Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaulla löytyy rekisterinumerolla 150.321 tieto Oy Stefan Kollman Ab:sta, jonka toiminta on lakannut 1.8.1983. Liike toimi Fredrikinkatu 31:ssä nimellä Kollman Kappa. Liikeyrityksestä saattaa löytyä lisää tietoa Helsingin kaupunginmuseosta tai -arkistosta. Kollman(n) oli syntyisin itävaltalaisesta juutalaisperheestä, joka pääsi Suomeen pakolaisena 1930-luvulla. Kyseisen takin valmistusmaata emme pysty varmistamaan.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaku, verkkosivusto Vaatekauppa.fi
Kirjastokortilla ja tunnusluvulla eli pin-koodilla pääsee katsomaan Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) mm. kortin omistajan henkilötietoja (esimerkiksi osoitteen ja sähköpostiosoitteen), lainaus-ja varaustietoja ja mahdollisia maksuja. Pelkän kortin avulla toisen tietoihin ei siis pääse, vaan tarvitaan aina myös oma henkilökohtainen tunnusluku. Tunnuslukua ei näe kortista, ja se kannattaakin pitää erillään kortista, mieluiten vain omassa muistissa. Kirjastokortilta näkee vain kirjastoon liittyviä asioita, sen avulla ei pääse muihin yksityisiin tietoihin.
Kirjastokorttia ei pidä lainata kenellekään, jokainen voi hankkia itselleen oman. Kortin omistaja on vastuussa kortin lainoista. Eli jos kirjastosta lähetetään viestejä, ne…
Kyseessä on varmaankin Niccolò Ammaniti. Hänen teoksensa Juhla alkakoon (Che la festa cominci, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, 2011) sopii hyvin kuvaukseesi.https://www.finna.fi/Record/piki.3081683?sid=5095667839Ammanitilta on suomennettu kaksi muutakin teosta, Minä en pelkää (2004) ja Taivaan ja maan väliltä (2007). Nämäkin on suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä.https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ammaniti
Päijännettä pohjoiseen –vesireittiä pitkin pääsee lähes neljänsadan kilometrin matkan Pielavedeltä Jyväskylän kautta Lahteen. Tietoa tästä reitistä:
http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/2.html
Lahdesta Helsinkiin pääsee ainakin Porvoon kautta. Porvoonjoen melontareitti kulkee Lahdesta Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoosta pääsee Helsinkiin meritse. Tässä tietoa reitistä:
http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/porvoonjoki/
Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia. Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli…
Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä.
Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.
Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon.
Lisätietoja:
Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)
Simpukka paljastaa järviveden kunnon…
Thomas Wolfen kokonaisia teoksia ei ole suomennettu. Häneltä on suomeksi luettavissa ainoasta yksi novelli (Arnold Pentland) kokoelmassa Kahdestoista "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte (suom. Martti Qvist, Karisto 1961).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle…
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät…
Elokuvan nuotit ovat ilmestyneet partituurissa Pelle Svanslös : melodierna ur filmen Pelle Svanslös (Intersong, 1982), mukaan lukien ”Till strömmingens lov”. Nuotit mieskuorolle löytyvät myös teoksesta Karonkkalaulu (Akateeminen Laulu, 2013). Laulun nuotit löytyvät myös seuraavista teoksista, mutta niissä ei ole välttämättä kuorosovitusta:
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 (Schildt, 2000)
Sångägget : Sjung, lek och lär om djur (Musikförlaget Lutfisken, 2002)
Pentti Rasinkangas on tehnyt säveltänyt ja sanoittanut suomeksi hiukan sitä mukailevan version ”Silakan ylistys”, joka löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista mutta joka ei sekään ole kuoroversio:
Kultainen lastenlaulukirja (F-Kustannus, 2009)
Lantusta tehtyjä lauluja :…
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Kyllikin lähtökohtana on luultavasti runsautta tarkoittava sana kyllä. Nimi esiintyy suomalaisissa muinaisrunoussa Lemminkäisen puolison nimenä. Etunimenä se tuli käyttöön viimeistään 1870-luvulla, jolloin suomalainen muinaistutkija J.R. Aspelin antoi tyttärilleen nimet Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki. Nimi yleistyi 1900-luvun alussa Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ansioista. Kirjan yhtenä keskeisenä hahmona oli Moision Kyllikki.
