Kirja jossa varmasti kerrotaan lasten ja vanhempien yhteisten lukuhetkien tärkeydestä on Aikaa lapselle: Lukuhetki päivässä (Grönholm, Maj-Britt, Opetushallitus 1996). Pienten lasten taidekasvatusnäkökulmasta kirjallisuutta käsitellään kirjassa Elämysten alkupoluilla: lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen (Toim. Seija Karppinen, Arja Puurula, Inkeri Ruokonen, 3.p. 2007).
Lukukeskuksella oli muutama vuosi sitten Lukuleikki-kampanja, johon liittyi kirjanen Lukulahja lapselle (Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen). Se sisältää loruja ja lukuvinkkejä, mutta myös pieniä artikkeleita kirjallisuuskasvatuksesta ja lastenkirjallisuudesta. Kirjasen voi löytää kirjastoista mutta myös Internetistä:
http://www.lukukeskus.fi/www/uploads/pdocument/…
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://…
En valitettavasti löytänyt Commodore VIC-20 tietokoneen Suomen myyntitilastoja mistään. Maailmanlaajuisesti se oli ensimmäinen tietokone, jota myytiin yli miljoona kappaletta. Alla linkit joissa lisätietoa kyseisestä Commodore-mallista, Suomen ensimmäisiä käyttäjiä sekä harrastajien Facebook-ryhmä.
Lisätietoa tietokonemallista:
http://oldcomputers.net/vic20.html
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/vic20.htm
106 ensimmäistä VIC-20 käyttäjäkerhon jäsentä:
https://histdoc.net/historia/vikki.html
Commodore-harrastajien Faebook ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/927335620622050/
Ylen usein kysytyissä kerrotaan, että Ylellä on myynnissä myös radiossa ja televisiossa esitettyä draamaa, asiaa ja lastenohjelmia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/26/ohjelmat-mita-voin-ostaa-tallenteina
Arkistomyynnin sivulla annetaan lisätietoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon ja sieltä pääset tekemään tilauksen https://www.lyyti.fi/reg16/?p=choose&uid=242279-1902371225.
Ylen viihde- ja draamamateriaalia löytyy myös Elävästä arkistosta, https://yle.fi/aihe/elava-arkisto/tv-ohjelmat ja Areenassakin on klassikkoja ja toivottuja, https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/elokuvat.
Elonetissa voi katsella elokuvia https://elonet.…
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tervehdys kirjastolta!
Tällä hetkellä kirjaston ei ole mahdollista hankkia näitä Roland af Hällströmin 50-luvulla ohjaamia elokuvia DVD-formaatissa. Yleisradion Tallennepalvelu, joka omistaa oikeudet, on tallentanut elokuvat vain VHS-nauhalle. Lappeenrannan kirjastolla on molemmat elokuvat nauhamuodossa pääkirjaston hyllyssä tällä hetkellä.
Opiskelu Yrkesinstitutet Prakticumissa on kolmivuotista kaikilla linjoilla.
http://www.prakticum.fi/suomeksi
http://www.prakticum.fi/
Lisäksi oppilaitoksessa voi opiskella aikuiskulutuslinjalla. Siellä koulutusten kesto vaihtelee.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Pääkaupunkiseudun aineistotiekannasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanalla digitaalitelevisio teos: Digi-tv-työryhmä / Digitaalinen televisio ja Suomi / Liikenneministeriön julkaisuja, 1998, 23. Saatavuustiedot selviää myös ao tietokannasta.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa asiasanalla digitaalitelevisio kolmetoista viitettä mm.Teinilä-Smíd, Inari Sisällöntuotanto digitaalisen television ympäristössä, esitutkimusraportti Tampereen yliopisto, 2000 ja Pantzar, Eero Laajeneva mediakenttä ja digitaaliajan televisiotoiminnan resurssit Tampereen yliopisto, 2000. LINDAAn on pääsy mm Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemilta.
Teknillisen korkeakolulun sivulta http://otatrip.hut.fi/tkk/tutkii/ löytyy…
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia…
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä…
Kappale löytyy nuottijulkaisusta
Tekijä Chydenius, Kaj, (säv.)
Teos Kalliolle kukkulalle : Ja muita vanhoja laulutekstejä uusina sävellyksi nä ; Laululle ja pianolle sovittanut ja tekstannut Kauko Ero ; Kuvitus Inna Aarniala ja Ritva Järvelä
Julktiedot Helsinki : Love Records, c1970
Julkaisun saatavuuden voit tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ), jonka kautta voit myös tilata sen haluamaasi pääkaupunkiseudun kirjastoon, jos Sinulla on kirjastokorttiisi liitetty tunnusluku (PIN-koodi). Ellei tunnuslukua ole, voit tehdä varauksen myös puhelimitse soittamalla lähikirjastoosi. Varaus maksaa 0,50 euroa.
Kysymääsi kirjaa ei ainakaan vielä ole Hyrynsalmen kirjastossa. Se on julkaistu tänä vuonna. Voit tiedustella suoraan kirjastosta, onko kirja tulossa kokoelmiin tai mahdollisuutta varata kirja toisesta kirjastosta. Linkki kirjaston aineistotietokantaan: http://www.havukka.net/ ja kotisivulle: http://www.hyrynsalmi.fi/kirjasto/
