Se on julkaistu suomeksi kokoelmassa "Vuosisadan rakkaustarina" (Tammi, 1978). Ruotsiksi alkuteos on kokoelmassa "Århundradets kärlekssaga". Vuoden 2002 painoksessa runo on sivulla 153.
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Suomenkielellä löytyy artikkeleita Brad Pittistä Helsingin Sanomien verkkoliitteestä. Verkkoliite on käytettävissä kaikissa kirjastoissa. Verkkoliite on myös Helsingin Sanomien tilaajien hankittavissa. Kaikissa kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, josta saa selville missä lehdissä on kirjoitettu halutusta aiheesta. Löysimme Brad Pittistä yhden artikkelin, joka on julkaistu Anna-lehdessä (Anna 1996, nro 10, sivut 114-119). Kyseinen Anna-lehden numero löytynee pääkirjastosta Itä-Pasilasta (uutisalueen puh. 310 85426). Lehteä ei lainata ulos, mutta siitä voidaan ottaa kopio.
Englanniksi löytyy sekä kirjallisuutta (esim.elämäkerta) että myös artikkeleita musiikkilehdissä. Jos olet kiinnostunut, voit kääntyä esim. Kontulan…
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa…
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Satakielelle kokoelmasta Luomiskuut (1939).
Runoja voi etsiä monesta paikasta. Googlettamisesta on usein apua - niin oli tämänkin runon löytämisessä. Alla muutama esimerkki.
Moniin kirjastotietokantoihin on "avattu" runonkokoelmien sisältöä, jolloin niistä löytyy runot nimen ja usein myös alkusäkeen avulla. Tällöin runot löytyvät helposti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta https://finna.fi/.
Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottaman käännösrunoaiheisen viitetietokannan avulla.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) klassikkotietokannassa on useiden suomalaisten runoilijoiden teoksia:
https://kaino.kotus.fi…
Kyseessä on Jerry Högstedtin vanhaan irlantilaiseen kansansävelmään pohjautuva Pikku Nukkumatti. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Kerttu Mustonen.
Löydät laulun sanoineen esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 4 (toim Aapleli Vuoristo, useita painoksia, s. 96).
https://finna.fi/Record/ratamo.38067
Hei! Voisiko kyseessä olla Denis Vinokurin Tuli, maa, vesi: hyvinvointia kiinalaisesta lääketieteestä? Tässä linkki kirjaan Helmet.fi -sivulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182054
Kirja on julkaistu vuonna 2015, joten se on hieman uudempi kuin antamanne aikaraja.
Hei,
Kyseessä voisi olla norjalainen Pilvikallion vauhtikisat (Flåklypa Grand Prix, 1975 ; ohj. Ivo Caprino). Polkupyöränkorjaaja ja kaksi apulaista asuu mökissä ja autokisa on aiheena. Animaatio on hieman samantyylinen kuin mainitsemasi Morso. Tätä kyllä muistellaaan paljon ja kyseessä taitaa olla Norjan katsotuin elokuva.
Tämä löytyy useista kirjastoista DVD-tallenteena osana Caprinon ihmeelliset seikkailut -sarjaa.
Osat: 1: Pilvikallion vauhtikisat --- 2: Karius ja Baktus ja muita tarinoita --- 3: Musiikkia ullakolla ja muita tarinoita --- 4: Tuhkajussi ja nälkäinen peikko ja muita tarinoita.
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Voisiko yrityksen nimi jonka haette olla Barker Textiles (Barker-Littoinen Oy)? En löytänyt tietoa Brahe Textiles yrityksestä.
Barkerista voi löytää jonkun verran tietoa netistä, mutta myös näissä kirjoissa:
Leinonen, Kaarina (toim.): Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta (1987)
Hyllyssä 64.3 LEI
Juva, Einar W.: John Barkering Puuvillatehdas 1843-1933 (1933)
Hyllyssä 64.3 JUV
Molemmat kirjat löytyvät Turun pääkirjastosta.
Sukunimi tietokantaan täytyy todella muuttaa kirjastossa esittämällä henkilökortin. Osoitteenmuutoksen voi tehdä netissä etusivun http://www.helmet.fi vasemmassa palkissa olevasta Osoitteenmuutos linkistä.
