Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy…
Näyttäisi siltä, että kirja on ollut aiemmin luettavissa vapaasti eKirjaston kautta, mutta että se olisi nyt tarjolla vain myytävänä Ellibissä. Sen sijaan paperisena teosta on useammassa yleisessä kirjastossa, vaikkakaan ei Pikikirjastoissa. Lähikirjastosi kautta voisit saada sen kaukolainaan.
Kurt Lewinin tunnettua kenttäteoriaa on mm. sovellettu yritysten muutosprosessien kuvailemiseen, mutta "Force Field Analysis" -nimistä kirjaa en löytänyt.
Lewinin kirjoja voi paikallistaa Linda-tietokannan avulla, osoite on
http://finna.fi
Kurt Lewinin "Field theory in social science: selected theoretical papers" tai "Resolving social conflicts: selected papers on group dynamics" ovat hyviä vaihtoehtoja.
Kysymiesi Chydeniuksen kappaleiden nuotteja ei näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista. Nuotteja ei myöskään löytynyt Violasta, joka on musiikkiaineistojen yhteistietokanta, joka sisältää suuren osan Suomessa julkaistusta musiikkiaineistosta. Todennäköisesti näiden kappaleiden nuotteja ei ole siis julkaistu ainakaan vielä.
Chydeniuksen nuottikirjassa Tyttö ja tanssiva karhu vain nimikappale on sama kuin Taru Nymanin cd-levyllä.
Sähköisestä laskutuksesta löytyy Aleksi lehtitietokannasta hakutavasta riippuen 7-20 artikkelia, muutama ruotsinkielellä ja Lindasta= yliopistokirjastojen yhteistietokanta 7 erilaista tutkimusta. Niistä uusin on Hokkanen: Tietoturva sähköisessä laskutuksessa, 2004.
Pitäjänmäellä on ollut paljonkin autoliikkeitä. Pitäjänmäki-seura on kerännyt muistitietoa Pitäjänmäestä Pitäjänmäki muistelee -projektissa mm. alueen autoliikkeistä. Alla olevat muistelmat päättyvät 1970-luvulle. Alla linkki sivustolle:
https://pitajanmakimuistelee.com/elinkeinoelama/autoliikkeiden-pitajanm…;
Lisää tietoa kirjasta "Fiude" : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
"Isäni poltti viskin" on kolmannen säkeistön alku Helsingiuksen laulussa, ei eri versio. Hieman eri sanoilla kappaletta ovat laulaneet Liljan Loisto ja Pirkan Neidot, mutta nämäkään eivät ala tuolla kohdalla ja se on muodossa "minun isäni keitti viinaa".Kirjastoissa ei ole nuotteja Helsingiuksen versiosta, netin sointusivustoilta löytyy soinnut ja sanat. Liljan Loiston ja Pirkan Neitojen versioista ei löytynyt mitään.Kirjastoissa on nuotteja englanninkielisillä sanoilla, erityisesti Joan Baezin versiota: Joan Baez Songbook (linkki Piki-verkkokirjastoon). Kappaleen englanninkielinen nimi on Copper Kettle. Tikkurilan musiikkivarastossa on folkmusiikkikokoelmia, joista kappale löytyy, esim. All American Folk ja Folk Music's Greatest Hits (…
Kiitos ehdotuksestasi! Välitän toiveesi kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä suunnitteleville henkilöille.
Oulun kirjastoissa toimii jo muutamia lukupiirejä. Niihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan lukupiirin kirjasta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lukupiirit löytyvät kirjaston sivuilta https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjallisuustapahtumat .
Nykyisessä verkkokirjastossa www.outikirjastot.fi on mahdollisuus lisätä tageja kuvaamaan teoksen sisältöä https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kohaukk
Verkkokirjastomme on muuttumassa Finnaksi lähiaikoina https://www.finna.fi/
Tietoa lukupiireistä netissä https://www.lukupiirit.fi/4
Yleisradiolla on Lukupiiri verkossa https://yle.fi/aihe/ohjelma/lukupiiri
https://soundcloud…
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan…
Kustantaja on suomentanut kirjailijan seuraavat teokset: Väristys, Häivähdys ja Ikuisuus. Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, aikooko kustantaja suomentaa Stiefvaterin muita teoksia. Voit tiedustella asiaa kustantajalta http://wsoy.fi/yk/
Kirjastokortin saamiselle ei Oulun kaupunginkirjastossa eikä Kempeleen kirjastossa ole alaikärajaa. Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta ja voi päättää minkä ikäisenä lapselle hankitaan kortti. Eli 2 kk ikäisellekin voi hankkia kortin.
Boazobigálus eli Juokse kellokas -joiun alkuperästä on saatavilla vain vähän tietoa. Musiikin tietokannoista ei löydy tekijää, ainoastaan maininta traditional eli säveltäjä on tuntematon. Sävelmä löytyy monista nuottikokoelmista ja usealta kokoelmalevyltä, joissa sen alkuperäksi on merkitty joko "joiku Utsjoelta" tai "joiku Inarista". Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Arvo Ylitalo.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Liikenne- ja viestintävirastolla, Traficom, on ajokortti-info.fi-sivusto, jossa on ajokortteihin liittyvää tietoa.
Sivuston mukaan kuorma-auton ajamiseen tarvitsee C-luokan ajokortin ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen CE-luokan ajokortin.
C- tai CE-luokkien ikäraja on 21 vuotta. Mahdollista on saada C- tai CE-luokan ajo-oikeus 18-vuotiaana, jos on kuorma-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys.
Lisää sivulla: https://ajokortti-info.fi/fi/
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
Satakirjastojen tietokannasta osoitteesta https://www.satakirjastot.fi käy ilmi, että Kankaanpään kotiseutukokoelmassa lehtiä on vuodesta 1939 eli perustamisvuodesta alkaen vuoteen 1982 asti. Väliltä tosin puuttuu joitakin vuosia, joten en tiedä, johtuuko se siitä, ettei lehti ole ilmestynyt niinä vuoksina.
Lehdet näyttävät olevan Kankaanpäässä mikrofilmattuinakin. Mikrofilmiltä niitä voi toki lukea myös Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Kankaanpäänkirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.kankaanpaa.fi/sivistyskeskus/html/fi/kirjasto.html. Kansalliskirjaston sivut puolestaan löytyvät osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi.
