Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Lainassa olevia videoita ja cd-levyjä voi varata samalla tavalla kuin kirjojakin. Varauksen voit tehdä joko kirjastossa henkilökohtaisesti, puhelimitse tai (jos sinulla on kirjastosta saatu tunnus) myös Internetin kautta. Varaus maksaa. Kun lainassa oleva video tms. palautuu kirjastoon, lähetetään siitä tieto varaajalle.
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Suomen kansallibibliografia Fennican mukaan J.E. Gordonin teosta Structures or why things dont fall down (1978) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Helmet-kirjastoalueella on neljä kaupunkia, joiden kirjastojen käytännöt ja hinnoittelu myös tulosteissa voi vaihdella hieman kaupungeittain. Tämäkään - eri kaupunkien kirjastojen erilaiset hinnat - ei kyllä selittäisi isohkolta tuntuvaa hintaeroa, jos kyse on ollut aivan samankokoisesta tulosteesta eri päivinä. Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen kirjastoon, ja kysyä asiasta siellä tarkemmin, jos tulostehinta ei ole tuntunut ollenkaan oikealta.
Tämä kysymys on meiltä kysytty ennenkin. Laitan alle linkin kollegani vastaukseen vuodelta 2021
Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavoin?
Siihen, ettei tietokone toimi, voi olla todella monenlaisia syitä. Näin vähäisillä tiedoilla on aika mahdotonta neuvoa mitään tarkempaa. Kannattaa silti ainakin tarkistaa, että tietokoneessa ovat johdot kiinni ja sähköjohto kiinni pistorasiassa. Monissa tietokoneissa on myös erillinen virtakytkin, joten on syytä tarkistaa myös, ettei se ole suljettuna.
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan sielläkään ei tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Asiasanoilla itsearviointi tai itsekasvatus löytyy useita viitteitä, joiden näkökulmat saattavat vaihdella paljon. Voit tehdä itsekin vastaavan haun osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama:
Furman: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
Anu Räisänen: Etsi laatu itsestäsi - itsearviointikäytäntöjä (1996)
Mari Aulanko "Johdan itseäni -- aikaa on, energiaa riittää" (1999)
Näiden teosten kirjallisuusluetteloista löytyy varmasti myös lisää sopivaa aineistoa.
Vapaan sivistystoiminnan liiton opintokeskuksen http://www.vasili.fi/ sivuilla on tietoja ja aineistoa aiheeseesta ryhmätoimintaa kehittävä itsearviointi, mm. määritellään se mitä itsearviointi on ja mitä sen edut ovat.
Opetushallituksen sivuilla http://www.edu.fi/…
Hei, Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta saa Raaheen maahanmuuttaneiden määrän väestön aihealueen muuttoliikkeestä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp taulukosta "Maahan- ja maastamuuttaneet iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1987 - 2009". Taulukosta pitää valita osataulukko. Tiedot saa tietokannasta tekemiensä valintojen mukaan. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009. Väestörakennetaulukoista selviää Raahen ulkomaan kansalaisten ja muuta kuin kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp .
Maakohtaiset tiedot väestöstä kansalaisuuden ja kielen mukaan kunnissa ovat Tilastokeskuksella maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://…
Valitettavasti runon kirjoittajaa ei saatu selville.
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä runoa löytynyt sieltä.
Runoa tiedusteltiin myös Tuli ja savu -lehden toimituksesta, mutta vastausta ei ole saatu.
Kirjastojen yhteisellä sähköpostilistallakaan kukaan ei tunnistanut runoa.
Linkki maailman runouteen http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tuli ja savu http://www.tulijasavu.net/
Kirjassa Oppikoulujen opettajat 1967 (Otava, 1968) on seuraavat tiedot Helvi Katajavuoresta:
opettaja, Valtion iltaoppikoulu (Hki). – synt. 7.7.1902, - FK 32, ausk. 32-33. – Valtion iltaoppik. suom. tuntiopett., vararehtori.
Suomen kirjailijat –matrikkelista, jossa on tietoja myös kääntäjistä, ei löytynyt mainintaa Helvi Katajavuoresta. Myöskään teoksessa Kirjailijat, kääntäjät, arvostelijat : järjestöjen jäsenluettelot 1969 ei häntä mainittu.
Verkkosivulla http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/karjaan.htm kerrotaan Helvi Katajavuoren tomineen vuosina 1946-1951 Karjaan yhteiskoulun rehtorina.
Helvi Katajavuoren kuolinvuodesta ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy seuraavat Helvi…
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle…
Jos ei halua tai voi lukea lataamaansa e -kirjaa siinä PC-laitteessa, johon sen latasi, voi ladata e -kirjan tiedoston PC-koneelta vaikka sähköpostin liitetiedostona ja lähettää sähköpostin itselleen ja ottaa sitten tiedosto käyttöön Android -laitteella. Android -laitteella voit yrittää avata lukuohjelmalla tiedoston luettavaksi.
Ladatut tiedostot löytyvät PC -koneelta siitä kansiosta, johon ladatut tiedostot on asetettu tallentumaan.
Huutokaupassa korotussummat on yleensä sovittu enalta. Edetään tasaisesti 5€, 10€ tai vaikkapa 100€ korotuksin.
Näyttäisi siltä, että korotussumma kasvaa, kun myytävän kohteen hinta kasvaa (joko aloitushinta tai suurin voimassa oleva tarjous) esimerkkinä Bukowskin käytäntö. https://www.bukowskis.com/fi/help/bid-increment
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokauppa
Aarno Peromies suomensi Franz Kafkan novellin Die Verwandlung eli Muodonmuutos vuonna 1959 julkaistuun kokoelmaan Nälkätaiteilija (Gummerus Kustannus Oy). Novellia ei sittemmin ole suomennettu uudelleen, mutta Peromiehen suomennos on julkaistu uudelleen myöhemmin esimerkiksi kokoelmassa Muodonmuutos & Rangaistussiirtolassa (Otava, 2007).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552640
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176010644622
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46ae6ac5-8b7b-4e81-aba4-1…
Valitettavasti Ympäristökeskus Kammissa esillä olleesta ikiliikkujasta ei löytynyt lisätietoa tietokannoista eikä internet-artikkeleista. Ehkäpä joku lukijoista tietäisi, mistä ikiliikkuja oli peräisin ja missä se mahdollisesti nykyään on?
