Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulla, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ on luettelo kirjastossa käytössä olevista tietokannoista (tiedonhaku ja tietokannat).
Siellä mainitaan Suomen media-arkisto, Aleksi WWW Online, Arto ja tässä tapauksessa tärkein, eli Helecon MIX (siinä on talouselämän artikkeleita). Nämä kaikki ovat siis käytössä vain kirjaston työasemilla. Kovin paljon uusia artikkeleita aiheesta en löytänyt. Mainittakoon Janne Aukian artikkeli Viilauksia Web-työkalupakkiin Tietokonelehdessä n:o 24/2005 ja Marjut Reivilän artikkeli Yksinkertainen on verkossa kaunista ja toimivaa: vinkkejä pk-yrityksen hyvän verkkosivuston suunnittelemiseksi, joka löytyy Taloustaito yritys lehdestä 3/2003. (Tämä lehti puolestaan löytyy…
Et maininnut haluatko mieluummin listan kirjoista, joissa etsimääsi tietoa on, vai ovatko internetistä löytyvät linkit mieluisampia. Tässä siis hieman molempia.
Internetistä tietoja kirjailija Ilpo Tiihosesta saa esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/c7… (WSOY:n kotisivuilta)
http://www.keuruu.fi/runopalkinto/ilpo.htm (Ilpo Tiihosen voitti vuonna 1997 Runopalkinnon teoksellaan Muusa. Tässä linkisssä hänen ajatuksiaan)
Kirjallisista lähteistä esimerkkinä mainittakoon Otavan kirjallisuustieto, joka löytynee kaikista yleisistä kirjastoista. Muita hyviä tiedonlähteitä kirjallisuusaiheisten kirjojen lisäksi ovat (uusimmat) tietosanakirjat, niissä melko varmasti on ainakin muutama sana…
Kurssikirjoja ei kaukolainata. Sama sääntö koskee teosta, jota on asiakkaan oman paikkakunnan kirjastossa. Jos siis tiedustelemianne teoksia löytyy Turun yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastoista niitä ei voi kaukolainata muualta, vaikka teokset tällä hetkellä olisivatkin lainassa.
Jos teoksia ei löydy Turusta niitä voi kaukolainata muualta Suomesta, Pohjoismaista tai kauempaakin. Jokaisesta pyynnöstä maksetaan tilaavan kirjaston kaukolainamaksu sekä teosta välittävän kirjaston perimä kaukolainan välitysmaksu, joka vaihtelee kirjastoittain.
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Suomen Pankin verkkosivuilla voi tutkia valuuttakursseja takavuosikymmeniltä https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Esimerkiksi päivämäärällä 2.1.1990 Ruotsin kruunun markkakeskikurssi oli 0,6528 ja vastaavasti 1.6.1990 0,6484.
Hei,
Tämä voisi olla Maria Gripeä, jolla on monessa kirjassa joku yliluonnollinen elementti. Todennäköisesti kysymäsi kirja lienee Vieras aikojen takaa, jossa on 13-v. Nora, muutto uuteen taloon ja kummittelu.
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
Uusintapainoksien tarve riippuu siitä halutaanko kirja ostaa vai lainata kirjastosta.
Suomessahan paria vuotta vanhempia kirjoja ei saa kirjakaupoista koska ne
myydään alennusmyynneissä loppuun. Kirjaston asiakkaalle tilanne on toinen.
Tietoja kirjakauppojen ja kirjastojen esittämistä uusintapainostoiveista
saa Suomen kustannusyhdistyksestä (http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/).
Kirjastossa usein kysyttäviä ja vaikeasti saatavia ovat esimerkiksi
Langin ja Sariolan dekkarit, Vonnegutin ja Bukowskin "kulttikirjat" tai
yksittäisiä mainitakseni "Christiane F". ja Schreiber, Flora Rheta "Sybil".
Kadonneitten helmien etsinnässä voi sinua parhaiten ja asiantuntevimmin
auttaa Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos (http://www…
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Väinö Riikkilä Seura päivittää listoja noin kuukauden sisällä, mutta nyt netissä olevat listat ovat voimassa, eikä muutoksia tule paljon.
http://www.vainoriikkilaseura.fi/lista.pdf
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-…
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0…
Aineistohaku Helmetin http://www.helmet.fi mukaan Joni Mitchellin River näyttäisi olevan nuottikokoelmassa Anthology, jota on tällä hetkellä paikalla Töölössä ja Tikkurilassa.
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten…
Helmet-kirjastojen ainoa kappale Mötley Cruen englanninkielisestä teoksesta The Dirt on kadonnut. Teosta näyttää olevan muualla Suomessa, joten teoksen voi tilata kaukolainaan. Kaukopalvelu on maksullista. Hinnaston näet alla olevasta linkistä. Voit tehdä kaukopalvelu pyynnon alla olevan linkin kautta, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti. Voit tehdä tilauksen myös käydessäsi kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
https://finna.fi/
Uurteisvalailla (sinivalas, sillivalas, seitivalas, lahtivalas, jne.) on kurkkunahassaan selvästi erottuva uurteinen alue, joka ulottuu alaleuasta vatsaan saakka. Uurteinen kurkkunahka auttaa valasta ruoan saalistamisessa. Saalistaessaan se avaa leukansa ja päästää vettä suuhunsa, samalla kun kiihdyttäää nopeuttaan. Uurteinen kurkkunahka venyy ja valas pystyy vetämään suuhunsa valtavan määrän vettä ja saaliseläimiä. Lopuksi valas siivilöi veden pois ja suuhun jää vain ravinnoksi tarkoitettu aines. Kurkkunahkan venyminen laajentaa valaan suun tilavuutta valtavasti. Se kasvattaa suun ympärysmittaa jopa 162% ja pituutta 38%.
Seuraavalla sivustolla havainnollistetaan hyvin uurteisen kurkkunahan toimintaa:
https://baleinesendirect.org/en/…
Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.
Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all
