunnella laajemmin.
Lisätietoa: http://iplayerhelp.external.bbc.co.uk/help/outside_the_uk/outsideuk
iPlayerista on tulossa myös kansainvälinen versio https://iplayer.bbcworldwide.com/
Ruotsin yleisradiolla on myös vastaava palvelu www.svtplay.se jossa osa sisällöstä on saatavilla myös Suomessa, mutta osa ei.
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin. Tässä linkki vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/koska-kahden-keikka-alkoi-televisiossa?from=best&language_content_entity=fiKahden keikan (Ein Fall für zwei) ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa TV 2:ssa lauantaina 17.9.1983 klo 22.30-23.30. Jakson nimi oli Kettujahti.
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin…
