Mika Keräsestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivustoilta:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175953591194
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/keraumlnen-mika.html
Mika Keräsen haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2363823
Joitakin artikkeleita Kajastus-lehdestä voi lukea verkosta vapaasti, mutta vaikuttaa siltä, että äitiäsi kiinnostava artikkeli ei ole niiden joukossa. Linkki artikkeleihin on alla:
http://www.kajastuslehti.fi/2015/05/exstra-nayttelyt/
Vaasan kaupunginkirjastoon lehteä ei tule. Voitte saada artikkelin tai artikkelikopion kaukolainana toisesta kirjastosta oman lähikirjastonne kautta.
Boazobigálus eli Juokse kellokas -joiun alkuperästä on saatavilla vain vähän tietoa. Musiikin tietokannoista ei löydy tekijää, ainoastaan maininta traditional eli säveltäjä on tuntematon. Sävelmä löytyy monista nuottikokoelmista ja usealta kokoelmalevyltä, joissa sen alkuperäksi on merkitty joko "joiku Utsjoelta" tai "joiku Inarista". Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Arvo Ylitalo.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Liikenne- ja viestintävirastolla, Traficom, on ajokortti-info.fi-sivusto, jossa on ajokortteihin liittyvää tietoa.
Sivuston mukaan kuorma-auton ajamiseen tarvitsee C-luokan ajokortin ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen CE-luokan ajokortin.
C- tai CE-luokkien ikäraja on 21 vuotta. Mahdollista on saada C- tai CE-luokan ajo-oikeus 18-vuotiaana, jos on kuorma-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys.
Lisää sivulla: https://ajokortti-info.fi/fi/
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Mauri Sariolan kirjan Revontulet eivät kerro (1.p. 1957) tapahtumat liittyvät Lapin perukoille, erääseen tunturihotelliin. Hyvä apu dekkarien etsimisessä on Tornion kirjaston dekkarinetti: https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasammossa on kuvailtu myös dekkarikirjallisuuden sisältöjä, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Suomenkielisiä tieteellisiä lehtiä löytyy seuraavista tietokannoista: ARTO (vapaasti käytettävissä oleva kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta); ALEKSI (artikkeliviitetietokanta kotimaisista aikakaus- ja sanomalehdistä, vain kirjastossa käytettävissä); ELEKTRA (kotimaisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien ja väitöskirjojen kokotekstitietokanta, vain kirjastossa käytettävissä); SUOMA (vapaasti käytettävissä oleva suomalaisten verkkolehtien luettelo). Linkit näihin tietokantoihin löytyvät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivulta kohdasta palvelut ja tietokannat. Makupalat-linkkikirjastosta kohdasta Taiteet ja Kulttuuri-yleistä löytyy myös linkkejä verkkolehtien sivuille.
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho.
Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997.
"All the things you are" kappaleen on säveltänyt Jerome Kern. Pianonuotit kappaleeseen löytyy esimerkiksi kirjasta "Popular Piano solos: 33 Great Standards: plus...a lyric section" tai "Songs of romance : piano, vocal, guitar". Kirjan voit varata verkkokirjastosta ja noutaa sen omasta kirjastostasi tai hakemalla sen suoraan Lahden kaupunginkirjastosta.
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Ainakin viime vuonna (2015) Metsähallitukselta saattoi ostaa viiden euron hintaisen joulukuusiluvan, jonka maksettuaan saattoi tietyistä pohjoisen Suomen Metsähallituksen metsistä kaataa itselleen kuusen. Lisää tietoa luvasta Metsähallituksen sivuila:
http://www.metsa.fi/joulukuusilupa
Valitettavasti emme löytäneet eteläisemmästä Suomesta vastaavanlaista tapaa hankkia halpaa joulukuusta.
Talousmetsä sinällään on luonnontilaisen metsän vastakohtana metsä, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talousmets%C3%A4
Sen voi omistaa valtio, yksityinen tai esim. yritys.
Tässä muutamia lähteitä negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteille:
Berlin, Isaiah (2001), ”Kaksi vapauden käsitettä”, teoksessa Vapaus, ihmisyys ja historia. Gaudeamus.
Skinner, Quentin (2003), Kolmas vapauden käsite. niin&näin.
Vapaus (2018). Toim. Sami Syrjämäki. niin & näin.
Tieteen termipankki: Filosofia:vapaus. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:vapaus.)
Sami Syrjämäki: Berlin vapaudesta. Logos-ensyklopedia. Syrjämäki, Sami, Kannisto, Toni (toim.). Eurooppalaisen filosofian seura ry. https://filosofia.fi/node/2397
Henrik Rydenfelt: Kaksi vapautta, kaksi demokratiaa https://etiikka.fi/kaksi-vapautta-kaksi-demokratiaa/
Näistä Wikipedia-artikkeleissa löydät tietoa aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_in_the_Eurovision_Song_Contest#Winners_by_language
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielet_Eurovision_laulukilpailussa#Luettelo_Eurovision_laulukilpailussa_k%C3%A4ytettyjen_kielten_parhaista_sijoituksista
