Joensuun seutukirjastossa on mikrofilminä Laatokka-lehteä, Karjalan ääni -lehteä sekä Kansan voima -lehteä vuodelta 1926. Raja-Karjala ja Rajavahti eivät ilmestyneet enää tuolloin.
Mikrofilmejä annamme kaukolainaksi viikon laina-ajalla. Asiakas voi itse selata mikrofilmejä kirjastossaan.
Pohjois-Karjalan artikkeliviitetietokannassa Käkösessä ei ollut uutisesta viitettä, tosin sinne onkin indeksoitu vain laajempia artikkeleita, ei uutisaineistoa.
Kirjaston maksuja ei voi ainakaan vielä maksaa suoraan netin kautta. Sen sijaan kirjastosta on mahdollista saada maksulomake, jolla maksut voi hoitaa tilisiirtona nettipankin kautta kirjaston tilille. Sen suhteen kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon. Lomake voidaan lähettää sähköpostiin.
Kysymäsi Vesa Vierikon lukemat sadut ovat kaikki Kouvolan Inkeroisten ja myös Iitin kirjastoissa. Voit saada äänikirjat lainaan varaamalla. Varausohjeet löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/aineiston-varaaminen
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kokoama Iloinen eläinkirja - eli kaksitoista viisasta mestaria (WSOY). Kirjassa on Haavion kokoamia ja muokkaamia satuja eri kansojen sadustoista. Teoksesta on otettu lukuisia painoksia, ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946; tuorein, 14. painos on vuodelta 2002. Kirjaan on kaksi eri kuvitusta. Ensimmäinen kuvitus on Matti Verkaksen. Vuonna 1953 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta lähtien kirjassa on ollut uusi, Helga Sjöstedtin tekemä kuvitus. Kirjassa on osin mustavalkoinen ja osin monivärikuvitus.
Satu Seitsemän pientä kiliä löytyy vuoden 1981 painoksesta sivulta 37.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Esitteisiin tavalla tai toisella liittyvä materiaali näyttää olevan etupäässä graafiseen ulkoasuun ja käännöksiin keskittyvää tutkimusta ja ohjeistusta. Lisäksi löytyy joitakin yleisiä teoksia painotuotteista. Tässä muutamia teoksia, joista voisi olla apua:
Graphics letterhead--the international survey of letterhead design--ein Internationaler Überblick über die Gestaltung von Briefpapier--une vue d'ensamble de la ,creation internationale de papiers a lettres 1--edited by = Herausgegeben von = realise par: B. Martin Pedersen , 199.
More promotion, Rockport, Glouchester (Mass.), cop. 1998.
Ikävalko, Elisa: Painotuotteen tekijän käsikirja, Helsinki, 1995.
Lyytikäinen, Kata: Painotuotteen suunnittelu, Opetushallitus, [Helsinki], 1995.
Loiri,…
Murron kirja on tilattu Lastu-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä tullut. Tietoa saapumisajankohdasta ei ole. Kirjasta on jo useita varauksia. Kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5. asti, jota ennen varausjono ei liiku, vaikka kirja tulisikin kirjastoon.
Lastu-verkkokirjastosta voi aina tarkistaa kirjan tilanteen https://lastu.finna.fi/ esimerkiksi kirjoittamalla hakuriville kirjan tekijän nimen. Jos tuloksia on paljon, kannattaa lisätä kirjan nimi tai osa siitä.
Tästä linkistä pääset suoraan tekemään kirjasta varauksen käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia: https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sinikka+murto+mist%C3%A4+tulen&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Beau Taplin näyttää olevan todella työteliäs runoilija, yksinään hänen Instagram-sivullaan on yli 2000 runoa. Mainitsemasi runo on mahdollisesti nimeltään Disregard. Suomen kirjastoista ei löydy Taplinin teoksia (https://monihaku.kirjastot.fi/). Kansainvälisen tietokannan WorldCatin mukaan häneltä on ilmestynyt seitsemän kirjaa, ja hänen runojaan on julkaistu myös yhdessä kokoomateoksessa. Tiedot löydät täältä: https://www.worldcat.org/search?q=au%3ATaplin%2C+Beau%2C&qt=hot_author. Yhdenkään näiden teosten sisällysluettelossa ei ole runoa Disregard, mutta kaikkien teosten tietoihin ei myöskään ole kirjattu yksittäisiä runoja.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta! Jos haluat tutkia asiaa enemmän, voit alla olevien linkkien…
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Hei!
