Tämä "Makkaralaulu" (Makkarass' on kaksi päätä) löytyy ainakin partiolaisten Laululupa-kokoelmasta merkinnällä "trad.", vaikka myös J. Alfred Tannerin nimi on joskus laulun yhteydessä esiintynyt - luultavasti virheellisesti, kuten niin monessa muussakin Tannerin tapauksessa. Luultavasti laulu on vanhaa perinnettä, jonka alkuperän tarkempi selvittäminen vaatisi melkoista tutkimista.
Tämä venäjänkielinen laulu on vielä visaisempi ongelma. Todennäköisesti laulussa lauletaan suomalaisen translitteroinnin mukaisesti "Rossija, Rossija, kak žal mne tebja", joka on vapaasti suomennettuna "voi miten sinua säälin, Venäjä". Haku venäjänkielisellä hakukoneella ja hakusanoilla "Россия как жаль мне тебя" tuottavat kyllä joitain osumia, mutta niistä on…
Etsimäsi kappale, suomalaiselta nimeltään "Mustalainen" on Elemer Szentirmay-nimisen unkarilaisen säveltäjän säveltämä. Unkariksi sen nimi on "Csak egy kislany van a vilagon" (jossakin on nimen loppu on vähän erilainen, mutta kaksi ensimmäistä sanaa ovat samat). Kappale löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastosta cd-levyltä Helsingin kaupunginkirjastosta Viikistä luokasta 785.2 ja Levyn nimi on THE BUDAPEST GIPSY ORCHESTRA. Tällä levyllä viuluorkesteri soittaa mm. unkarilaisia tansseja. Pääkaupunkiseudun aineistohaku, josta voit katsoa levystä tarkempia tietoja on osoitteessa: www.helmet.fi Nuottina kappale löytyy: SUURI TOIVELAULUKIRJA 1. Jos haluat heti kuunnella netissä kappaleen se löytyy klikkaamalla kuvan alla olevaa laulun nimeä Csak…
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen…
Seth (tai Set) on Vanhassa testamentissa Aatamin ja Eevan neljäs poika. Nimen heprealainen muoto Schet tulee verbistä schat: asettaa, suoda, korvata.
Seth-nimi esiintyy myös egyptiläisessä mytologiassa, jossa Seth on kuolleiden valtakunnan jumalan Osiriksen veli ja vihollinen. Ylä-Egyptissä Seth oli myrskyn jumala ja kaiken pahan ruumiillistuma.
Seth-nimi on ollut Suomen almanakassa vuosina 1705-1889, Set 1890-1928. Nimi on esiintynyt myös muodossa Seet. Kristikunnan kalentereissa nimi viittaa raamatulliseen esikuvaan.
(Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY 2001, Cotterel, Arthur: Maailman myytit ja tarut WSOY 1996)
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1.
Aapinen on Aale Tynnin toimittama Satuaapinen,(8-15p. 1988-1996) ja säe sisältyy myös sivun 30 aakkoselliseen äännemarssiin: Aina, anna Annin nanna! jne. Räppiä!
