Sellainen yleiskuva, joka ei keskity pelkästään kirjojen kansiin, tuskin voi olla jälkikäyttönsä osalta rajoitettu. Mitään tarkkoja määräyksiä tällaisesta käytöstä ei ole olemassa, mutta ainakaan tällaisen kuvan käytöllä ei rikota mitään selkeää lain kieltoa.
Yksittäisen lehden kannen valokuvaaminen on hiukan toinen asia. Kannen grafiikka on tekijänoikeuden suojaamaa, joten sen kuvaamisella ja käyttämisellä tietotuksessa täytyy olla esimeriksi sitaattioikeuteen nojaavia perusteluja. Pelkästään kuvituksena, koristeena, ei tällaisia kuvia saa ilman lupaa käyttää.
Mitä edellä on sanottu yleisestä näyttelykuvasta voidaan toki soveltaa myös lehtien kansiin, kun kyseesä on selkeästi yleiskuva, jolla on muu funktio kuin esitellä yksittäisiä…
Hakusanoilla ”ei kyyneleitä” löytyy useita kappaleita.
Antti Holopainen ja Kyösti Hartikainen ovat julkaisseet kappaleen Ei kyyneleitä voi selittää samannimisellä levyllään. Sitä ei valitettavasti löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella YouTube-palvelussa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=t1PkZ7kCLAA. Videossa on myös sanat.
Tulipunaruusut on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä välttää voi levyllään Rakkauden kuvakirja. Sitäkään ei löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella tämän linkin takaa. http://www.themusichutch.com/listen-song/tulipunaruusut-69105321071211211101011081011051162283211822810811611622822832118111105/131157/
Aarni Varjonen on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä levyllään Hyvä elämä.…
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?…
Ulosteen koon perusteella on todennäköistä, että kyseessä on jokin pieni nisäkäs tai lintu. Ulosteen väri puolestaan kertoo eläimestä tyypillisesti vain epäsuorasti, sillä väri määräytyy paljon sen perusteella, mitä eläin on syönyt; esimerkiksi mustikat ja jotkut muut marjat voivat tuoda ulosteeseen liilaa sävyä. Antamiesi tuntomerkkien perusteella on siis mahdollista sanoa, että ulosteen takana oleva eläin on todennäköisesti kooltaan pieni, ja että se todennäköisesti syö vähintään ajoittain tiettyjä liilan sävyjä ulosteessa aiheuttavia asioita, kenties mustikoita. Eläimen tarkkaan tunnistamiseen tarvittaisiin kuva tai yksityiskohtainen kuvailu ulosteesta.Turun museokeskuksen "Kappas, Kakkaa! -vinkkimateriaali" (2022) sisältää kuvia monien…
Poliiseille löytyy valtavan paljon eri nimityksiä joista osa on vähemmän imartelevia. Esimerkkeinä: Sinivuokot, tinanapit, sedät, siat, kissalan pojat, natat, jeparit, kytät ja koukut näin muutamia mainitakseni.
Kyseessä on ilmeisesti Antti Hyvärisen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Metsätiellä". Eino Valtanen levytti sen albumilleen Hellurei ja hellät tunteet vuonna 1979. Myöhemmin se ilmestyi kasettikokoelmalla Eino Valtasen parhaat 2 (1982). Ensin mainittua LP-levyä löytyy yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastosta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Lähteet:Hellurei ja hellät tunteet – WikipediaEino Valtanen – Eino Valtasen Parhaat 2 – Cassette (Compilation, Stereo), 1982 [r33881382] | Discogs"Metsätiellä" Finnassa
Se menee näin:
Kleopatra: Minulta onnes löydät.
Airut: Mutta, rouva,
Kleopatra: En kärsi tuota ”muttaa”; hyvän alun
Se aivan pilaa; pois se ”mutta”! ”Mutta”
Se on kuin vanginvahti, jota seuraa
Kamala pillomus. Mies, sinä, työnnä
Yht’aikaa korvahani koko tukku,
Hyvät ja pahat! Caesar on ystävä,
Voi hyvin, sanot, ja on vapaa, sanot.
