Tiedustelemianne teoksia ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista eli Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Kokoelmiin sisältyvät ainoastaan: Into the darkness Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa, puh. 8165 7603; Krispos rising Vallilan kirjastossa, puh. 31085055 sekä yhteisteos: Dreyfuss, Richard/The two Georges/ R. Dreyfuss and Harry Turtledove, Helsingin kirjastoauto-osaston kokoelmissa, tiedusteltavissa lähimmän kirjaston kautta. Netin kautta näette teosten saatavuuden osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Pollock and the porroh man sijoittuu Sierra Leoneen. "Porroh" on nimitys paikallisten alkuasukasheimojen keskuudessa vaikuttavalle uskonnolliselle ja poliittiselle "organisaatiolle". "Porroh man" on yksinkertaisesti Porrohin jäseneksi vihitty mies.
Selkein löytämäni kuvaus Porroh-järjestelmästä löytyy vuonna 1887 Journal of the Royal Anthropological Institute of Great Britain and Irelandin numerossa 16 julkaistusta T. R. Griffithin artikkelista 'On the races inhabiting Sierra Leone':
"Of kindred character is the institution of Porroh among the men. There are two kinds, the religious and the political. No one is admitted to Porroh without being circumsised. He must live in the Porroh Bush for a time strictly secluded, especially from…
Viimeksi Kansainväliselle avaruusasemalle on tehty miehitetty lento maaliskuussa 2023 SpaceX-yhtiön Crew Dragon -avaruusaluksella. SpaceX:n seuraava miehitetty lento asemalle on suunniteltu elokuulle 2023. Axiom Mission aikoo lennättää Crew Dragonilla ihmisiä avaruusasemalle toukokuussa. Myös Boeing-yhtiön Starliner-avaruusaluksella on tarkoitus tehdä miehitetty lento asemalle vuonna 2024.
Venäläisellä Sojuz-avaruusaluksella on edelleen tarkoitus viedä ihmisiä asemalle syyskuussa 2023, joskin on epävarmaa, toteutuuko lento. Edellinen Sojuz-lento oli syyskuussa 2022.
Lisäksi asemaa on koko ajan huollettu miehittämättömillä avaruusaluksilla Progress, ATV, Kounotori, Dragon ja Cygnus.
https://en.wikipedia.org/…
Kyseessä voisi hyvin olla Myyttihovi, viisiosainen lasten fantasiasarja, jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Ensimmäinen osa on myös nimeltään Myyttihovi. Kirja vastaa muuten kuvaustasi, mutta kastehelmien tms. sivelyn sijaan lasten oli juotava tietynlaista maitoa nähdäkseen taikaolennot.
Varattu aineisto lähtee Espoon kirjastoista joka arkiaamu Espoon lajittelukeskukseen. Sieltä kaupungeittain lajiteltu aineisto lähtee muiden kaupunkien lajittelukeskuksiin. Helsingissä lajittelu tapahtuu Pasilan kirjastossa.
Aikaa aineiston siirtämiseen kaupungista toiseen menee 3-5 arkipäivää.
Joskus voi toki käydä niin, että matka kestää normaalia kauemmin; mennyt vahigossa väärään kirjastoon tms. Näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon, joka lähtee selvittelemään missä aineisto viipyy.
Kysymäsi kirja on saatavana useasta Espoon ja Helsingin kirjastosta. Tällä hetkellä se on hyllyssä Malmin ja Koivukylän kirjastoissa.
Kätevimmin saat kirjan jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoon. Varaus maksaa noudettaessa 50snt.
Kirjojen saatavuustiedot saat kätevästi osoitteesta http://www.helmet.fi
Jos sinulla on tunnusluku, voit syöttää varauksen suoraan koneelle em. osoitteessa. Tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta esittämällä lainauskortin ja henkilötodistuksen.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
Porin kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta Weborigon etusivulla (http://weborigo.pori.fi/) on linkki "Sähköisten kirjojen lainaus". Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja salasana, jonka saa kirjastosta.
