Aina voit ottaa yhteyttä kirjastoon vaikka puhelimitse tai käydä paikan päällä ja kysyä varausasioista. Voit myös tarkistaa asian itse: Jos olet hankkinut kirjastokortillesi 4-numeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin, pääset Internetistä http://www.helmet.fi/ sivulta kirjautumaan "omiin tietoihin". Sitä kautta voit paitsi tehdä varauksia, myös tarkistaa niiden tilanteen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varauksiin ei automaattisesti tule päättymispäivää - mutta jos niin haluaa, sen voi varaukselle laittaa. Jos varaukselle on määritelty viimeinen voimassaolopäivä, sitä ei pysty itse muuttamaan HelMetin kautta, mutta kirjastossa virkailija voi päivämäärän muuttaa tai poistaa.
Vaikka usein on niinkin, ettei varausjonoa ole lainkaan, on…
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Verkkomaksuna maksetaan koko saldo. Verkossa ei kuitenkaan voi maksaa alle euron suuruista maksua. Verkkomaksu ohjataan Turun kaupungin maksupalvelun kautta Vaski-kirjastoille.
Vaski-kirjastot ottivat käyttöön verkkomaksamisen 2.1.2020. Myöhästymis-, muistutus- ja noutamattoman varauksen maksun voi maksaa verkkokirjastossa, osoitteessa vaskikirjastot.fi. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Verkkomaksamiseen pääsee palvelun Maksut-välilehdeltä.
The Tablet -lehteä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan.
Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Lehdestä näyttäisi olevan paperisena luettavissa seuraavat vuosikerrat tai numerot.
1972-1985
- - Puuttuu nrot 7001, 7164, 7549, 7580
1987 vain nrot 7660 ja 7691
2002
- kesäkuusta alkaen vuoden loppuun.
2003
- - Puuttuu nro 8469
2004-2015
- - Puuttuu 2012 nrot 3.3. ja 10.3.
Tarkemmat tiedot esimerkiksi lehden lainattavuudesta voit tarkistaa Helka-tietokannasta.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
Höyryssä keittäminen voidaan tehdä paineetta tai paineen avulla. On olemassa höyrykeittimiä ja painekeittimiä.
Verkosta löytyy ainakin Unit kodinkoneiden höyrykeitin http://www.unitscandinavia.fi/pagehoyr.htm sekä painekeitin Myllypostin sivuilta http://www.myllyposti.fi/ aakkosellisesta tuoteluettelosta. Keittimistä voi kysyä lisää näiden sivujen kautta. Työtehoseura http://www.tts.fi/ on testannut höyrykeitintä, myös sieltä voi kysyä lisätietoja.
Lasten valokuvatyökirja -niminen teksti on ilmestynyt Valokuva-lehden numerossa 7, vuonna 1986. Tekstin ovat kirjoittaneet Harri Hietala, Riitta Jokiranta ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Lehti löytyy Tikkurilan kirjastosta nimellä Valokuva 1986.
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.…
Aivan uutta ja laajaa kirjastopalvelujen laatukäsikirjaa ei löydy.
Suomen tieteellisen kirjastoseuran laatutyöryhmä on tuottanut oppaan edistämään ja tukemaan korkeakoulukirjastojen laatutyötä.
Teos LAATU ratkaisee : laatutyön opas korkeakoulukirjastoille / Ari Rouvari ... [et al.]. - [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2007.
Kirjastotyötä ja kirjastonhoitajien ammattitaitoa ja osaamista kuvailee teos KIRJASTO 2010 : lukijat, tekstit ja verkko / toim. Kaisa Hypén. - Helsinki : BTJ, 2009. Teoksessa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin mitä kirjastonhoitajan pitäisi tietää? Teos on kirjastoammattilaisen käsikirja uuden vuosikymmenen haasteisiin.
Muita uusia kirjastoalan kirjoja:
OPAS informaatiolukutaidon opetukseen / Jessica…
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Termillä oktroi tarkoitetaan valtalupaa, joka voi liittyä esimerkiksi kaupallisen toiminnan harjoittamiseen, mutta myös tilanteeseen, jossa yksinvaltiaana toimiva kuningas tms. luovuttaa valtansa tai osa siitä esimerkiksi säädyille tai suoraan kansaa edustavalle elimelle. Esimerkiksi Suomessa termiä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksistä, joitten nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävässään.
Kysyjän mainitsema "Keisari Max 1" viitannee Baijerin kuninkaana 1806-1825 toimineeseen Maximilian I Josephiin (27.5.1756 - 13.10.1825), joka perusti jo vuonna 1808 kaksikamarisen parlamentin, jolle luovutti osan vallastaan ns. oktroidun valtiosäännön kautta.
Heikki Poroila
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy…
Et ole myöhässä. Aiempina vuosina haku on alkanut helmi-maaliskuun vaihteessa. Tämän vuoden tilanteesta ei vielä ole tarkempaa aikataulua tiedossa.
Lahden kaupunginkirjastoon mahdollisesti tulevat kesätyöntekijät valitaan kaupungin yleisen hakuportaalin kautta. Viime kesänä Lahden kaupunki ei palkannut koronatilanteesta johtuen kesätyöntekijöitä lainkaan.
Lisätietoja Lahden kaupungin sivulta:
https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/lahti-tyonantajana/kesat…
Kyseessä on todennäköisesti Britt G. Hallqvistin Pikku Perttulin pulmat (Fiffelin får göra allt 1966, suom. 1968).
Lähteet ja lisätietoa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab50be9-c60c-4bb5-853a-3…
https://www.biblioteken.fi/fraga/letar-efter-tva-barnbocker-fran?langua…
https://www.tradera.com/en/item/341216/542948848/britt-g-hallqvist-fiff…
Hei!Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoa, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi.Aikaisemman osan on julkaissut Karisto vuonna 2020, joten kannattaa seurata heidän sivuilta uutuuksia.Asiaa voi kysyä myös suoraan kustantajalta sähköpostilla: kustannusliike@karisto.fi.Tätä kysymystä olikin jo pari kertaa aikaisemmin kysytty:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tietoa-etta-mysteries-of?language_co…https://www.kirjastot.fi/kysy/ollaanko-margaret-rogersonin-kirjaa-myste…
Lähinnä taiteilijoista löytyy tietoa, ei juurikaan teoksista.
DÜRER, Albrecht: Dürer und seine Zeit. Vollmer, 1970. Teos saksankielinen(Analyysi Dürerin muotokuvamaalauksesta ja kuva maalauksesta "Portrait of Hieronymus Holzschuher)
ROBERTS, Keith: Bruegel. Phaidon, 1982. Teos englanninkielinen (Kuvateos Bruegelista + s. 40-41 kuva maalauksesta "The Netherlandish Proverbs" ja analyysi)
SAARIKIVI, Sakari: Suuret taiteilijat 1. WSOY, 1948. s. 82-98, 125-137, 244-252, 437-447).(Sandro Botticelli, Albrecht Dürer, Pieter Bruegel ja Sir Joshua Reynolds)
TAITEEN maailmanhistoria 1. 1600-luvun maalaustaide 1. Ex Libris, 1973. s. 30-32, 155-156. (tietoa Caravaggiosta)
Portrait of Hendrickje Stoffels on ilmeisesti Rembrantin työ, siitä…
