Japanin oikeusministeriö ylläpitää palvelua nimeltään Japanese Law Translation Database System.
Siellä on lukuisia epävirallisia lakikäännöksiä japanista englanniksi. Esimerkiksi tekijänoikeuslaki on tämän linkin takana: http://www.japaneselawtranslation.go.jp/law/detail/?printID=&ft=1&re=2&…
Jos haluat virallisen käännöksen, kannattaa ottaa yhteys ja pyytää sitä Japanin oikeusministeriöstä:
https://www.japaneselawtranslation.go.jp/mail/?re=02
Lassi on Lauri-nimen hellittelymuoto. Lauri taas on peräisin latinalaisesta nimestä Laurentius, "laakerinlehdillä seppelöity". Pyhän Laurentiuksen mukaan on nimetty Suomessakin monia keskiaikaisia kirkkoja.
Markus on johdettu latinalaisesta Marcus-nimestä, joka on johdettu sodanjumala Marsin nimestä, "Mars-jumalalle pyhitetty".
Lähde: Kustaa Vilkona: Etunimet, 1993.
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.
Joukkueurheilusta on olemassa opinnäytteitä. Esimerkiksi seuraavat löytyivät Linda-tietokannasta:
- Mylly Mari: "Siis prinsessa ei voi esittää sammakon asussa : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta. Pro Gradu, Helsingin yliopisto, 2008
- Söderman Virpi: Kilpajoukkueessa voimistelevien nuorten tyttöjen näkemyksiä vanhempien tuesta harrastukselle, Turun yliopisto, 2008
- Tahkokallio Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa, Helsingin yliopisto 2006.
Helsingin yliopiston tiedoissa oli, ettei opinnäytteitä saa kotilainaksi. Lukusalilainaa voi tiedustella.
Pdf-tiedostona löytyi Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa. 2000
http://thesis.jyu.fi/f/vlaisi-…
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta…
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Seuraavissa kirjoissa on tutkittu kioskikirjallisuutta:
Kallioniemi, Kari
Porvariskodista maailmankylään : populaarikulttuurin historiaa
2. uud. p. 1995
ISBN 951-29-0522-1
- sivuilla 169-174 on kioskikirjallisuuden historiasta.
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä. 1975, 2. P 1984.
Törrönen, Jukka
Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa : Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa 1996, ISBN 951-34-0710-1.
LINDA-yhteisluettelosta löytyi Kaisa Simolan kaksi opinnäytettä:
Simola, Kaisa
Kioskikirjallisuuden struktuureja : näkökulmia kioskiromaanien maailmaan
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1981
Pro gradu -työ, Yleinen kirjallisuustiede
Simola, Kaisa…
Helmet-kirjastojen aineistoa voi tilata kirjastosta toiseen 50:n sentin varausmaksulla. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse tai netin kautta osoitteessa www.helmet.fi Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokorttiin yhdistetty pin-koodi, jonka saa kirjastosta. Maksuttoman varauksen voi tehdä puhelimitse niin, että soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa etsitty teos sijaistsee, tekee suullisen varauksen ja noutaa sen kyseisestä kirjastosta.
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa
Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11
00240 Helsinki
(PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571
Telekopio
(09) 157 2717
helsinki.ko@om.fi
Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
(PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961
Telekopio
(09) 159 6212 (kirjaamo)
helsinki.ho@om.fi
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa…
