Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut…
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää…
Yksityishenkilöiden aineistoa pystyy luovuttamaan muutamaan paikkaan tutkimusaineistoksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Kansallisarkistoon. Lupaavin vaihtoehto vaikuttaisi olevan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aineiston luovuttamisesta seuran sivuilla kerrotaan seuraavanlaisesti: "Omakohtaisen kerronnan aineistot""Otamme vastaan aiemmin julkaisematonta omaan elämään ja lähipiiriin liittyvää kerrontaa myös muistitietokeruiden ulkopuolelta. Aihepiirejä tai tekstien pituutta ei ole rajattu. Aineiston tai sen sisällön iällä ei ole merkitystä, joten kerronnan kohteena voi olla niin isovanhempien evakkomatka kuin sähköpotkulaudat. Keskeistä on kerronnan omakohtaisuus ja ajassa liikkuvien ilmiöiden tallentaminen."…
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www.…
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus).
Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna."
Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa…
Margot on ranskankielinen muoto nimestä Margaret, jonka suomalaisia vastineita ovat Margareta ja Margareeta. Margaret on kreikkalais-latinalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee "helmeä"; sille löytyy runsaasti muitakin asuja eri kielistä - Margotin lisäksi esimerkiksi ruotsin Marit ja Margit, englannin Madge, Maggie, Meg ja Peggy, saksan Marga, Margret ja Meta, ranskan Marguerite ja Marjorie sekä italian Margherita ja Rita ovat kaikki samaa kantaa.
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä voi tehdä hakuja osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER. Laittamalla hakusanoiksi "Ulysses Grant" ja rajaamalla aika vuoteen 1878 löytyy eri lehtien uutisointia aiheesta.
Artikkelit näyttävät keskittyvän Grantin matkareitin ja vierailuohjelman selostamiseen ja hänen aiempien vaiheidensa kertaamiseen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 31.7.1878 julkaistussa jutussa kerrotaan laajasti "tuon mainion henkilön" roolista Yhdysvaltain sisällissodassa ja politiikassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/495906?term=Ulyss….
Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen".…
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä…
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen…
Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Pro patria tarkoittaa isänmaan puolesta. Tämän ja muitakin latinankielisiä sanontoja löydät kirjasta: Kivimäki Arto, Summa summarum : latinankielisiä termejä, luokka 89.82.
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan…
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen.
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Rune Andreassonin Bamse-kirjoista on suomennettu viisi: Nalle ja leijona, Nalle ja merirosvot, Nalle lentää kuuhun, Nalle Villissä lännessä ja Nallen koulu. Suomennokset ovat 1960-70-luvuilta. Lisäksi 1986 on suomennettu viiden sadun kokoelma Nalle, maailman vahvin karhu. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa näitä suomennoksia ei löydy, joistakin maakuntakirjastoista muualta Suomesta kylläkin. Nalle lentää kuuhun ja Nalle ja leijona -nimiset kirjat ovat Plussa-aineistorekisterin mukaan Espoon Tapiolan kirjaston kokoelmissa, mutta tekijäksi on merkitty Hilkka Palola. Kyse on kaiketi silti samoista kirjoista, koska Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan nämä Andreassonin kirjat on suomeksi kertonut Hilkka Palola.