Yleisradion kaikki lähetykset olivat aluksi suoria, eikä toiminnan alkuajoilta ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi. Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön 1930-luvun puolivälissä. Yleisradion vanhin tallessa oleva radio-ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin puhe uudenvuodenpäivänä 1935. Vanhin Ylen Elävästä arkistosta löytyvä taltiointi Markus-sedän Lastentunti-radio-ohjelmasta on huhtikuulta 1935 ( Markus-sedän Lastentunti Lohjalla | Elävä arkisto | yle.fi ).
Mikäli isäsi esiintyminen ohjelmassa on tapahtunut vuosien 1932-1934 välillä, voinee näiden tietojen valossa tehdä sen johtopäätöksen, ettei esiintymisestä ole – valitettavasti! – taltiointia.
Jos taas on mahdollista, että esiintyminen olisi tapahtunut…
Internetistä löytyy sivustoja, joilla opastetaan suomenkielisten nimien kääntämiseen japanin kielelle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Vastaaviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusanat: japanin kieli etunimet).
Oletan, että etsit lauluja nuotteina? Jos käytät HelMet-verkkokirjastoa, valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti ja kirjoita hakukenttään haluamasi hakusanat, esim. Rahmaninov op4. Opusnumeroitahan voi mainiosti käyttää hakutermeinä, kunhan huomaa sen, että luetteloinnissa käytetään kirjoitustapaa "op4", siis ilman pistettä ja ilman välilyöntiä.
Kaikki mainitsemasi opukset näyttävät löytyvän esim. seuraavasta nuottijulkaisusta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xrahmaninov+op4&searchscope=9&m=7&l…
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Hei! Kirjastot opastavat tiedonhaun perusasioissa. Voit kysyä vaikkapa omasta lähikirjastostasi ja mahdollisesti sopia ajan etukäteen. Varsinainen laaja tiedonhaku on opiskelijan oma työ, osa opinnäytetyön prosessia. Monet oppilaitokset ja oppilaitoskirjastot järjestävät myös tiedonhaun kursseja osana opinnäytetyön tekoa. Opinnäytetyön tekijä osaa itse parhaiten määritellä aiheen rajauksen, näkökulman ja siihen liittyvät asiasanat. Kannattaa siis kysellä myös oppilaitoksesta.
Hei,
nyt on käynyt niin, että kirja on jäänyt lainaamatta, koska se ei tosiaan näy lainoissani, ja siitä on kirjautunut asiakastietoihisi noutamattoman varauiksen maksu 19.9. Voisitko käydä kirjan kanssa lähimmässä toimipisteessä mahdollisimman pian lainaamassa kirjan? Tällä hetkellä siitä ei ole varaustakaan. Mikäli virhe on tullut lainatessasi virkailijan toimesta, maksu poistetaan ilman muuta.
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Bengt Pohjasen Rajan kolmas huone (2011) löytyy Päijät-Hämeen Lastu-kirjastosta https://lastu.finna.fi/Record/lastu.285294. Kirjakaupoista sitä tuskin enää löytyy, mutta antikvariaateista se on ostettavissa, ks. esim. https://www.antikvaari.fi/Suomen kansallisbibliografia Fennica https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ei tunne kirjailijanimeä Bengt Pohjonen. Sen sijaan viitteitä Bengt Pohjasen kirjoittamista kirjoista Fennicaan on tallennettu kymmeniä. Kirjasammon mukaan hän on julkaissut 22 romaania sekä näytelmiä, artikkeleita ja valikoiman meänkielistä käännöskirjallisuutta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175967061634Wikipedian artikkeli Bengt Pohjasesta https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
