Kyseessä on ensimmäinen säe Elisabet Laurilan runosta Sade kokoelmasta Aurinko laskee vuorille (1949, s. 11).
Voit lukea runon myös Elisabet Laurilan Kootuista runoista (1978).
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin…
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://…
Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan verbin katsoa eräs merkitys on pitää jonakin, havaita joksikin, olla jotakin mieltä, katsoa jokin tarpeelliseksi. "En katso sitä riistämiseksi" on näin ollen kieliopillisesti oikein. Yhtä oikein on sanoa "en katso, että se on riistämistä" tai "en katso sen olevan riistämistä". Verbi luokitella taas merkitsee jakamista luokkiin, ryhmiin.
Suomen kieleen liittyviin kysymyksiin vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto. Neuvontapuhelin p. 020 7813201 ma, pe 9-12, ti-to 9-14(www.kotus.fi/kielitoimisto.
Joitakin 2000-luvulla julkaistuja löytyi. Ne ovat pääasiassa opinnäytetöitä. Voit kysyä niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
- Onko se tärkeää, kun se oon mie : omakuvatyöpaja kehitysvammaisen mielenterveyskuntoutujan identiteetin rakentajana ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääjänä / Merja Järvelin ja Piia Pöntinen (Pro gradu -työ: Lapin yliopisto, 2010)
- "Hyvä kuntoutuspolku" : kehitysvammaisten seutukunnalliset mielenterveyspalvelut / Ulla-Maija Järvinen (AMK-opinnäytetyö : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 2006)
- Lievästi kehitysvammaisiksi diagnosoitujen henkilöiden adaptiivinen käyttäytyminen ja psykoottiset oireet / Markus Sundin (2004)
- Psykiatrisen oireiston vaikutus lievästi kehitysvammaisten aikuisten…
Kiitos.
On aina mukava kuulla kehuja :)
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta-vuotta 2016 Sinulle ja puolisollesi.
Välitän terveisesi muillekin kirjastolaisille.
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
Kappaleen nimi on Reippahasti käypi askelet (säv.. Emmy Köhler, alkup. san. Sigrid Sköldberg-Pettersson, käännös nimeämätön). Se löytyy useista nuottivihoista ja sanat löytyvät verkostakin. Nukesta vauvana puhuminen lienee runouden ja taiteen vapautta ja veikko laulussa on veli eikä erisnimi, se on pienellä alkukirjaimella kirjoitettu. Laulu löytyy esimerkiksi Lasten omat joululaulut -nuottivihosta.
Kirjassa esiintyvät runolainaukset on listattu tarkasti kirjan lopussa. Äänikirjassa niitä ei lueta, mutta löydät ne joko e-kirjasta tai painetusta kirjasta.
Hei
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa esim. suomalaisen sadun historiasta ja sadun merkityksestä lapselle.
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Weilin+Göös, 1979, Vaijärvi, Kari: Pommorommon ja Vesishiiden ihmemaailma - Sadut ja fantastiset kertomukset, teoksessa Lapsi ja kirja, Weilin+Göös, 1972, Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma, Otava 1980.
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Maija-Liisa Sutisen elokuvasta Ogoi, isoäitini (1983) ei ole tehty tallennetta kirjastolainaukseen.
Voit katsoa elokuvan Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteessä, josta on lista alla.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22689480
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
"Elämän virta", jonka on säveltänyt Erkki Friman ja sanoittanut Kari Tapio (eli Kari Jalkanen), sisältyy nuottiin "Suuret sävelet" (F-Kustannus, 2001) ja nuottiin Taipale, Reijo: "Elämän virta ja muita suosikkeja" (F-Kustannus, 2001). Laulu alkaa: "Purttamme näin tyrskyjä päin virta tuo elämän vie".
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
