Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Ikävä kyllä Dumas'n Monte Criston kreivistä ei ole tehty suomenkielellä kuvakirjaa tai edes lyhennelmää. 1950-1960 -luvulla julkaistutta Kuvitettuja klassikoja -sarjassa ilmestyi Monte Criston kreivi sarjakuvana, mutta sekään ei ole tarkoitettu noin nuorelle lapselle.
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
Espoon Sellon kirjastossa on torstaisin klo 10-10.30 pienille lapsille sopiva TorstaiTohinat, jossa on satutunteja, esityksiä ja musiikkia. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht…
Tarkoittanet Dante Alighierin teosta "Jumalainen näytelmä", jonka ensimmäisen osan nimi on "Helvetti". Teos on klassikko, jota on saatavana kirjastoissa voisinpa melkein sanoa kautta maan. Vai voisiko olla kyseessä William Blake, joka on ollut viime aikoina ajankohtainen Helsingin Tennispalatsissa olleen näyttelyn vuoksi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy suomeksi Blaken teos Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, Karisto, Hämeenlinna, 1997.
Kannattaa aloittaa etsimällä Suomen tilastollisen vuosikirjan vanhempia painoksia, esim. 70- ja 80-luvuilta. Tuoreimmissa painoksissa on eritelty "Kirjojen myynti kirjallisuusryhmittäin" -tilasto, mutta esim. vuoden 2002 painoksessa tämä tilasto alkaa vasta vuodesta 1980. Todennäköisesti myös vanhemmista tällainen tilasto löytyy ulottuen aikaisemmille vuosikymmenille.
Tutustumisen arvoinen saattaisi olla myös kirjamyynnin ja kirjakauppojen historiaa käsittelevät teokset kuten esim. Kohtaamispaikkana Akateeminen - ensimmäiset sata vuotta. Akateeminen kirjakauppa, 1993.
Jos näistä ei löydy apua, yhteyttä voisi ottaa vielä Kirjakauppaliittoon http://www.kirjakauppaliitto.fi/ .
Journal of Physical Distribution
& Logistics Management- lehti löytynee sähköisenä Åbo Akademin kirjastosta.
Journal of Business Logistics-lehti löytynee Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta, Teknillisen korkeakoulun kirjastosta sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastosta.
Näistä saattaa olla mahdolista saada kopiot kyseistä artikkeleista. Asia kannattaa varmistaa ottamalla yhteys suoraan kirjaston asiakas- tai kaukopalveluun.
Linda- yhteistietokannasta kannattaa estiä muuta mahdollisia logistiikka-alan aineistoa.
Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://finna.fi joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke: Valittuja runoja ja…
Näin asia todella on, Steven Gallowayn vuonna 2008 ilmestynyttä The cellist of Sarajevo -romaania ei valitettavasti ole julkaistu suomenkielisenä laitoksena.
Valitettavasti emme pysty yksilöimään tietojasi emmekä tarkistamaan, onko kirja palautunut.
Mihin kirjastoon lähetit kirjan?
Normaalitilanteessa Helmet-kirjastoissa postin mukana palautunut laina palautetaan heti, kun se on saapunut kirjastoon.
Mikäli kirja näkyy edelleen tiedoissasi, voit lähettää kirjan tiedot (kirjan nimi + viivakoodi), niin voimme tarkistaa, onko kirja mennyt palauttamatta hyllyyn.
Tähän emme oikein kirjaston tiedonhaussa osaa vastata. Kaunokirjallisuudessa ja runoissa tällaista lienee ainakin kirjoitettu. Mainosalan ja mielikuvien myyjien mielestä tämä asia saattaisi hyvinkin olla niin, mutta mitään tieteellistä perustelua tällaiselle näkemykselle tuskin on mahdollista löytää.
Voit saada pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kortin. Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla, mutta kortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Kirjastokortin saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että käytä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Saat kortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Ulkomaalaisten ruokahuollosta vastaavaan laitokseen ja sen kauppoihin viitataan suomenkielisissä lähteissä tavallisesti nimellä "Insnap", vaikka korrekti muoto olisi Insnab. Nimi on koostettu sanoista Inostranets snabzheniie ("elintarvikkeita ulkomaalaisille"). 30-luvulla Neuvostoliitossa oli kahdenlaisia kauppoja ulkomaalaisia varten: Insnab ja Torgsin (Torgovlia s inostrantsami, "kaupankäyntiä ulkomaalaisten kanssa"). Insnabissa ostoksia saivat tehdä ne, joilla oli siihen oikeuttava asiakaskortti. Torgsinissa, missä maksu tapahtui valuutalla tai ostokset arvoesineisiin vaihtamalla, sai asioida myös paikallinen väestö.
Mopri-järjestö eli MOPR oli "Kansainvälinen vallankumoustaistelijain avustusjärjestö" (Kostiainen)…
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi kastettiin. Asian pitäisi selvitä sitä kautta.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Niissä täytyy kääntyä oman terveyskeskuksen puoleen. Suosittelen, että varaatte ajan omalle terveydenhoitajallenne tai lääkärillenne. He ohjaavat eteenpäin, jos on tarpeen.
Kirjeenvaihto on keskeisessä roolissa ainakin näissä nuortenromaaneissa:Kari Levola: Blankko, mä kirjoitan sulle. Kiti Kokkonen: Purukumi karusellissaDaniel Handler: Ja sen takia me erosimmePäivi Lukkarila: Koitetaan kestää, NannaStephen, Chbosky: Elämäni seinäruusunaAnu Jaantila: Dear SannaTapani Bagge: Juhannusblues , Helmi kuukausi, Marrasblues ja Julma kuukausiVanhemmasta tuotannosta voisi mainita Jean Websterin teoksen Setä Pitkäsääri.
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
