Etsimästäsi kohdasta Seamus Heaneyn teoksesta ”The Cure At Troy” ei valitettavasti ole suomennosta. Suomeksi on ilmestynyt kolme kokoelmaa Heaneyn runoja sekä joitakin yksittäisiä suomennoksia kirjallisuuslehdissä, mutta mihinkään niistä ei sisälly katkelmia ko. teoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi
Ojanpiennarten kuningas / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1995)
Ukkosvaloa / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1997)
Soran ääniä : Seamus Heaneyn runoja / valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 2007)
Tässä asiassa teidän kannattaa kääntyä suoraan Kansalliskirjaston puoleen.
Kansalliskirjaston yleisneuvonnan yhteystiedot:
kk-palvelu@helsinki.fi
02941 23196 (arkisin 10–17, ke 10-20, parittomien viikkojen la 9–16)
Kansalliskirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voisimme toki olla yhteydessä Kansalliskirjastoon puolestanne, mutta mikäli teille tulee tarvetta lisäkysymyksiin, lienee parempi, että mukana ei ole välikäsiä.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ voi tarkistaa tekijän nimen mukaan, onko hänen teoksiaan suomenettu. Kyseistä Napoleon Hillin teosta ei ole suomennettu. Yleisten kirjastojen verkkopalvelusivulta http://www.kirjastot.fi/ voi katsoa ulkomaisten kirjastojen kokoelmatietokantoja. Ruotsin korkeakoulu- ja tutkimuskirjastojen yhteistietokanta Libriksestä
http://www.libris.kb.se/avancerad.sokning.html löytyy tieto, että kyseinen Napoleon Hillin teos Think and
grow rich! on ruotsinnettu: Tänk rätt, bli framgångsrik! Kustantaja on Institut för personlig utveckling ja kirjasta on otettu useampia painoksia (ISBN 91-85988-01-4 (1-3.p.) ja ISBN 91-85988-05-7 (4.-8.p.)). Tätä ruotsinnosta ei ole Turun…
Löydät lehden pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta, jossa sitä voi käyttää ja kopioida lukusalissa. http://www.lib.helsinki.fi/
Lehteä on lukusalikäytössä myös Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa. http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Jos haluat lehden tai artikkelikopion kotiin, voit tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät alla mainitut suomalaisten kartanoiden ruokaperinnettä käsittelevät kirjat:
- Urajärven kartanon keittokirja : Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905-1910 / [kirjoittaja: Jouni Kuurne] (2014)
- Tertti : kartanon keittokirja / [teksti ja toimitustyö: Mikko Takala] (2014)
- Makuja mahtipitäjästä : ruokaa, kulttuuria, tarinoita / Laura Kolbe, Birgitta Stjernvall-Järvi, Vuokko Virolainen, Mervi Pasanen (2011)
- Laukon kartanon keittiössä / Leena Lagerstam (2008)
- Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria : Imatran seudun gastronomiaa ja kartanoelämää / Risto ja Ritva Lehmusoksa (2008)
- Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.) (2003)
-…
Runo on Lauri Pohjanpään ja se löytyy ainakin Pohjanpään Valituista runoista (esim. Pohjanpää, Lauri : Valitut runot. - 8.laaj. p. 1979 s.346). Runon nimi on tosiaan Lapsi on kuollut.
"Pihalla on pieni, avoin arkku,
siinä nukkuu valkeana vainaa..."
Hei!
Alla muutamia kirjaston kokoelmista löytyviä lastenkirjoja, joissa käsitellään tai sivutaan päiväkotielämää. Listan kirjat ovat kotimaisia kuluvan vuosituhannen aikana julkaistuja kirjoja. Päiväkotielämää sivutaan toki myös käännöskirjallisuudessa, näissä esillä todennäköisemmin suomalaista päiväkotikulttuuria. Laajempaa listaa kirjoista voit halutessasi selata Keski-kirjastojen verkkokirjastossa esimerkiksi asiasanojen päivähoito, päiväkodit tai esikoulu avulla. Tarkentamalla hakutulosta asiasanalla lastenkirjallisuus, saat tuloksesta esiin erityisesti lapsille suunnattua luettavaa.
Harainen, Pirkko: Emma menee esikouluun
Havukainen, Aino: Tatu ja Patu päiväkodissa
Hirvonen, Hannu: Sadan asteen eskarikuume
Kallio,…
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Kuva kannattaa liittää mukaan, se helpottaa tunnistamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista (muun muassa Bukowskis), joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille. Kuvaston taiteilijaluettelo ja Kuvataiteilijamatrikkeli.
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo Kuva vuodelta 1899. https://fi.wikisource.org/wiki/Kuvahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/990864?term=Mun&ter…
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
Kirjastosta löytyy seuraavia julkaisuja, joissa on sekä nuotit että sanat:
Disneyn laulukirja
The Walt Disney songbook
Disney classics: easy guitar
Collins: Tarzan. piano, vocal, guitar
It's easy to play Disney
Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia
Osa näistä on tällä hetkellä lainassa mutta voit varata ne kirjastossa.
Sentencediltä ei ole yhtään nuottia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Stratovariuksen nuotti "Visions - band score" on olemassa parissa Espoon kir-
jastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/ ). Netistä löydät molempien bändien tabulatuureja
osoitteesta http://muusikoiden.net/tabulatuurit/ .
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu muutama naisten kirjoittama "kirjeenvaihtokirja":
Kristiina Haataja, Ulla Pernu: Viiltoja (Avain, 2008)
Nina Banerjee-Louhija, Riikka Juvonen: Pidot Huippuvuorilla : kirjeenvaihtoa uskalluksesta, unelmista ja vastoinkäymisistä (Kirjapaja, 2009)
Li Andersson, Susanna Koski: Punavihreä, sinivalkoinen : keskustelukirjeitä (Minerva, 2014)
Hannimari Heino, Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018)
Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pohjois-Haagan kirjasto on avoinna tänään perjantaina 22.1.21 klo 9 - 16.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjast…
Kirjastojen aukioloajat voitte tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjasto kohdalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen".
Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.
Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä.
Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi.
Porvoon kaupunginkirjastossa on nyt paikalla vain 2002 painos em. kirjasta. Sen mukaan ko. kolikon arvo oli silloin kunnosta riippuen yhdestä eurosta sataan euroon. Yleisin hinta oli 1,50 €.
Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu.
Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
