Voisiko kyseessä olla Astrid Lindgrenin Minä en tahdo nukkumaan! (Jag vill inte gå och lägga mig! 1947) Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi v. 1988. Kuvitus: Ilon Wikland. Kirjassa puput mm. leikkivät tyynyleikkejä ja riehuvat ennen nukkumaanmenoa.
Valitettavasti Vuosaaren kirjastossa ei ole mahdollista tulostaa A3-kokoa, mutta Myllypuron mediakirjastossa on mahdollista tulostaa myös PDF-väritulosteita A3-koossa hintaan 0,40 € / sivu.
Myllypuron mediakirjasto, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Lisäksi ainakin Lumon kirjastossa Vantaalla ja Entressen kirjastossa Espoossa on mahdollista tulostaa A3-kokoa.
Lähtöpesä on ainoa tietokantojen tuntema Eino Kaijaan kirja, enkä Kaijaata käsittelevistä lähteistä löytänyt mainintaa, että hän olisi julkaissut muuta. Veturimies-lehdessä kirjan ilmestymisen aikoihin olleessa esittelyssä kyllä huomautetaan aineistoa kertyneen niin paljon, että toinenkin kirja on mahdollinen, mutta ainakaan vielä ei toista Kaijaata ole kuulunut.
Veturimies 3/2006
Hei!
Se Kauniiden ja Rohkeiden episodi, jonka lopussa Bill löytää valvontakameran kirjan sisältä on numeroltaan 16633. Episodi näytettiin USA:ssa ensimmäisen kerran 8.8.2013
Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio…
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Olisiko kyseessä Radio Disney Jams -sarjan Vol. 2 vuodelta 2000? Sieltä löytyy Aguileran kappale "Reflection". Sama kappale on mukana myös taiwanilaisella Disney-kokoelmalla All for Love Vol. 2. vuodelta 1998.
Christina Aguileran kappaleita löytyy myös useilta muilta kokoelmalevyiltä, jotka kuuluvat johonkin sarjaan.
Rovaniemen meijeri perustettiin maidonmyyntiosuuskunnaksi vuonna 1927. Peräpohjolan sanomalehdessä 9.1.1927 mainitaan osuusmeijerin kokous, missä päätettiin aloittaa meijerin toiminta. Valion Rovaniemen meijeri aloitti toimintansa Kemijoen rannassa vuonna 1955. Ennen sotaa meijerirakennus sijaitsi Kemijoen toisella puolella Pohjanhovin läheisyydessä. Meijeri kuitenkin vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen meijeritoiminta päätettiin siirtää Pullinpuolelle. Siellä meijeri ehti toimia 48 vuotta. Vuonna 2003 Valio keskitti meijeritoimintojaan ja lopetti Rovaniemen meijerin.Tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjastossa on remontti ja Lappi-osaston arkistot jäivät kirjastotaloon, sen takia separaattorien käytöstä ei ole…
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Näistä voi aloittaa, saa lähikirjastosta (tai sen kautta):
1.AINO KALLAKSEN KAUNEIMMAT RUNOT 2. ANTS RAUDJALG 3. BARBARA VON TISENHUSEN 4. BATHSEBA SAARENMAALLA 5. BORTOM HAVET 6. Elukaaslane / Aino Kallas ; soome keelest tolkinud Helgi Kelle ja Aino Laagus 7. Elämäni päiväkirjat. 1 : 1897-1916 / esipuheella, eräillä lisäyksillä ja huomautuksilla varustanut K 8. Elämäni päiväkirjat. 2 : 1917-1931 / Aino Kallas 9. Elämäntoveri / Aino Kallas ; painoon toimittanut Annikki Setälä 10.Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 11. Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 12. KUOLEMAN JOUTSEN 13. KUUN SILTA 14. Langatonta sähköä : pieniä kirjeitä Lontoosta 15. Lähtevien laivojen kaupunki.…
Vanhaa asfalttia voidaan käyttää uuden asfaltin raaka-aineena. Ilmeisesti lehdissä on epäilty sallittujen normien rikkomista. Seuraavassa on aiheeseen liittyviä internetsivuja:
"Asfaltin uusiokäyttö"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
"Asfaltti ja ympäristö. Mitä asfaltti on – myrkkyä vai ei?"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
Ympäristönsuojelulaki (asfalttiasema luvanvaraisella pohjavesialueella)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527?search%5Btype%5D=pi…
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Sanalla kierrätysasfaltti voi tehdä google-hakuja.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja perheestä löytyy hyvin tietoa kirjasta Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990). Koulutuksesta löytyy tietoa lyhyesti myös teoksista Kuka kukin on 1998, Kotimaisia nykykertojia (1997), Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987) sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita ( 2000). Myös Kustannusosakeyhtiö Otavan www-sivuilta https://www.otava.fi/ löytyy Härkösestä lyhyesti kertova sivu. Perheestä voi löytyä tietoa Anna-Leena Härkösen haastatteluista, esim. Suomen kuvalehti 1998; 33, Anna 1998; 35, Anna 2000; 13. Muuta Härköseen liittyvää aineistoa löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena-1.
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia…
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Olitpa tosiaan valinnut vaikean aiheen. Kirjoitustaidon historiasta löytyy materiaalia, samoin Mesopotamian ja Egyptin historiasta. Kirjoitustaidon ja kirjanpidon merkityksestä talouden kehittymiseen joudut/jouduit itse päättelemään (ilmeisesti esseevastauksesi on jo tehty). Tässä kuitenkin muutama British Museumin hieno linkki Mesopotamiasta http://www.mesopotamia.co.uk/ ja erityisesti kirjoitustaidosta http://www.mesopotamia.co.uk/writing/index.html . British Museumilla on myös vastaavat sivut Egyptistä: http://www.ancientegypt.co.uk/menu.html ja http://www.ancientegypt.co.uk/writing/index.html
Kirjoitustaidon historiasta löytyy parhaiten kirjoista. Netistäkin tietysti, esim.
http://www.historian.net/hxwrite.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sitä ei ole, mutta juuri tällä hetkellä sitä näyttää olevan saatavana Oulun yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta ja Joensuun yliopiston kirjastosta. Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta se on lainassa, Viikin laitoskirjastosta sitä ei saa kotilainaan. Voit mennä mihin tahansa tahansa kirjastoon ja jättää siitä kaukolainapyynnön. Vantaalla kaukolainamaksu on 7,-.
