Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä…
Suomalaiset yleiset kirjastot säilyttävät Keltainen pörssi -lehteä vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Lehteä säilytetään pitempään Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun yliopiston kirjastossa. Lehdet ovat näissä kirjastoissa kuitenkin vain lukusalikäytössä, eli niitä ei saa kotilainaan.
Tässä Kansalliskirjaston yhteystiedot
Postiosoite
Kansalliskirjasto
PL 15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite
Unioninkatu 36
Yleisneuvonta
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Internet: http://www.kansalliskirjasto.fi
Hei,
kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut, että jouduit odottamaan vastausta. Syksyllä tehdyn järjestelmämuutoksen takia, muutamat palvelumme ovat olleet tauolla ja herättelemme niitä taas.
Pyrimme jatkossa ottamaan uutuusluettelon kerran kuukaudessa. Uutuusluettelot ovat luettavissa nettisivuiltamme: http://www3.jkl.fi/kirjasto/uutuus/uutuus.htm
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Joensuun kaupunginkirjaston kotisivulta ( http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/ ) pääset JOKIWEB:iin, kirjaston aineistotietokantaan. Täällä on heti aluksi selitetty, kuinka voit selata, varata ja uusia aineistoa WEB:in kautta.
Varauksen tekoa ja uusintaa varten tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi salasanan, jonka saat kirjastosta.
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Artikkeli on teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. 2001. Lähetin Sinulle Arto-tietokannasta viitteen, jossa on ao. artikkelin ja julkaisun tiedot. Julkaisun tiedot löytyvät myös Lpain kirjaston aieineistohaulla www.lapinkirjasto.fi
On ilmestynyt kirja, jonka nimi on Varkauden rakennuskulttuuria : Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta vuonna 1996. Siinä esitellään sivulta 61 alkaen Käärmeniemen - Lehtoniemen alueelta 23 rakennusta. Mukana on Isotalo; sen numero on 189 sivulla 76. - Niteitä on kokoelmassamme lainauspuolella ja käsikirjastossa ja varastossa.
VHS-kasettien digitointiin täytyy varata aika etukäteen. Alla on linkki Myllypuron mediakirjaston yhteystietoihin.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista myös Pasilan kirjastossa. Toisesta linkistä löydät yhteystiedot Pasilan kirjaston lehtiosastolle, jonka yhteydessä digitointipiste sijaitsee.
http://www.lib.hel.fi/Page/96b70ce8-753e-4713-8ed9-18100cc94bb2.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietokoneet/
Kustannusosakeyhtiö Otavan ulkomaanoikeuksia edustavalta Otava Group Agencylta kerrottiin, että Riikka Pulkkisen Totta-romaanin ruotsinnos on tehty vuoden 2011 erikoislaitoksen pohjalta. Ko. laitoksessa on mukana lisäjakso, jonka kirjailija kirjoitti luvun 21 alkuun. Kirjassa ei siis ole ylimääräistä lukua vaan ainoastaan lukua 21 on muutettu: sitä on täydennetty alusta muutamalla lisäsivulla sekä paria lausetta loppupuolelta on muutettu.
Lähde:
Otava Group Agency
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja…
Kyseessä voisi olla Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Capurnia Tate. Kansikuvan ja juonikuvauksen löydät esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789512352241.
Arto Vuorjoen teos Elämäni keskeytetyt elämät (Pohjoinen, 2001) kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teosta on yksi kappale, joka on tällä hetkellä Pasilan kirjaston kokoelmissa. Voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta…
Romaania Vestersand ei ole vielä julkaistu ruotsiksi. Kniven i eldenin julkaisi Bonniers, eikä kustantamon sivuilta löydy mitään mainintaa jatko-osasta.
OECD.Stat -tietokannan polusta Health > Health Care Resources > Physicians löytyy tieto lääkäreiden määristä maittain: https://stats.oecd.org/index.aspx?queryid=30171
Yhdysvalloissa lääkärin ammattia harjoittavia (practising physicians) oli vuonna 2017 OECD:n mukaan 849 126.
OECD Data -sivulla on tiedot lääkäreiden määristä 1 000 asukasta kohti maittain: https://data.oecd.org/healthres/doctors.htm
Lisäksi The Federation of State Medical Boards (FSMB) tekee omaa laskentaansa Yhdysvaltain lisensoiduista lääkäreistä (licensed physicians): https://www.fsmb.org/physician-census/
Homer Simpson -niminen poliisisarjan hahmo esiintyi The Simpsons -sarjan 10. tuotantokauden jaksossa Homer to the Max. Jakso esitettiin ensimmäisen kerran Suomessa 29.10.2000 nimellä Homerista Max.
Lähteet:
Simpsons Wiki: https://simpsons.fandom.com/wiki/Homer_to_the_Max
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_televisiosarjan_Simpsonit_jaksoi…
Voisikohan etsimäsi kirja olla englantilaisen Arthur Ransomen Pääskyt ja Amatsonit - romaani reippaista pojista ja tytöistä, Kirja on julkaistu englanniksi 1930, suomeksi 1953 ja 1979 siitä on tullut uusintapainos. Kirjan tapahtumat sattuvat usein koulujen loma-aikana ja siinä liikutaan paljon järvellä. Loma-aikana Walkerin Lontoossa asuvat lapset ja Blackettin tyttäret ystävystyvät. He kutsuvat itseään Pääskyiksi ja Amatsoneiksi ja kokevat monia seikkailuja yhdessä
Ransome kirjoitti henkilöistä useita kirjoja, joista edellä mainittu Pääskyt ja Amatsonit suomennettiin 1953, Pääskylaakso-niminen 1955.
