Kokonaista kirjaa sosialismista/kommunismista ja muodista ei Helmet-kirjastoista löydy. Ainakin alla luetelluista kirjoista ja lehdistä löytyy kuitenkin artikkeleita aiheesta. Ne löytyvät myös Helmet-kirjastoista.
- Gronov, Jukka, Oliko sosialismissa muotia? Neuvostokulutuksen historiaa (teoksessa Arjen talous: talous, tunteet ja yhteiskunta / Pertti Jokivuori & Petri Ruuskanen (toim.) (2004)
- Gronow, Jukka, Kulutusyhteiskunta ja sen kriitikot. (Tiede & edistys. 1992, nro 1, s. 8-16)
- Salonen, Kirsti, Muoti saapuu Moskovaan (Parnasso, 1987, nro 2, s. 107-108)
- Gronow, Jukka, Neuvostomuodin synty: toisen maailmansodan jälkeisen kulutuskulttuurin erityispiirteitä Neuvostoliitossa / Jukka Gronow ja Sergey Zhuralev (teoksessa…
Yksi englanninkielinen trampoliinivoimistelun kirja ainakin on: Trampolining (written in association with British Gymnastics). Voimisteluseura Bouncesta kerrottiin, että suomenkielisiä kirjoja ei ole. Seurasta kerrottiin myös, että turvallisuuden takia harrastusta ei pidä aloittaa kirjasta opettelemalla. Paras tapa aloittaa trampoliinivoimistelu on liittyä seuraan, jossa on koulutetut ohjaajat. Tietoa seuroista löytyy Suomen voimisteluliiton sivujen kautta:
http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/trampoliinivoimistelu/
Turun Ylioppilaslehdessä 22.9.95 olleessa artikkelissa määritellään pelon maantiede näin:
"Maantieteessä "pelon maantiede" tutkii paitsi naisten, myös esimerkiksi siirtolaisten ja vammaisten liikkumisen rajoittumista ja sitä, miten ihminen ottaa tilan haltuunsa. Marginalisoidut yksilöt joutuvat, paitsi tilaulottuvuudessa, laajemminkin koko elämänsä navigoimaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti" toisina." http://org.utu.fi/tyy/tyl/95/16/kaura.html
Rahtilaivoista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Vapaalahti; Hannu: Suomalaiset rahtilaivat 1970-80 osat 1 ja 2, Suomalaiset rahtilaivat 1960-1969, Malmberg, Thure: Bore 1897-1997, vuosista suomalaista merenkulkua, Karonen, Petri: Enso-Gutzeit oy laivanvarustajana: Oy Finnlines ltd ja merivienti vuosina 1947-1982, Pietikäinen, Matti: The Finnlines fleet 1947-1997 ja Vainio Martti: Hackmanin laivat: havaintoja Hackman & Co:n omistamista lavoista vuosien 1793-1991 aikana.
Muistelmateoksia ovat mm. kirjat Skogberg, Kurt: Bogsvall och kölvatten: Sjömansminnen och upplevelser från ”då och nu”, segelfartyg och supertankers i späänande jämförelse, Villa, Kyllikki: Vanhan rouvan lokikirja, Rouvari, Erkki: Nuoruuteni satamat, Lehtonen…
Hei!
Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry on yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa järjestänyt atk-opastusta seniori-ikäisille. Savonetin pitämät maksuttomat opastukset on pidetty pääkirjaston atk-luokassa, Maaherrankatu 12. Nyt on meneillään kesätauko.
Savonetti ilmoittaa opastuksistaan omalla nettisivullaan. Ne löytyvät täältä: https://sites.google.com/site/savonettiry/tuutorointipaikat
Kuopion kansalaisopisto järjestää myös atk-opetusta. Kurssitarjonta ja ilmoittautuminen löytyvät täältä: http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kurssihaku+ja+ilmoittautuminen/
Gotiikan aikaan sijoittuvasta musiikista ei olekaan kovin helppo löytää yleistajuista kirjallista aineistoa suomen- tai ruotsinkielisenä. Ensinnäkin "goottilainen musiikki" on hieman kiistanalainen käsite ja joudutkin lähestymään aihettasi myös käsitteiden "keskiaikainen musiikki", "gregoriaaninen kirkkolaulu", "motetti" ja "conductus" kautta.
Kouluesitelmääsi varten kannattaa hakeutua sellaiseen kirjastoon, jossa on käytettävissä vaikka seuraavia hakuteoksia: 1)Otavan iso musiikkitietosanakirja, 2) Musiklexikon del 2 tai 3)Sohlmans Musiklexikon. Ensimmäisestä kannattaa katsoa hakusanat "conductus" ja "motetti". Musiklexikonin toisessa osassa on katsaus musiikinhistoriaan "Musik genom tiderna" ja siitä erityisesti "Parisskolan".…
Internetistä löytyvät hakukoneilla kaikki ne sanat, joita joku on käyttänyt jossain internetissä olevassa kirjallisessa dokumentissa. Kieliä ja niiden sanoja on maailmassa niin paljon, että hyvin todennäköisesti on paljonkin sanoja, joita kukaan ei ole verkkodokumenteissa käyttänyt. Internet ei ole mikään "sanojen varasto", siellä on juuri se sisältö mitä sinne on joku sattunut syöttämään. Esimerkiksi minkään yleisesti tunnetun kielen kaikkia mahdolillisia sanoja käsittäviä sanastoja ei tietääkseni ole verkkoon naputellut, eikä missään tapauksessa sinne ole naputeltu kaikkien kielten ja murteiden kaikkia sanoja. Maailmassa on edelleen paljon kulttuureja, jotka eivät sen kummemmin ole verkkomaailmassa mukana.
Heikki Poroila
David Bentely Hartin ja Patrick Robert Hartin teos MacGorillanlinnan arvoitus (The Mystery of Castle MacGorilla, suom. Risto Mikkonen) on ilmoitettu ilmestyväksi lokakuussa 2020. Välitän hankintaehdotuksenne eteen päin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintehdotuksen myös alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
Helmet.fi-sivustolta löytyy lukudiplomilistoja eri-ikäisille. Listoilta voit valita sopivaa luettavaa oppilaillesi. Tee haku kirjan nimellä ja siten näät kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Suosittelen myös kääntymään sen kirjaston puoleen, jonka kanssa koulusi tekee yhteistyötä tai joka on lähinnä kouluasi. Melkein jokaisessa kirjastossa on kouluyhteistyötä tekevä henkilö, joka kokoaa lukupaketteja luokille. Heiltä saa myös apua sopivien kirjojen valintaan.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
Hei
Kirja on ostettavissa useista Suomen antikvariaateista.
Esimerkiksi näistä:
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=447785
https://esbok.eu/tuote/sita-juhannusta-ei-tullut-heikki-hietamies/
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=386282
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
