Hei,
voisin suositella Genevieve Helsbyn tekemää Eläinten musiikkiopistoa, joka tutustuttaa lapsen säveltäjiin, soittimiin ja klassiseen musiikkiin. Kirjasta löytyy varmasti nuorempia lapsia miellyttävää kuvitusta, tekstiä sekä erillinen CD-levy liitteenä. CD:ltä löytyy 28 erilaista lyhyttä näytettä, joita voi kuunnella kirjan ohjeistusten mukaan lukukokemuksen yhteydessä.
Kirja on mahdollista tilata kaukolainana esimerkiksi Tampereelta tai Suonenjoelta, josta aineisto tiettävästi varmuudella löytyy.
Esimerkiksi Pedanet.fi sivustolta löydät selkeitä karttoja, joissa esitellään ilmastovyöhykkeitä. Esimerkiksi sivulla: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/emaantieto-7/emaantieto7/4-suvi
Muita lähteitä kirjastossa:
Geos.2. Sininen planeetta /Hannele Cantell, Heikki Jutila, Sirpa Lappalainen, Mari Sorvali. Helsinki 2021 sekä muut lukion oppikirjat
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278
Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta.
Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти).
https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959
Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko).
https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857
Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Erillistä teosta…
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Kirjoista suuri osa tilataan ennakkoina kuukausia ennen niiden ilmestymistä, joten saamme ne nopeasti julkaisun jälkeen. Aikanaan muistan uuden Harry Potterin tulleen ilmestymistä seuraavana päivänä.
Kirjata viedään meidän Kyytirekisteriin, tarroitetaan ja muovitetaan meille tulon jälkeen ja se vie vaihtelevasti aikaa. Varattuaineisto ajaa tuossa rekisteröinti-, tarroitus- ja muovitusvaiheessa muun ohi. Muuta aineistoa hankitaan vähän eri tyylillä ja toimituksen nopeus vaihtelee hankintapaikan mukaan. Myös muu aineisto rekisteröidään, tarroitetaan ja mahdollisesti muovitetaan sen saavuttua kirjastoon.
Tietojätti 2000--tietosanakirja A-Ö, on Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja. Moniosaisia uudempia tietosanakirjoja on seuraavasti: Studia (Weiling & Göös), WSOY iso tietosanakirja, Otavan tietosanakirja. Lisäksi on cd-rom-levyjen muodossa olevia tietosanakirjoja: CD-Facta, Pikkujättiläinen, Otavan tietosanakirja. Myös näitä voi lainata kirjastoista.
Lähin käännös löytynee Sathya Sai Finland -organisaation sivuilta. Kyseinen organisaatio on osa uskontokunnasta riippumatonta vapaaehtoisjärjestöä, joka toimii yhteensä 126 maassa, ja jonka jäseniä yhdistää halu ymmärtää omaa sisäistä jumaluuttaan noudattamalla guru Sathya Sai Baban oppeja. Sivulla kyseinen lause on käännetty: "Jos noudatat Dharmaa, tuo Dharma suojelee sinua." Kyseinen lause löytyy Sathya Sain puheen "13.1.1992 Jumalallinen viesti ihmisarvosta" viimeisestä kappaleesta. Lähteeksi organisaatio on maininnut Indulal Shahin kirjan "i we & He", mutta suomennoksen tekijäksi ei ole mainittu yhtä tiettyä henkilöä.
Valitettavasti koko säkeelle ei löytynyt käännöstä. Yksi tapa lähestyä ongelmaa on suomentamalla esimerkiksi…
Valitettavasti emme pysty tunnistamaan taulun tekijää.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan taidevälittäjään, joka mahdollisesti pystyisi selvittämään taulun alkuperän.
Ainakin ääninäyttelijä pyrkii antamaan vaikutelman cockneysta. Puheessa kuulee yleisiä cockney-ääntämykseen yhdistettyjä piirteitä kuten h-äänteiden häipyminen sanojen alusta ("...over 'ere") ja t-äänteen korvaaminen glotaaliklusiililla ("London Nau'ica", "unrelen'ing", "ge' off", näissä t ei kuulu). Lisäksi r-kirjain "nielaistaan" ö-mäiseksi äänteeksi sanan lopussa kuten monissa eteläenglantilaisissa ääntämyksissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cockney
Kone on valmistettu Kanadassa vuonna 1904.LähteetSinger Sewing Machine Serial Number Database: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j-series-serial-numbers.htmlSinger Factories: https://www.singersewinginfo.co.uk/stjohns
Apinoiden planeetta elokuvia voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta, valitse Teoksen nimi-haku ja kirjoita: Apinoiden planeetta, saat kaksi viitettä, klikkaa sitä jossa hakutuloksia on 10 kappaletta. HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Näyttelijä Charlton Hestonista löytyy linkkikokoelma osoitteesta http://www.thegoldenyears.org/heston.html
Lisäksi näyttelijästä löytyy tietoa esim. kirjoista The International Dictionary of films and filmakers: voulume II Actors and Actresses ja Who is Who in the movies. Molemmat kirjat löytyvät HelMet-haun kautta.
Kun käyt kirjastossa näyttelijästä voidaan hakea tietoa myös lehtiartikkeleista, tutustu Helsingin kaupunginkirjaston lehtiartikkelitietokantoihin osoitteessa…
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Tarkoitattekohan György Konrádin kirjoja? Häneltä on suomennettu ainakin seuraavat teokset: Häirikkö, Kivikello, Pidot puutarhassa ja Vierailija. Näissä teoksissa käsitellään Unkarin kansannousua ja myös poliittisia oloja ja virtauksia. Nämä kaikki teokset on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastosta
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Videoita kyseisistä aiheista ei ole.
Netistä löytyy tietoa varusmiespalveluksesta Puolustusvoimien sivuilta osoitteessa http://www.mil.fi/varusmies/ .
Siviilipalveluksesta on tietoa Työministeriön sivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/index.phtml?s=2309
sekä Siviilipalveluskeskuksen sivuilta osoitteessa http://www.sivarikeskus.fi.
Etsimäsi kirja on Tiina Holmbergin "Ville Vilkastuksen tunneseikkailu" (2003). Tarinassa kerrotaan pienen gorillanpoikasen tapahtumarikkaasta päivästä ja sen aikana koetuista erilaisista tunteista.
Sain tulokseksi 53 eri kirjan suomennosta. Haettaessa tietoa kirjailija Catherine Cooksonin kirjojen suomennoksista, saa luettelon, jossa on mukana mm. joidenkin kirjojen toiset tai kolmannet painokset sekä pokkariversiot kirjoista. Nämä on tietenkin luvuista vähennettävä, ja suomennosten määrä on kaikkiaan varsin suuri. Luku perustuu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Gummerus-kustantamon tietoihin.
https://finna.fi
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
