Viimeisin Sinttu-sarjan osa Kultainen Sinttu julkaistiin suomeksi vuonna 2023. Ainakaan tänä vuonna sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi, eikä myöskään sarjan ruotsalaisen kustantajan, Bonnier Carlsenin, nettisivulta löytynyt tietoa uudesta osasta. Vuonna 2022 ilmestyi suomeksi ensimmäinen osa sarjasta Sami ja Sinttu, jota on ruotsiksi ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen. Tähänkään sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi ainakaan tänä vuonna. Lin Hallbergilla ei ole omia kotisivuja netissä, mistä voisi käydä vakoilemassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, joten tämän pitemmälle tulevaisuuteen emme valitettavasti näe.
Internetin sivuilta ei näytä löytyvän suomenkielistä nimeä kyseiselle hahmolle. Myöskään Kotkan pääkirjastossa paikalla olleissa DC Comicsin suomenkielisistä teoksissa ei ainakaan nopealla silmäyksellä esiintynyt Shrapnelia tai sen näköistä hahmoa. Hakemalla sanalla dc comics suomenkielisiä teoksia Kymenlaakson kirjastojen tietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta saa kyllä listan suomenkielisistä dc comicsin sarjakuvista, mutta listan tietojen perusteella ei voi sanoa, esiintyykö Shrapnel tai sen näköinen suomenkielinen hahmo teoksissa. Sen kuitenkin voi sanoa, että listan teosten nimissä ei ole sellaista nimeä, joka voisi olla suora käännös shrapnel-sanasta.
Kyselemiäsi ohjeita siitä, miten pakettimersuun saisi moottoripyörän kuljetustilan ja makuupaikan ei löytynyt hakemistani tietokannoista (ALEKSI, EBSCO). Sen sijaan moottoripyöräharrastukseen liittyviä nettisoisoitteita on runsaasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/motskat.htm . Neuvoisin selaamaan niitä. Vastaavia autosivuja on osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/autot.htm . Moottoriurheilulinkkejä on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu4.htm . Kysymykseen voi hakea vastausta myös Suomen standardisoimisliitosta, osoite: http://www.sfs.fi/standard/index.html
Muistelemasi ohjelma on yhdestätoista 11 minuutin ja 9 sekunnin mittaisesta lyhytelokuvasta koostuva episodielokuva Syyskuun 11. päivä (11'09"01, 2002). Siinä yksitoista ohjaajaa eri maista käy läpi syyskuun 11. päivän terrori-iskun herättämiä ajatuksiaan ja tunteitaan dokumentin tai fiktion keinoin: Youssef Chahine (Egypti), Amos Gitai (Israel), Shohei Imamura (Japani), Alejandro G. Iñárritu (Meksiko), Claude Lelouch (Ranska), Ken Loach (Iso-Britannia), Samira Makhmalbaf (Iran), Mira Nair (Intia), Idrissa Ouedraogo (Burkina Faso), Sean Penn (Yhdysvallat), Danis Tanovic (Bosnia ja Hertsegovina). Ken Loachin osuus palkittiin Venetsian filmijuhlilla vuonna 2002.
Elokuva on esitetty TV1:n ohjelmistossa 10.9.2004 ja 14.9.2006.…
Onko tähän aiheeseen liittyvä standardi SFS-EN 519 Sinulle jo tuttu? Sen nimi on "Rakennesahatavara. Lajittelu. Koneellisesti´lujuuslajitellulle puutavaralle ja lajittelukoneille asetetut vaatimukset".
VTT on julkaissut Camilla Lindgrenin diplomityön Sahatavaran visuaalinen ja koneellinen lujuuslajittelu, 1997, ISBN 951-38-4529-X. VTT:n www-sivuilla on tietokanta organisaation piirissä tehdystä tutkimuksesta ja julkaisuista;
osoite on . Hakusana sahatavara tuotti aika paljon viitteitä, mutta em. kirjaa lukuunottamatta ei nähdäkseni mitään juuri tähän aiheeseen liittyvää. Kannattaa ehkä kuitenkin käydä selailemassa.
Lieneekö vuonna 1982 julkaistusta Sahatavaran lujuuslajitteluoppaasta mitään hyötyä? Sen tekijä on Risto Lipitsäinen.…
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Hei, ehdottaisin kuitenkin Karman kuvittaamaa Vattumatoa. Osa kuvista on mustavalkoisia, suurin osa tarinasta tapahtuu vattumetsässä ja vattukuninkaalla on komea vadelmahattu. Sadusta on myös Veronica Leon kuvittama versio, mutta tässä kirjassa ei ole vattuhattuista hahmoa. Kukka- ja marjahattuisia hahmoja on myös Beskowin kuvakirjoissa, vadelmahattuja löytyy ainakin Vuosisadusta. Mutta jos mikään näistä ei ole se oikea lapsuuden kirja, voimme jatkaa etsimistä.
Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven…
Pelkästä sähköisestä huutokaupasta Helsingin kaupunginkirjastosta tai pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy aineistoa. Alla mainituista, Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista uskoisin aihetta käsiteltävän. Kaikki kirjastojen kirjat ovat lainassa tällä hetkellä, joten asiaa ei voi tarkistaa.
- Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot / Elise Pekkala, Mika Pohjonen (2014)
- Yrityksen hankintaopas : julkiset hankinnat yrityksen näkökulmasta / Pauliina Karinkanta (toim.) ; Annamari Kontio, Tarja Krakau, Tapio Lahtinen, Susan With (2012)
- Eskola, S. & Ruohoniemi, E. / Julkiset hankinnat (2011)
- Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat 2012 / toimittaja: Tuomas Kokkonen (2011)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aiheesta…
Kysymyksestä ei selviä, tarkoitatko suhteellisen realistista vai enemmän tieteiskirjallisuutta. Samoin sitä kelpaako lasten/nuorten kirjat.
Tässä olisi kuitenkin aluksi joitain. Teemahan oli suosittu 50-70-luvuilla erityisesti nuortenkirjoissa. Olen listannut nuo nuoremmille tarkoitetut erikseen.
Toivottavasti näistä loytyy sopivia.
Erkki Ahonen: Paikka nimeltä Plaston, Kuumatka sekä nuortenromaaneja mm. Syvä matka
Veikko Karumo: Olenko minä nyt kuussa?
J. Pekka Mäkelä: useita kirjoja
Heimo Susi: Kentauri
Tero Niemi & Anne Salminen: Nimbus ja tähdet (novelleja)
Markku Turunen: Juuston pimeä puoli, eli, kosminen virtahepo saapuu Maata kiertävälle radalle
Joni Léman: Hopestar
Rainer Granit: Lähtölasku 47
…
Tuoreen valkosipulin saatavuus vaihtelee talvisin. Sitä saattaa olla saatavissa kauppahalleista tai suurimpien tavaratalojen elintarvikeosastoila.
Parhaiten niitä on silloinkin tarjolla kevättalvella, ja ne tulevat Välimeren maista.
Hei
Suomen yleisistä kirjastoista eikä Varastokirjastosta näyttäisi löytyvän ko. vuoden painosta. Voisit kokeilla Pyhän Ursulan seurakunnasta, voisivatko he toimittaa sinulle kaipaamasi dokumentit. Tässä linkki heidän sivuilleen: https://pyhanursulan.com/katekismus-1953-i/
Jos linkki ei aukea suoraan, kopioi osoite osoiteriville.
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Äestyksessä maata pehmennetään ja hienonnetaan traktorin perässä vedettävällä äkeellä. Äkeessä on terävät piikit tai "kynsillä" varustetut pyörivät levyt, jotka rikkovat maan pinnan ja kääntävät maata. Äes ei käännä maata yhtä syvältä kuin kyntöaura. Äkeitä on useita eri tyyppejä. Äestyksellä pyritään tekemään maata kuohkeammaksi ja tasaisemmaksi kynnön jäljiltä, poistamaan rikkaruohoja tai luomaan matalia vakoja, joihin puiden taimia voidaan istuttaa. Lähteet:Äes – WikipediaMAAN MUOKKAUS JA KYLVÖTunnetko jo maanmuokkaus-menetelmät? - Stora Enso Metsä
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
The Picador book of wedding poems (Picador, 2012) sisältää niin vanhempaa kuin uudempaa häärunoutta ja voisi olla katsomisen arvoinen.
Internetissä on paljon häärunosivustoja, mutta suosittelu on vaikeaa. Kannattaa ehkä melkein itse selata niitä. Sivuja löytyy laittamalla Googleen hakufraasiksi wedding poems.
Jos tarkoitat Kouvolan pääkirjastoa niin meiltä löytyy niteet sekä musiikkiosaston hyllystä että meidän varastosta. Näyttää olevan Valkealaa lukuunottamatta kaikissa Kouvolan kirjastopisteissä hyllyssä ja Valkealaankin sen saa nopeasti tilaamalla.