Hei,
netissä olevasta nuortenkirjailijoiden matrikkelista osoitteesta:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml
löytyy perustietoa jonkin verran, lisäksi kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (toim. Ismo Loivamaa, löytyy meiltä ainakin sekä Kirjallisuus- ja kielitiede- että lapset ja nuoret -osastoilta pääkirjastosta luokasta 86.1103) on hänestä lyhyehkö artikkeli.
Etelä-Suomen Sanomissa on hänestä julkaistu haastattelu 23.5.2003 otsikolla: Marita Hauhia ei suostu siistimään kiroilua kirjakieleksi. Meillä ei kuitenkaan näin vanhaa numeroa ole, mutta kopiota artikkelista voit yrittää tilata kaukolainaksi esim. Lahden kaupunginkirjastosta. Kopio on maksullinen ja kaukolainapyynnön voit täyttää missä tahansa…
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa…
Haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit lisääntyvät nopeasti huoneenlämpöisissä elintarvikkeissa. Erityisen herkkiä haitallisten bakteerien kasvulle ovat mm. valmistettu liha, lämpökäsitellyt lihatuotteet, meijerituotteet (esim. maito ja kerma), kananmunatuotteet (esim. majoneesi) ja äyriäiset ja kalatuotteet.
Pakastaminen ei tuhoa mikrobeja vaan ainoastaan hidastaa tai pysäyttää niiden lisääntymisen. Sulatuksen jälkeen mikrobit jatkavat toimintaansa, ja sulatettu ruoka pilaantuu nopeasti. Ruokamyrkytyksen aihettavat ruokatavarat voivat edelleen näyttää, tuoksua ja maistua aivan normaaleilta, joten aistinvaraisesti riskiä ei voi arvioida. Näin ollen 6 tuntia huoneenlämmössä olleet leivonnaiset kuuluvat riskiryhmään, eikä…
Musiikkikasvatuksen ja musiikkipedagogin opintojen valintaperusteet ja hakukelpoisuusvaatimukset löytyvät opintopolku.fi-sivulta ja myös oppilaitoksen omilta sivuilta. Vaattimukset vaihtelevat oppilaitoksittain, alla Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston vaatimukset. Ainakin Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen ohjeissa sanotaan, että esitettävän soitto- tai laulunäytteen on oltava vaativuudeltaan musiikkioppilaitosten perustaso 3:n mukainen kappale (ulkoa tai nuoteista lukemalla).
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.20799364185
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.99682088101
Kun keväällä 2019 Helsingin kaupunginkirjasto siirtyi kellutusjärjestelmään, otettiin käyttöön myös aineistohotelli. Aineistohotelliin lähetetään väliaikaisesti aineistoa, jolla ei ole tietyllä hetkellä suurta kysyntää. Aineistohotellissa olevaa aineistoa voi varata normaaliin tapaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varsinaista yleisesitystä Suomen kirjallisuudesta ei tunnu löytyvän ruotsiksi eikä englanniksi. Tässä pari linkkiä, joista voi olla apua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/9971 En artikelserie om självständighetstidens finländska litteratur och dess upphovsmän sammanställd av Vasa stadsbibliotek
https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Litteratur Uppslagsverket Finland
https://www.biblioteken.fi/litteratur/Svenskfinland
Seuraavat linkit ovat lukion verkko-oppimateriaalia, ne ovat yleisesityksiä, mutta suomeksi:
https://peda.net/porvoo-borg%C3%A5/oppilaitokset/linnajoen-koulu/ol2/%C3%A4idinkieli/t%C3%A4rkeet-hommat/k
https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm …
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjasensuuria käsittelevät teokset:Kielletyt kirjat (toim. Kai Ekholm), 1996 ja Kuvitelmien kieltäjät : feministit ja sensuuri (Duggan, Lisa), 1990.
Lisäksi aiheesta voi etsiä tietoa Internetin hakukoneilla esim. Evrekasta (http://www3.evreka.com/fi/) hakusanoilla sensuuri ja kirjallisuus, jolloin löytyy mm. Kai Ekholmin Kielletyt kirjat: Mitä on sensuuri? (osoitteessa http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/censura.htm)
Myös esim. Yahoosta (www.yahoo.com) voi etsiä tietoa hakusanoilla literature ja censorship.
Lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy aihetta käsitteleviä artikkeleita.