Varsinkin kaunokirjallisuuden kääntäjillä on lähtökohtaisesti paljonkin vapauksia, ja heiltä jopa vaaditaan muun ammattitaidon ohella suurta luovuutta. Työ on siis jo perusluoneeltaan vaativaa tasapainottelua, ja kompromisseja syntyy väistämättä johonkin suuntaan. Käännettäessä toiselle kielelle menetetään alkuperäisestä käytännössä aina jotakin, vähintäänkin vivahteita ja sivumerkityksiä.Kysymykset, jotka liittyvät käännöksen näennäiseen uskollisuuteen tai vapauteen, ovat paljon pohdittuja käännöstutkimuksen alalla. Usein ajatellaan, että käännöksen pitäisi pyrkiä siirtämään alkuperäinen merkitys ja tyyli uusille lukijoille. Siksi kirjaimellinen suomennos ei käytännössä tekisi oikeutta alkuperäiselle tekstille: lopputuotteen pitäisi olla…
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft…
Sorja 30.9 (1950-) on ylätyyliin kuuluva asu sanaperheestä sorea "kaunis", sorjalla tarkoitetaan erityisesti solakkaa, sirorakenteista ja viehättävän kaunista, joten se sopii hyvin naisen nimeksi. Lounais-Suomessa sana on vieläkin käytössä merkityksessä "sievä". Sorjan tyyppiset nimet pyrkivät jo varhain almanakkaan, sillä Pietarin lehdessä ehdotettiin 1879 nimeä Sorea. Vuonna 1909 oli Inkerinmaassa ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa peräkkäin Siro ja Sorea. Sorja on saanut Pohjanmaalla rinnalleen kutsumanimet Sorija ja Sorjukka.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet 1976
Voi kopioida. Asiaa säätelee tekijänoikeuslaki, jonka 12§ 1 momentti kuuluu seuraavasti: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten tehtäväkenttä laajenee ja tulee koko ajan entistä vaativammaksi. Kirjastoissa työskentelevien ammattinimikkeistöä on siksi haluttu eriyttää. Taustalla on myös halu parantaa palkkausta töiden vaativuuden mukaan.
Erikoiskirjastovirkailijan työtehtävät ja –vastuut ovat tavanomaista kirjastovirkailijan tehtävää vaativammat. Erikoiskirjastovirkailija voi esimerkiksi työskennellä lasten ja nuorten parissa ja hänen tehtäviään voivat olla mediakasvatus, kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnanopetus, kirjavinkkaus jne.
Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50…
Laulaja Meikku on Merja Hanell-Lihr, ja vuonna 1978 julkaistu LP on hänen ainoansa. Samana vuonna julkaistiin myös single, joka sisältää kappaleet "Ihana Anelma" ja "Ootan aamuun aikaiseen".
Meikku osallistui myös vuoden 1978 viisukarsintoihin Timo Kalaojan säveltämällä ja Katri-Helena Kalaojan sanoittamalla kappaleella "Ystävä".
Kansallisdiskografia Viola ja YLE:n äänitearkiston tietokanta Fono sisältävät tiedot kappaleista ja niiden tekijöistä, mutta levyllä soittaneista muusikoista ei ole julkaisuissa tarkempaa tietoa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?esittaja=meikku
LP:t Ihana Anelma sekä euro- ja intervisiokarsintojen kokoelma
Viisut 78 ovat kuunneltavissa Spotify-palvelussa.
Ihana Anelma
https://play.…
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677.…
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai…
Luteesta kertova runo on Lauri Viidan ja nimeltään Kapina. Se löytyy runokokoelmasta Betonimylläri. Marin reumatismi nimi lienee Reumatismi, tekijäksi on ehkä Aarre Saarnio. Valitettavasti sitä ei löytynyt painetusta lähteestä.
Antiikin ja keskiajan kirkkohistoriaa käsitteleviä kirjoja löytynee varsinkin isommista kirjastoista useampia. Sopivia kirjoja voi myös tilata kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kunnan kirjastosta löytyisi.
Joitakin suomenkielisiä teoksia:
Walsh: "Kristinuskon syntyhistoria";
Krötzl: "Pietarin ja Paavalin nimissä: paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen";
Thiede: "Kala Rooman keisarille";
Hällström: "Johdatus varhaisen kirkon teologiaan";
Eusebiuksen kirkkohistoria.
Eusebiuksen kirkkohistoria on vanhimpia kirjallisia lähteitä aiheesta. Kirja on kirjoitettu kilpailevista uskonnoista voiton saaneen ja keisari Konstantinuksen suosiman kristillisen kirkon näkökulmasta n. vuonna 324 jKr. Kirjan uusissa laitoksissa (esim…
Darin kieli on varsin lähellä persian eli farsin kieltä. Kieliä voidaankin pitää saman kielen muotoina. Dari ja persia kuuluvat indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisiin kieliin, ja vielä tarkemmin iranilaisiin kieliin. Arabia taas kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Eli dari ja arabia eivät ole kielisukulaisia. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, 1998)
