Biologien mukaan tosiaan tilhien maksa polttaa alkoholia hyvin tehokkaasti, eikä myöskään luonnonoloissa pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi.
Ainakin tilhien ja muidenkin lintujen syksyinen ikkunoihin törmäily selittynee sillä, että niitä on runsaasti syksyllä pihapiirissä itseään talven varalle lihottamassa. Mahdollisesti heijastuva lasipinta saa ne luulemaan reittiä esteettömäksi. Ikkunaan törmännyt, pökkeröinen lintu saattaa käyttäytyä humaltuneen oloisesti. Keväällä ja kesällä linnut löytävät ruokaa muualtakin kuin läheltä ihmistä, eivätkä ole pihoilla törmäilemässä.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä on viety kokonaisuudessaan Internetiin (http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py). On varmaan hyödyllistä silmäillä myös yleisesti, mitä Kirjastot.fi -verkkopalveluiden kirjastoalan ammattisivulla(http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/index.html) on. Ammattisivulle pääsee myös yleisten kirjastojen verkkopalveluiden etusivulta (http://kirjastot.fi), mistä on pääsy myös tieteellisten kirjastojen sivuille.
Risto Nevalalta on ilmestynyt useita levyjä, mutta emme ole saaneet selville, mistä niitä voisi ostaa. Niiden löytäminen voi olla vaikeaa, koska ilmestymisestä on jo melko pitkä aika. Lisäksi osa niistä on omakustanteita, joten niitä on ehkä myyty esim. vain keikoilla. Kansallisdiskografia Violan mukaan Nevalalta on ilmestynyt seuraavat levyt:
Tangokuningatar & kuningas 1989 (yhdessä Arja Korisevan kanssa), Rakkaudella (v. 1990), Samettiruusuja (1993), Oi elämää (1995), Kultaiset vuodet (1999?), Levoton tuuli (2003), Juhlalevy: 20 vuotta kuninkaana (2009), Niin paljon kuuluu rakkauteen (sarjassa Unohtumattomat suosikit, v. 2010), Usko Kempin sävelin (2011) ja Kolmen kuninkaan tarina (yhdessä Marko Lämsän ja Jukka Hallikaisen…
Japanin oikeusministeriö ylläpitää palvelua nimeltään Japanese Law Translation Database System.
Siellä on lukuisia epävirallisia lakikäännöksiä japanista englanniksi. Esimerkiksi tekijänoikeuslaki on tämän linkin takana: http://www.japaneselawtranslation.go.jp/law/detail/?printID=&ft=1&re=2&…
Jos haluat virallisen käännöksen, kannattaa ottaa yhteys ja pyytää sitä Japanin oikeusministeriöstä:
https://www.japaneselawtranslation.go.jp/mail/?re=02
Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja:
- Kuvia Varjakasta
- Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus
- Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland
- Varjakansaaren saha 1898-1929
Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa.
Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta:
http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html
Pieni sahan historia on tällä sivulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta…
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.
Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Näyttää siltä, että tällaista kirjaa ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa. On tarkistettu Fennica-tietokanta, jossa on kaikki suomenkielinen kirjallisuus ja Finnbooks-tietokanta, joka sisältää suomenkieliset uutuudet. Ei siis löydy kirjaa, jossa olisi "ewok" otsikossa. Helsingin kaupunginkirjastossa on animaatioelokuva "Ewokit", jonka käsikirjoittajaksi mainitaan Paul Dini, myöskään viimeksimainitulta tekijältä ei löydy suomenkielistä kirjaa.
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa…
Suomen kansallisbibliografian (Fennica) mukaan E. Whartonilta on suomennettu vain Viattomuuden aika (The Age of Innocence) ja Säätynsä uhri (The House of Mirth). Kustantajien uutuksistakaan ei suomennosta löytynyt.
Turun kaupunginkkirjastosta löytyy asunto-osakeyhtiötä käsittelevää kirjallisuutta, esim. Pekka Arjasmaa: Toimiva hallitus 2002 ja Pekka Arjasmaa: Asunto-osakeyhtiölaki: kommentaari 2001 ja Asuntoyhtiö 2002.
Yleistä oikeudellista tietoa voisi saada Finlex-tietokannasta
http://www.finlex.fi/
Mikäli tarvitset oikeudellistä apua, vaihtoehdot ovat joko
yksityiset asianajotoimistot tai kaupungin oikeusaputoimisto
httphttp://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=2812&culture=fi-FI&conte…
Hyvä tietolähde taloyhtiön asioissa verkossa on Taloyhtio.net:
http://www.taloyhtio.net/
"Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille."