(suom. Paavo Cajander)
Antonius ja Cleopatra on suomeksi teoksissa
Shakespeare, William: Draamoja. 2. WSOY, 1994
Shakespeare, William: William Shakespearen kootut draamat. 8. WSOY, 1950
Shakespeare, William: William Shakespearen draamat 3. 1944.
Shakespeare, William: Antonius ja Cleopatra. 1895.
Hesarin numerot ovat Hesarin asiakaspalvelun mukaan seuraavat:
18.2 nro 48 (juokseva nro 38832)
14.1 nro 13 (38797)
3.10. 2006 nro 270 (38698)
19.8. 2006 nro 225 (38653)
21.6. 2006 nro 168 (38596)
Voit vielä tarkistaa asian jos sinulla on Hesarin digilehden tunnukset.
Hei, ottamalla yhteyttä mm. alla oleviin tahoihin, saat lisätietoa kysymyksiisi.
----------
Valtionhallinnossa kansalaistiedotuksesta vastaa ulkoasiainministeriön alaisuudessa toimiva Eurooppa-tiedotus: http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?
-----------
Sivuilla http://www.bis.org/publ/g10.htm lukee:
Group of Ten
The Group of Ten is made up of eleven industrial countries (Belgium, Canada, France, Germany, Italy, Japan, the Netherlands, Sweden, Switzerland, the United Kingdom and the United States) which consult and co-operate on economic, monetary and financial matters.
The Ministers of Finance and central Bank Governors of the Group of Ten usually meet once a year in connection with the annual meetings of the International…
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
1998-2001 Yle esitti espanjalaista draamasarjaa Perhelääkäri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Perhel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri tai https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9dico_de_familia).
Noihin aikoihin (2002) on Yle Teemalla esitetty myös venezuelalainen telenovela Carita Pintada (https://en.wikipedia.org/wiki/Carita_Pintada), mutta se ei sisällöltään vastaa kuvausta.
En valitettavasti osaa sanoa, onko Perhelääkäristä esim. jossain joskus julkaistu englanniksi tekstitetty dvd tai onko se katsottavissa jostain netin kautta englanniksi tekstitettynä. Suomesta/suomeksi sarjaa ei ole saatavilla. Yle ei omista sarjaan mitään oikeuksia.
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Severi Nuormaan runo Andreas Hofer löytyy ainakin näistä kokoelmista: Nuormaa: Taistelujen mainingeissa sekä Selma Anttilan toimittamasta kokoelmasta Valikoima esitettäviä runoja.
Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen. Mutta vasta venäläiset rakensivat Haminasta oikean linnoituksen ja vallattuaan Haminan venäläiset ryhtyivät kohentamaan sortumaisillaan olevaa linnoitusta vuosina 1791-1792 Aleksandr Suvorovin johdolla osana uutta Pietarin puolustusjärjestelmää.
Vuonna 1803 rakennetaan epäsäännöllisen pohjoisen rintaman paikalle suuri Keskusbastioni hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaisesti.
1854-55 Krimin sodan yhteydessä englantilais-ranskalainen laivasto uhkasi Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikkokaupunkeja hävityksellä ensimmäisen kerran vuonna 1854. Tällöin ryhdyttiin Haminassa vielä kerran…
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet.fi sivulta voi etsiä teoksia kyseisestä aiheesta kirjoittamalla kohtaan Hae aineistoa hakusanan rasvat. Näin löytyy mm teokset Parantavat rasvat, PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan!, Rasvoilla parempaa terveyttä sekä useita muita. Tässä muutama nettilähde lisäksi: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/syo-oikeita-rasvoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Neljäs, uudistettu painos Kirsi Parnilan teoksesta Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti (Kauppakamari) on ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun lopussa 2019. Teoksesta voi tehdä jo varauksen Helmetissä. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että uudessa painoksessa on huomioitu myös 1.4.2019 voimaan tuleva vuosilomalain muutos.
Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti Helmetissä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374108__S978-952-246-566-5__Orightresult__U__X3;jsessionid=E887FFA6CB2FB41251F38CE0B5059A8E?lang=fin&suite=cobalt
Teoksen esittely BTJ:n sivuilla http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522465665&qtype=b
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika…
