Voisiko kyseessä olla Kelley Armstrongin Darkness rising -kirjasarja? Kirjojen päähenkilöllä Mayalla on lonkassa/lantiolla jonkin kissaeläimen tassunjäljen muotoinen syntymämerkki.Toinen vaihtoehto voisi olla Mario Vargas Llosan Puhujamies (ilm. 1990) tosin syntymämerkki on kasvoissa eikä käy ilmi, että se olisi tassun muotoinen.
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Aiheestasi näyttää valitettavasti löytyvän hyvin niukalti aineistoa, etenkin uutta tietoa. Tilastokeskus on tehnyt vuosina 1981 ja 1991 laajan haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty vapaa-ajan toiminnoista mm. luovaa toimintaa ja sen osana kirjoittamista. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu Tilastokeskuksen Kulttuuri ja viestintä -sarjassa (1993:2, 1993:3). Lisäksi julkaisussa Roth, Sari: Varhaisen taidekasvatuksen yhteydet nuoruusiän kulttuuriharrastuksiin : tutkimusraportti (1995) on asiaa käsitelty lyhyesti.
Hauilla tietokannoista (Kati, Aleksi, Arto, Fennica, Linda) löytyy viitteitä yhdistämällä asiasanoja 'nuoret' ja 'kirjoittaminen'/'harrastukset'/'vapaa-aika'/'ajankäyttö'. Niistä ei ensisilmäykselle näyttänyt löytyvän…
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/…
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna…
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Nupukkaa (nutukkaa) en ikävä kyllä hakuteoksista onnistunut löytämään. Lähimpänä tätä nimeä Ella Rädyn ja Pentti Alangon Viljelykasvien nimistössä lienevät lutukka ja nukula, mutta niistä kumpaakaan tuskin voi nimittää alkuperältään venäläiseksi. Yrtin ulkoisista tuntomerkeistä voisi olla apua tietoa etsittäessä, sillä - niin kuin Viljelykasvien nimistö huomauttaa - maamme eri osissa käytetään monista kasveista eri nimiä, ja toisaalta samaa nimeä voidaan käyttää aivan eri lajeista.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lutukka
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nukula
Välimeren seudulta kotoisin olevaa hyvänheikinsavikkaa käytetään pinaatin tapaan. Vihanneksena siitä hyödynnetään nuoret lehdet. Keväällä…
Helmet-kirjastokorttia ei tarvitse uusia, jos se toimii edelleen. Jos kirjastokorttia ei käytä kolmeen vuoteen, se poistuu rekisteristä. Silloin täytyy hankkia uusi kirjastokortti.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Sofie Litheniuksen lastenlaulu/sormileikki Mitä poika näki löytyy kokoelmasta Leikkipirtti : lauluja ja laululeikkejä (WSOY, 1914)osastosta "Sormileikkejä englantilaiseen tapaan".
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Pääkirjasto on kiinni sunnuntaisin, joten ryhmätyötilaa ei ole mahdollista käyttää silloin. Omatoimikirjastoissa ei taas ole kokoushuoneita asiakaskäyttöön. Ihan googlaamalla löytyy joitakin maksullisia kokoustiloja Kouvolasta. Ehkä niistä löytyisi teille sopiva.
Pääkaupunkiseudulta löytyy suomenkielinen teos:
Törrönen, Hannele: Opaskirja monikkolasten vanhemmille, Stakes, Helsinki 1997
Kirjan saatavuuden voi katsoa netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Myös muissa lastenhoitokirjoissa puhutaan kaksosista, esimerkiksi kirjojen Järkevää lastenhoitoa vauvasta murrosikään (Benjamin Spock) tai Suurivauvakirja (toim. Leeni Peltonen) lopussa on hyvät hakemistot, joiden avulla kaksosten hoitoa koskevat sivut löytyvät.
Kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, jonka avulla löytyy muutama lehtiartikkeli aiheesta. Artikkeleita on julkaistu mm.Vauva lehdessä (numerot 8/1998 ja 9/1999) sekä Kaks Plus -lehdessä (9/1996). Yleensä kaksosia ja kaksostenhoitoa koskevia artikkeleita löytyy melko…
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Hei!
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja nimeltään Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö. tekijänä on Päivi Räty ja kirja on julkaistu 1996. Se on luokassa 69.21. Muutoin ei kokoelmistamme ainakaan vielä löydy paljoa tietoa ko. aiheesta. Internetistä löytyi tietoa IAS-standardeista esim. osoitteesta http://www.rata.bof.fi/suomi/julkaisut/julkaisusarja/kannanotot/k036200… löytyy Rahoitustarkastuksen kannanotto asiasta. Kokeile Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja laita hakusanoiksi kansainvälinen tilinpäätös ja toisiksi hakusanoiksi IAS standardit ja saat mielestäni hyviä viitteitä, jotka johtavat asiassa eteen päin.
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
