Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Hei Ylen Arkistosta,
meiltä löytyy Niko Oksasen kolmen radioesitelmän käsikirjoitukset, valitettavasti äänitteitä näistä ei ole tallessa, sillä tuohon aikaan nauhat olivat niin kalliita, että niitä käytettiin useaan kertaan.
Tässä kuitenkin hieman tietoa tallessa olevista käsikirjoituksista:
-"Opettajakunnan naisistuminen." Opett. Niko Oksanen haastattelee
kansakouluntarkastaja Jaakko Laurilaa ja Maisteri Sirkku Pesosta.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19351210
-Meidän Mattiko apukouluun? Opettaja, vanhemmat ja lastensuojelumies
keskustelevat apukoulukysymyksestä. Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19360914
-"Oppilaiden kotitehtävät". Isä, lapset ja koulumies keskustelevat.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19361106
Ursula on hellittelymuoto latinankielisestä "naaraskarhua" tarkoittavasta sanasta ursa.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kokeilin monia tietokantahakuja, mutta en löytänyt mitään tulosta tuolla merkkijonolla. Haut käyttävät usein katkaisumerkkejä, mutta useimmissa on käytössä asteriksi *
Varmaan haku pitäisi jakaa pienempiin osiin? (en osannut arvata, mitä haluat hakea)
Kannattaa käyttää tietokantojen tarkennettuja hakuja. Niihin voi lisätä monta hakusanaa kerralla.
Monihaku Frank hakee suomen kirjastojen tietokannoista. Haun voi rajata esim. yliopistojen-, maakuntien- ja erikoiskirjastoihin. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kansalliskirjaston Melinda-haulla löytyvät esim. kaikki suomessa painetut aineistot. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PJ46H4SVG45549TY1D99CLSBIKR54JDFMV6LECQ5E788FVP77U-04814?func=find-d-0
Finna hakee…
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. …
Tässä muutamia uusimpia selluteollisuutta käsitteleviä teoksia:
Paperimassan valmistus / Markku J. Seppälä (toim.). Opetushallitus, 2001
Mekaanisen massan biotekninen muokkaus : loppuraportti / [tekijät: Jaakko Pere .. et al.]
Keskuslaboratorio, 1997
Isotalo, Kaija: Puu- ja sellukemia. Opetushallitus, 1996
Saatavuustiedot selviävät aineistotietokannastamme: http://www.helmet.fi
Muitakin kirjastoja kannattaa käyttää:
Teknillisen korkeakoulun kirjaston aineistotietokanta:
http://finna.fi
Helsingin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kyseessä taitaa olla G. W. Enwaldin ja Kaarina Erämetsän kokoama teos Lapsuuden muistoja Leppävirralta (2009), jonka etukannessa lukee Vokkola-kirja. Kirjan huomautuksissa mainitaan, että kruununvouti Gustaf Enwald kirjoitti muistelmansa 1926-1927.https://finna.fi/Record/lep.11016?sid=5121067632
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole pianonsoiton harjoitustilaa. Töölön kirjastosta voi varata käyttöönsä sähköpianon, mikä ei kuitenkaan liene sinulle avuksi.
Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sami-nimeä kaikkiaan 14 603 pojalle. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kaplan:Tarokkien salaisuudet sisältää tarokkikortit + kirjan. Katso pääakaupunkiseudun Plussahausta, missä teos olisi paikalla. (Tällainen pakkaus löytyy H:gistä ainakin Punavuoren kirjastosta, ja myös Espoosta.)
Hei.
Lainoja on Keskikirjastoissa mahdollisuus tosiaan uusia viisi kertaa. Se on valtakunnallisesti keskiverto uusintojen määrä. Uusintakertojen rajoittaminen perustuu mm. siihen, että kirjastot haluavat varmistua, että aineisto on tallessa ja kunnossa. Kun viisi kertaa uusitun aineiston käy kirjastossa palauttamassa, sen voi lainata uudelleen, ellei siitä ole varauksia. Tämän jälkeen on taas viisi kertaa mahdollisuus uusia laina.
Helmet kirjastot tarjoavat kyllä kaikenlaisia soittimia, soittotiloja ja äänityslaitteita musiikin harrastajille. Juuri Dj-laitteistoa ei näyttäisi löytyvän. Helmet musiikki
Pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan jonkin verran kurssitarjontaa ja muualla Suomessa kansanopistot järjestävät kesäkursseja. DJ kurssit 2022
Helsingin kirjastoissa ei asiakaskoneita pääsääntöisesti tarvitse varata. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa ajanvaraus on vain erikoislaitteisiin kuten 3D-tulostimeen, saumuriin ja mikrofilminlukulaitteelle. Tavallisia asiakaskoneita ei tarvitse varata, kirjastosta löytyy yleensä vapaa kone lyhyellä odotteluajalla. Kirjaston koneilla voit turvallisesti hoitaa asiasi kunhan muistat kirjautua koneelta ulos lopettaessasi. Kysy henkilökunnalta apua asiakastietokoneen käyttöön.
Kirjastoissa järjestetään opastusta myös omien laitteiden kuten älypuhelimen käyttöön, mutta opastukset ovat nyt kesätauolla. Voit kysyä opastusta esimerkiksi Stadin asukastalo Hannasta (Sturenkatu 12). Talo on avoinna klo 16 asti. Voit soittaa sinne ja kysyä…
