Olisikohan kyseessä itävaltalainen body art –taiteilija Rudolf Schwarzkogler (1940-1969), jonka huhutaan kuolleen leikatessaan peniksensä irti esityksessä. Todellisuudessa hän sai surmansa hypätessään ”taiteen nimissä” ikkunasta. Oulun kaupunginkirjastossa olevista kehotaidekirjoista ei Schwarzkoglerista löytynyt tietoa, mutta googlettamalla voi hakea netistä. Osoitteesta http://www.galerie-krinzinger.at/kuenstler/schwarzkogler/schwarzkogler_… löytyy myös joitakin kuvia hänen esityksistään.
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
Venäjä oli todella osana aseellista konfliktia Persiassa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuoden 1914 loppupuolelta aina Venäjän vallankumoukseen vuoteen 1917 asti. Virallisesti Persia oli puolueeton sodan aikana, mutta käytännössä alueella oli niin Britannian kuin Venäjänkin joukkoja. Brittiläis-venäläinen akseli kahakoi alueella ottomaaneja vastaan etujaan valvoessaan. Alue oli strategisesti kiinnostava luonnonvarojensa sekä keskeisen sijaintinsa takia.
Brittien ja afgaanien välillä ei sodittu 1. maailmansodan aikana - tosin alle vuosi sen päättymisen jälkeen erillisessä konfliktissa, toukokuusta elokuuhun vuonna 1919. Kyseessä oli kolmas afgaanisota, jossa vaikuttivat taustalla Afganistanin itsenäisyyspyrkimykset vastoin Brittiläisen…
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä Millennium-kirjastojärjestelmä, jonka osa HelMet-aineistohaku on.
Millenniumin ja HelMetin toimittaja on amerikkalainen Innovative Interfaces (www.iii.com). HelMet-aineistohaun ulkoasun suunnitteluun on osallistunut graafikko Sampo Mäkelä.
Millennium-järjestelmä ei ole käytössä muissa Suomen kirjastoissa, mutta esim. Ruotsista ja Virosta löytyy järjestelmän käyttäjiä.
Robert Jordanin Ajan pyörä -kirjasarjan 24. osa Unten veitsi ilmestyi huhtikuussa suomeksi Karistolta. Tilauksessa ollutta teosta on hankintajärjestelmämme tietojen mukaan saapunut 31. toukokuuta Helsingin kaupunginkirjastoihin. Kirjojen vastaanottoon ja käsittelyyn menee jonkin aikaa, mutta heti kun teoksen nide- ja tilaustietueet on syötetty järjestelmään ja niteet on selvitetty KÄSITTELYSSÄ-tilasta, voit tehdä opuksesta varauksen.
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Joitakin Andrew Lloyd Webberin kappaleita on sanoitettu suomeksi. Et kuitenkaan kertonut, haluatko kappaleet nuotteina, äänitteinä vai missä muodossa. Niinpä suosittelen, että menet Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/), kirjoitat tekijäksi Webber Andrew Lloyd ja valitset kielivalikosta suomen.
Saat tulokseksi sekä äänitteitä ja nuotteja että myös videokasetin elokuvasta Evita (jossa laulujen käännökset eivät kuitenkaan ehkä ole laulettavassa ts. runomuodossa).
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its…
Sirkka-sanan alkuperää merkityksessä "nauhareiän metallivahvike" ei tiedetä, mutta arvellaan, että sana viittaisi metaforisesti hyönteiseen. Ks. etymologinen sanakirja.
Uuden PIN-koodin saa vain käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Mukana tulee olla jokin valokuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Kollegani selvityksen mukaan Paul Bourgetin Toinen rakkaus ei ole romaani vaan lähinnä novelli tai pienoisromaani. Hakuteoksissa ja tietokannoissa ei ilmeisesti tämän takia mainita sen alkuperäistä nimeä. Kertomus on ilmestynyt Bourgetin teoksessa "L'irréparable: Deuxième amour; Profils perdus" sen kahdesta kertomuksesta ensimmäisenä. Toisen rakkauden alkuperäinen nimi siis lienee Deuxième amour.
Kertomus löytyy sivuilta 141-237 sähkökirjasta alla olevan linkin kautta:
https://archive.org/details/lirrparabledeux01bourgoog
Paul Bourgetilta suomennettuja teoksia ovat myös nämä:
- Avioero
- Kuoleman tarkoitus
- Luvattu maa
- Opetuslapsi
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
