Ennen julkaistiin sukunimioppaita, joissa oli koottu käyttämättömiä sukunimiä. Uusin painos on vuodelta 1994 : Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet. Sitä voinee käyttää apuna, mutta paras tarkistaa Nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , ettei nimeä ole jo otettu käyttöön.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan Pikku Kakkoseen, yhteystiedot pikkukakkonen@yle.fi tai postiosoite Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere.
Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus
Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.
Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna Kansikuva: Antikvaari
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista…
Molemmat kirjat löytyvät vielä suomen kirjastoissa. Hevosvoimat ovat Kaustisten, Kokkolan ja Lestijärven kirjastojen kokoelmissa. Linkki Finna-hakuunHirnahduksia taas löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta. Linkki Finna-hakuun.Kirjoitelmaa kannattaa tiedustella suoraan näistä kirjastoista vaikkapa sähköpostilla. He voivat selata teoksia paikan päällä.
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi…
Luettelon Anni Polvan tuotannosta saat Suomen kansallisbibliografia Fennicasta. Fennica on käytettävissä vapaasti internetissä osoitteessa http://finna.fi
Klikkaa etusivulta Haku-painiketta. Valitse hakutyypiksi tekijä, kirjoita hakusanoiksi Polva, Anni ja klikkaa Hae-painiketta. Viitteiden määrä on 319, jota klikkaamalla pääset luetteloon.
Tämän palvelun arkistosta löytyy hakusanalla "kiinan kieli" verkkosanakirjoja kuten
http://babelfish.altavista.com/,
http://www.chinese-tools.com/names/search.html, http://www.mandarintools.com/chinesename.html, http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm,
Näissä on mahdollista valita joko perinteinen tai yksinkertaistettu kiinan kieli. Suomesta kiinaan kääännösmahdollisuutta ei ole, englannista kiinaan + lukuisia muita kielivaihtoehtoja löytyy.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tanskalaissarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Näytelmä "Siinä näkijä, missä tekijä" on näytetty ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginteatterissa 09/08/1976.Lähde:Siinä näkijä, missä tekijä - naytelmat.fi
Valitettavasti kysymääsi teosta ei ole suomennettu, haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Catherine Cooksonin kirjasarjasta Mallenin suku, Mallenin tyttö ja Mallenien paluu on tehty kaksiosainen elokuva: Mallenit 1 ja 2, joiden ohjaaja on Richard Martin ja valmistumisvuosi 1979.
Internetistä löytyy lisäksi sivusto, osoitteesta http://entertainment.msn.com/celebs/celeb.aspx?c=276454 , jossa on lueteltu paljonkin Cooksonin teksteihin perustuvia elokuvia, en vaan tiedä niiden ilmestyneen Suomessa.
Jos varauksesi kohdalla lukee "hyllyssä", se tarkoittaa, että varaamasi kirja on vielä siinä kirjastossa, jonka kokoelmiin se kuuluu ja josta se lähtee valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus on noudettavissa sitten, kun sen kohdalla omissa tiedoissasi HelMetissä lukee "odottaa noutoa".
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823
https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen…