Kansanvalistusseuran kalenteriin Kyllikki otettiin vuonna 1882, Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 8.12.
Kyllikki-nimi on levinnyt suomalaisena lainana myös Viroon. Siellä se esiintyy muodoissa Külli ja Küllike.
(Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen…
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on kirjoja peräti 112 kielellä eli suomen lisäksi 111 kielellä. Tieto on vuodelta tilastosta 2010, joten määrä on saattanut hiukan muuttua suuntaan tai toiseen. Kielet suomen lisäksi ovat ruotsi, englanti, venäjä, saksa, ranska, espanja, kiina, viro, italia, arabia, somali, monikielinen, persia, tanska, norja, japani, vietnam, turkki, albania, kurdi, thai, kroatia, bosnia, latina, puola, unkari, portugali, uuskreikka, serbia, tsekki, hollanti, tamili, saame, heprea, latvia, burma, swahili, bulgaria, pandzabi, urdu, romania, klassinen kreikka, hindi, islanti, tagalog, ukraina, karjala, liettua, slovakki, korea, pasto, tigrinja, katalaani, gudzarati,…
Perustuslain 64 §:n 3 momentin mukaan jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu. Momentin mukaan tasavallan presidentti ei siis voi toimia samaan aikaan pääministerinä.Perustuslain 27 §:n 1 momentissa säädetään, että eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Lainkohdassa ei ole erillistä mainintaa, etteikö tasavallan presidentti olisi vaalikelpoinen eduskuntavaaleissa.Kuitenkin perustuslain 27 §:n 3 momentin mukaan kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä…
“Kehotuksen” takana oli valtioneuvoston asettama Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlatoimikunta, joka Suomen Kaupunkiliitolle lähettämässään kirjeessä esitti, että ”Kaupunkiliitto kirjeessä tahi muulla tavoin kehottaisi Suomen kaupunkeja ja kauppaloita tulevien itsenäisyyden 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä esim. periaatepäätöksin ryhtymään toimenpiteisiin jonkin keskeisen torin tai kadun nimeämiseksi Itsenäisyydentoriksi tahi Vapaudenkaduksi”.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Puolimatkankadun nimimuutoksen Itsenäisyydenkaduksi marraskuussa.
Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1957. I : Valtuuston kertomus ; Talousarvio. Tampereen kaupunki, 1957
Viljo Rasila, Tampereen historia. IV : vuodesta 1944 vuoteen…
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa.…
Olisikohan Linna epähuomiossa tai painovirhepaholainen kiusallaan tehnyt tässä kohdassa Arvo Töyrystä Laurilan? "Laurilan Arvon" kuvaus sopisi hyvin Kalle Töyryn vanhimpaan poikaan, johon on aikaisemminkin teoksessa vastaavalla tavalla ohimennen viitattu:
"Akseli seisoi katse lattiaan luotuna opettajan kiristäessä tietoja tappelusta. -- Opettaja turvautui Töyryn Arvoon. Arvo oli muihin nähden pienessä erikoisasemassa. Suuren talon poikana hän käyttäytyi paremmin kuin useat muut, niin kuin olisi jo pienenä tajunnut talonpoikaisarvokkuuden velvoituksen." (Täällä Pohjantähden alla. 1, s. 144)
"Laurila oli taksvärkissä ja niitti kauraa. Töyryn Arvo-poika haravoi hänen jäljessään. Laurila löi viikatteensa kiveen. Hän oli sen juuri hionut, ja…
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