Suomen Sukututkimusseuran Hiski tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi löytyy tietoja seurakuntien kirkonkirjoista: syntyneet, vihityt, kuolleet, poismuuttaneet. Tiedot ovat 1890 -luvulta taaksepäin. Alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei saa julkaista. Kannattaa aloittaa selvittämällä elossa olevilta sukulaisilta tietoja edellisistä sukupolvista. Ja onko omasta suvusta jo ehkä tehty ja julkaistu sukuselvitys? Kirjastot.fi sivulta löytyy linkit Suomen yleisten kirjastojen tietokantoihin. Kirjastosta voit lainata sukututkimusoppaita, esim. Digitaalisen sukututkimuksen oppaan.
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja.
Etsin tällaista kirjaa useilla eri tavoilla sekä Finnasta että internetistä. Esim. Finna-haku (Otsikko:hevonen) AND (Kaikki osumat:piirrokset OR Kaikki osumat:piirroskuvitus) | Hakutulokset | Finna.fi tuotti aikarajauksella 1980-1999 yhteensä 71 kirjaviitettä. Tutkin Googlen kuvahaun avulla näiden viitteiden ulkoasua, mutta ihan kriteerejä vastaavaa kirjaa en löytänyt. Lähimpinä esimerkkeinä löysin seuraavat 3 kirjaa. Linkkien takana ovat kirjojen etu- ja takakannen kuvat sekä Finnan saatavuustiedot:Hevoset - Susan McBane - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.net, saatavuus: Hevoset | Anders-kirjastot | Finna.fiOsta Aaltonen: Oma hevonen : Misty vastaa | Ulla-Maija Aaltonen | Antikvariaatti Finlandia Kirja, saatavuus: Oma hevonen :…
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty…
Työpaikkaruokailusta yleensä on tietoa runsaasti sekä kirjana että Internet-sivuina, ja näihin olet varmasti jo tutustunutkin. Työterveyslaitoksen sivuilla (http://www.occuphealth.fi) kannattaa vierailla (> Tiedonhaku > Tutkimustietokanta > [kirjoita hakutermi: työpaikkaruokailu] ; on myös muita hakumahdollisuuksia).
Aivan täysosumia muiden maiden työpaikkaruokailujärjestelyistä ei löytynyt paperilla eikä sähköisessä muodossa.
Satoisimmaksi hakutermiksi hakukoneilla osoittautui employee lunch, jolla löytyi Googlella useita työpaikkaruokailua koskevia sivuja, mutta vain harvat käsittelevät asiaa kysyjän toivomalla tavalla. Artikkeli Paid Lunch and Paid Resttime Benefits (http://stats.bls.gov/opub/cwc/1996/Winter/art4exc.htm)…
Buckinghamin kuninkaallinen palatsi Lontoossa on suosittu turistinähtävyys. Se on kuningatar Elisabet II:n virallinen asuinpaikka. Pääosin turistit ihailevat sitä ulkopuolelta ja tutustuvat sen ympäristön puistoihin, leveisiin paraatikatuihin ja muihin pienempiin palatseihin. Kesäaikaan Buckinghamin palatsin julkisia tiloja on avoinna myös tavalliselle yleisölle. Vieraat saavat tutustua taidekokoelmiin, huonekaluihin ja vuosittain vaihtuvaan erikoisnäyttelyyn, mikä 2019 on kuningatar Viktorian syntymän 200-vuotisteemainen. Lippujen varaamista ajoissa suositellaan.
Buckinghamin palatsin verkkosivujen kautta voi tutustua niin palatsiin kuin sinne tehtäviin kierroksiinkin. https://buckinghampalace.co.uk/
Oulun pääkirjastosta löytyy 1980-luvun alkupuolen Suuri käsityökerho -lehtiä. Voit varata niitä verkkokirjastosta omaan kirjastoosi (esim. numero 10/1985). Lehdet ovat lainattavia.
