Valitettavasti John Keatsin runolle The Eve of St. Agnes ei löydy valmista suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Keats, John: Runoelmia (suom. Jaakko Tuomikoski, Lasipalatsi, 2010)
Yleensä A3-kokoinen skannaaminen onnistuu kopiointikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla. Helsingissä olevat A3-skannerit ovat juuri sellaisia. Espoossakin sellaisia on esimerkiksi Sellon kirjastossa, ja niillä voi skannata A3-kokoiset kuvat muistitikulle. Pasilan kirjaston alakerrassa sijaitsevalla monitoimilaitteella kuvia pystyy skannaamaan muistitikun lisäksi suoraan sähköpostiin.
Konevalikoima on kirjastokohtaista. Jos haluaisit jostakin tietystä kirjastosta tiedon, onnistuuko A3-skannaaminen, kannattaa katsoa asiaa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, valita palveluvalikosta ”Skanneri” ja katsoa vielä kirjaston sivuilta kohdasta ”Palvelut”, millainen skanneri siellä on. Aivan täyden varmuuden saa asiasta…
Voit lukea ePressin kautta Vaski-kirjastoissa Iisalmen Sanomia https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot?lng=fi
Tätä tietokantaa ei ole mahdollista käyttää kotona.
Kyllä ne perinteiset kirjakaupat ja nykyään varsinkin verkossa toimivat ovat paras paikka kirjojen ostamiseen. Verkossa on myös maksuttomia sanakirjoja, joita kannattaa harkita, jos paperikirjat vaikuttavat hintavilta. Esimerkiksi suomalainen verkkokauppa Adlibris myy dari-englanti/englanti-dari -sanakirjaa hintaan 22,80. Vastaava englanti-pashtu/pashtu-englanti -sanakirja on kalliimpi, 35,10 euroa. Normaalisti tilaukset toimitetaan viikon aikana.
Heikki Poroila
uomeen lukukoiratoiminnan toivat aikoinaan Suomen Karva-Kaverit ry:n pari jäsentä vuonna 2010 kuultuaan yhdysvaltalaisen Ann Aldenin tekemästä tutkimuksesta, jossa lapset lukivat koiralle.
https://suomenkarvakaverit.fi/arkistot/1127
Kennelliiton lukukoiratoiminta kirjastoissa käynnistyi vuonna 2017. Toiminnalle on valtava kysyntä ja uusia lukukoiria ja vapaaehtoisia lukukoiranohjaajia koulutetaan koko ajan lisää. https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/toiminta-ja-strategia/yhteistyo
Kennelliitto on yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle.
https://www.kennelliitto.fi/files/lukukoiratoiminnan-laatusuositus
Kennelliitto vastaa koirien soveltuvuuden…
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Sitä teosta, joka on itsellä lainassa, ei voi samaan aikaan uusia. Saman kirjan eri painoksesta voi jättää varauksen, vaikka kirjan eri painoksen nide olisikin lainassa. Ko. kirjasta on tällä hetkellä 30 varausta, myös varaus estää uusimisen. Voit ottaa kirjasta valokopioita Teoston sääntöjen puitteissa ja jättää uuden varauksen palautettuasi kirjan.
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
En pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseen, koska en osaa arvioda, mikä olisi "samaa tyylilajia" tai "vastaavia kipaleita". Sen sijaan muistuttaisiin siitä, että tekijänoikeudellisesti ratkaisevaa on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisullaan "oli tarkoitus käyttää". Suomen tekijänoikeuslain mukaan on sallittua sitaattioikeuden puitteissa lainata myös suojattua musiikkiteosta, kun tarkoitus on sillä tavalla havainnollistaa jotain tekstissä käsiteltyä asiaa. Eli jos "käyttäminen" liittyy lopputyön sisältöön olennaisella tavalla, voi yksittäisiä äänitteitä soittaa sitaattipykälän nojalla. En itse tiedä, mihin niitä pitäisi lopputyössä päästä käyttämään "vapaasti". Jos kysyjä ottaa minuun suoraan yhteyttä ja kuvailee aikomaan käyttötapaa, voin…
Kyseessä on varmaankin Soili Pohjalaisen esikoisromaani Valuvika (Atena, 2019), jossa jäärä sukulainen on vaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919278
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
"Summer of love", "Rakkauden kesä" tarkoittaa USA:ssa San Franciscossa
kesällä 1967 vietettyä suurta hippikesää festivaaleineen.
Lähde: google-haku asiasanoilla rakkauden kesä
artikkeli kyseisestä aiheesta www-sivulla:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19981216/ulko/981216ul21.ht…
Tietoja hippiliikkeestä löydät esim Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
käytä seuraavia asiasanoja: hippiliike ja vastakulttuurit
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
