Hei!
Hyvä valinta voisi olla vaikkapa tämä:
TEKIJÄ Kaustisen Purppuripelimannit (esitt.)
TEOS Santerin kahvilassa
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, p1999
1 CDlevy (44 min 39 sek)
Levyssä on useita kansanmusiikkisovitteisia valsseja.
Levyn saatavuus selviää linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1333511~S3*fin
Terveisin Markku Lehikoinen
erikoiskirjastonhoitaja
Entressen kirjasto
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Varattu aineisto lähtee Espoon kirjastoista joka arkiaamu Espoon lajittelukeskukseen. Sieltä kaupungeittain lajiteltu aineisto lähtee muiden kaupunkien lajittelukeskuksiin. Helsingissä lajittelu tapahtuu Pasilan kirjastossa.
Aikaa aineiston siirtämiseen kaupungista toiseen menee 3-5 arkipäivää.
Joskus voi toki käydä niin, että matka kestää normaalia kauemmin; mennyt vahigossa väärään kirjastoon tms. Näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon, joka lähtee selvittelemään missä aineisto viipyy.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
Kirjaa ei tosiaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Jos ei kirjaa enää löydy helmet-tietokannasta, niin kyllä se on poistettu.
Pääkaupunkiseudulla kyseisen kirjan voi edelleen löytää Helsingin yliopiston kirjastosta Kaisa-talosta, joka sijaitsee Kaisaniemenkadulla. Sieltä kirjan saa lainaksikin.
Toinen paikka, josta sen saa lainaksi, on Aalto-yliopiston Arabianrannan kampuksen kirjasto.
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Helsingin Sanomissa 01.04.2004 kerrottiin Vanhankaupunginkosken kalastuksesta. Kalastuskausi alkoi torstaina 1.4. ja artikkelissa ennustettiin ensimmäisten kalastajien saapuvan viikonloppuna. Tulvivassa koskessa ei ole kaloja, mutta muutaman viikon kuluttua kosken alapuolinen suvanto täyttyy norsseista. Norssiparvien ja silakoiden myötä saapuvat meritaimenet syönnösvaellukselle.
Vanhankaupunginkosken kalastusluvista löytyy tietoja sivulta http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/vanhanluvat.html
Vanhankaupunginkosken kalastuslupia myydään Meri-infossa Viikintie 1. ma - pe klo 9 - 17
Muuta tietoa Helsingin kalastusluvista: http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/luvat.html
Kalastuslupien nettikauppoja:
http://www.kalastusluvat.net/
http://www.kalakortti.com/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi) käännöstietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on julkaistu koosteena vain unkarin kielellä. Antologia on ilmestynyt vuonna 1984.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ositteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/aloitus.htm pääset tutustumaan Aaro Hellaakosken elämään ja taiteeseen. Linkin Bibliografia takaa aukeaa sivusto, jota selaamalla löydät otsikon "Aaro Hellakosken tuotantoa on käännettynä seuraavissa valikoimissa". Sen mukaan hänen runojaan on ilmestynyt englanniksi kirjassa: Armstrong, Robert: Poetry and Folk Songs of Finland in Translation with poems of tribute and drawings, London 1975. Kirja on ainakin Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa.…
Tiedustelemasi lehti löytyy Turun kirjastosta. Pääkirjastossa lehti sijaitsee Tieto-osastolla, Luonto- ja harrasteet aihealueella.
Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi etsiä myös Aino -aineistotietokannasta, osoitteesta:
http://www.turku.fi/aino
We´ll Always Have Summer -kirjan voit lukea netistäkin täällä
http://books.google.com/books?id=i8hL-ez3lRcC&pg=PT15&hl=fi&source=gbs_…
Voit jättää hankintapyynnön kirjastoon Showalterin ja Hanin kirjoista täällä
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’…
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli, joka on hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattitaiteilijoista, ei tunne Jorma Hietalaa. Keski-kirjastojen aineistotietokannasta ei myöskään löydy häntä käsitteleviä kirjoja. Suosittelen kysymään seuraavaksi taidegallerioista tai Jyväskylän Taiteilijaseurasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Silloisessa vastauksessa on hyviä vinkkejä jatkoselvittelyyn: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-saisin-tietaa-suomalaisista-taiteilijoista.
Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjan viisi ensimmäistä osaa on julkaistu suomeksi jo 1920-luvulla ja niistä on otettu uusintapainoksia 1940- ja 1960-luvuilla. Kirjojen päähenkilö John Carter siirtyy mystisesti Maasta Marsiin ja kokee siellä uskomattomia seikkailuja.
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Franz Schubertin Serenadin (Ständchen, Schwanengesang-laulukokoelma, D957. Nro 4) pitäisi löytyä sovituksena huilulle ja pianolle ainakin kokoelmasta :
All the tunes you´ve ever wanted to play! : All-time piano classics.
Sijainti- ja saatavuustiedot löydät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Muita ko. sävellyksen nuotteja löydät Plussasta esim. hakusanoilla D957 ja nuotti.
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
